Paljon poreita ja sitruunaa sisältävä sima

HAUSKAA VAPPUA! Täksi vapuksi ei enää perinteistä simaa ehdi tehdä, mutta laitan nyt kuitenkin simaohjeen blogiin, koska simaa kannattaa tehdä muulloinkin kuin vapuksi.  Kannattaa myös kokeilla erilaisia makusimoja. Hyviä vinkkejä löydät vaikka Dansukkerin sivuilta. Hyvä perussiman ohje, joka on useimpien makuun, löytyy fariinisokeripussin kyljestä. Itse olen virittänyt tuota ohjetta enemmän omaan makuuni sopivaksi, eli voimakkaammin sitruunanmakuiseksi, vähemmän makeaksi ja enemmän poreita sisältäväksi.

HUOM! Itse haluan simaani todella reilusti poreita, joten meillä simaani nimitetäänkin Railin lentosimaksi. Pulloa avataessa täytyy noudattaa varovaisuutta ja avata korkkia pikkuhiljaa, jotta paine laskee asteittain. Lisäksi kannataa käyttää muovipulloja, jotka kestävät painetta lasipulloa paremmin. Jos et pidä vahvasti poreilevasta simasta, vähennä hiivan määrää 1/2 tl->1/5 tl (fariinisokeripussissa mainittu määrä).

RAILIN VAPPUSIMA (vajaa 4 litraa)

4 litraa vettä
3 pienehköä sitruunaa
250 g fariinisokeria
200 g sokeria
1/2 tl kuivahiivaa (tuorehiivaa yli herneen kokoinen nokare)

Pullotusvaiheeseen:
Rusinoita, vähän sokeria

Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle. Lisää loput vedestä sekä hyvin pestyistä sitruunoista ohuesti kuoritut keltaiset kuoret. Varo, ettei kuoren alla olevaa valkoista osaa tule mukaan, koska siitä tulee simaan kitkerä maku. Purista sitten vielä mehut sitruunoista mukaan.

Anna jäähtyä 43-45 asteiseksi, eli selkeästi kättä lämpimämmäksi. Ota simasta pieni osa erilleen ja sekoita siihen kuivahiiva ja sekoita seos sitten simaan ja sekoita kunnolla sekaisin. Näin käyminen lähtee nopeammin käyntiin, kuin jos vain ripottaisit kuivahiivan pinnalle. Jos käytät tuorehiivaa, siman pitää olla jäähtynyt noin 37-asteiseksi, ennen kuin hiivan voi lisätä. Liota silloinkin hiiva osaan simasta, ennen kuin lisäät sen seokseen.

Anna käydä huoneenlämmössä noin vuorokauden.

Laita puhtaisiin pulloihin suppilon läpi noin teelusikallinen sokeria per pullo ja muutamia rusinoita. Pullota sitten sima suppilon avulla. Sima valmistuu viileässä noin viikossa, huoneenlämmössä noin 3:ssa päivässä. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan.

Säilytä sima viileässä. Sima kannattaa juoda noin viikon kuluessa valmistumisesta.

Koska leivoin munkkirinkilöitä jo ennen vappuaattoa, tein meille tänään siman kanssa vappuherkuksi kuvassa näkyviä churroja. Niiden ohjeen laitan lähipäivinä blogiin.

Munkkirinkilät

Tuoreet pehmoiset munkkirinkilät maistuvat muulloinkin kuin vappuna, mutta erityisesti vappuna ne kuuluvat ainakin meillä usein vapun herkkuihin. Teen munkkirinkilät lähes samanlaisesta pullataikinasta, kuin esimerkiksi korvapuustit,  mutta munkkirinkilöiden teossa taikina kannattaa jättää vielä löysemmäksi kuin pullien leivonnassa. Se on erityisen mehevien ja pehmeiden munkkirinkilöiden salaisuus. Kun taikinan jättää tarpeeksi löysäksi, munkkirinkilät ovat jopa paistoa seuraavana päivänä lähes tuoreen veroisia. Mutta kaikista parhaimpia munkkirinkilät ovat toki vielä paistotuoreina, hieman lämpiminä.

Sima oli kuvaushetkellä vielä keskeneräistä, siksi nuo rusinat nököttävät pullojen pohjalla. Poreistakaan ei ollut vielä tietoa, vaikka teenkin aina Railin lentosimaksi nimitettyä simaa vapuksi. Nimi tulee siitä, kun pullojen avauksessa tulee noudattaa suurta varovaisuutta ja omata aimo annos kärsivällisyyttä avata ne hitaasti, ettei simat lennä kattoon. Meillä tykätään nimittäin erityisen poreilevasta simasta.

Munkkirinkilöiden sokerointiin kannattaa käyttää erikoishienoa Siro sokeria, joka tarttuu hyvin munkkien pintaan. Ja samasta taikinasta voi leipoa halutessaan myös pyöreitä munkkeja.

MUNKKIRINKILÄT (n. 20 kpl)

2,5 dl kevytmaitoa
2 tl kardemummaa
1 kananmuna
1 pss kuivahiivaa
80 g voita/margariinia (huoneenlämpöistä)
1 dl (hiukan vajaa) sokeria
ripaus suolaa
n. 6 dl vehnäjauhoja

Lisäksi:
n. 1,5 -2  L rypsiöljyä
Siro erikoishienoa sokeria munkkien sokerointiin

Lämmitä maito kädenlämpöistä lämpimämmäksi eli 42-45 asteiseksi. Tee taikina käsin taikinakulhossa tai yleiskoneessa. Sekoita kuivahiiva pariin desiin vehnäjauhoja  ja lisää maidon sekaan. Lisää kananmuna, suola, sokeri ja kardemumma ja sekoita.

Lisää jauhoja pikkuhiljaa koko ajan samalla alustaen. Lisää alustamisen loppuvaiheessa voi/margariini ja alusta taikinaa, jotta saat siihen varmasti kunnon sitkon ja pullista tulee kuohkeita. Lisää vielä tarvittaessa jauhoja. Takina saa olla todella pehmeää, koska pehmeästä taikinasta tulee maukkaimmat ja pehmeimmät munkkirinkelit. Kohota taikinaa muovilla/muovipussilla peitettynä lämpimässä paikassa minimissään puolisen tuntia, max. tunti.

Ota kohonneesta taikinasta pieni pallo ja pyörittele se käsin pyöreäksi palloksi leivinpaperoidun pellin päälle, kuten tekisit pikkupullia, mutta taikina siis löysempää kuin pullia leivottaessa. Tee samoin koko taikinan kanssa.

Peitä pellit leivinliinoilla ja anna taikinapallojen kohota puolisen tuntia.

Valmistele sillä välin tarvikkeet munkkirinkilöiden uppopaistoa varten:
Kaada syvälle lautaselle pari desiä Siro erikoishienoa sokeria munkkirinkilöiden sokerointia varten.

Vuoraa laakean astian pohja talouspaperilla. Saat nostettua siihen uppopaistetut munkkirinkilät, jotta ylimääräinen öljy imeytyy paperiin.

Kaada laakeahkoon paksupohjaiseen kattilaan/pataan öljyä niin, että sitä tulee sen verran reilu kerros (min. n. 5cm), että munkkirinkilät eivät osu pohjaan uppopaistettaessa.

Munkkirinkilöiden paisto:
Laita öljy kuumenemaan munkkien kohotusajan loppupuolella. Jos sinulla on lämpömittari, kuumenna öljy 170-180-asteiseksi. Ilman lämpömittaria voit tarkistaa oikean lämpötilan tipauttamalla pienen palan vaaleaa leipää kuumentuneeseen öljyyn. Mikäli leipäpala ruskistuu kauniisti noin minuutissa, lämpötila on oikea. Muuten säädä levyn lämpöä suuntaan tai toiseen. Liian kuumassa öljyssä munkkirinkilät kypsyvät pinnalta liian nopeasti ja sisus jää raa'aksi, vastaavasti liian viileässä öljyssä ne imevät itseensä liikaa öljyä.

Ota yksi kohonnut taikinapallo kerrallaan käsiisi ja pidä muiden taikinapallojen päällä leivinliina. Paina keskeltä sormi läpi. Kieritä sitten molempien sormien etusormilla reikää suuremmaksi ja laske varovasti samantien kuumaan öljyyn. Paista munkkirinkilöitä kattilasi koosta riippuen noin 5 munkkirinkilää kerrallaan.

Ruskista ensin toiselta puolelta, käännä reikäkauhalla ja ruskista sitten myös toinen puoli. Kypsyminen vie noin 2 minuuttia per puoli. Nosta kypsät munkkirinkilät valumaan vadille, jonka olit aiemmin vuorannut talouspaperilla, jotta ylimääärinen rasva imeytyy paperiin. Pyörittele vielä lämpimät munkkirinkilät sokerissa yksi kerrallaan ja pinoa ne sitten tarjoiluvadille.

VINKIT:
Munkkirinkilät voi myös pakastaa heti jäähdyttyään, ilman sokerointia. Tarjoilupäivänä kannattaa levittää jäiset munkkirinkilät leivinpaperoidulle pellille ja antaa munkkirinkilöiden sulaa sen aikaa, että uuni saavuttaa 200 asteen lämpötilan, kiertoilma 180 astetta. Paista munkkeja noin 5 minuuttia tai kunnes ne ovat läpisulaneita ja lämpöisiä. Kierittele ne sitten  heti lämpiminä sokerissa. Maistuvat näin lähes vastapaistetuilta.

Vaihda tarvittaessa välillä puhtaat talouspaperit vadille, joihin nostat munkkirinkilät paiston jälkeen, jotta saat niihin kunnolla öljyn imeytymään. Sokeriakin saatat joutua lisäämään lautaselle. Jos sokeriin imeytyy rasvaa enemmän, sokeri ei enää tartu niin helposti munkkirinkilöiden pintaan.

Munkit maistuvat hyvältä, mutta uppopaistaessa asuntoon (ja munkinpaistajan hiuksiin) tulee rasvankäryä. Jos omistat ulkogrillin, jossa on sivupoltin, munkit paistuvat näppärästi ulkona ja kaikki käryt myös jäävät sinne. Hiuksiinkaan ei jäänyt mitään tuoksua munkkien paistosta. Suosittelen lämpimästi!

Kannattaa muistaa aina uppopaistaessa:
Ota varmuuden vuoksi kattilaan sopiva kansi lähelle. Jos jostain syystä ylikuumennat öljyn ja se leimahtaa, laita kansi kattilan päälle, jotta palo tukahtuu.

Nopeat ja astetta kevyemmät vappuherkut ovat uunissa paistetut donitsit. Viime vappuna meillä herkuteltiin näillä kookosdonitseilla

 Kinuskikuorrutettujen omenadonitsien ohje vastaavasti täältä
 

Tai miten olisi nämä suklaakuorrutetut donitsit

 

Blueberry Crumble Pies - Pienet mustikkapiiraat murupäällisellä

Näissä pienissä annospiiraissa yhdistyy rapea murotaikinapohja, mehevä mustikkatäyte ja murea murupäällinen. Parhaimmillaan nämä ovat vielä hiukan lämpöisenä jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa. Ei hassumpi tapa käyttää pakastimessa vielä olevia mustikoita, vai mitä? Mustikka-aikaan nämä onnistuvat tietenkin tuoreista mustikoista paremmin kuin hyvin.

Jos sinulla ei ole mustikoita, näihin käyvät toki muutkin marjat tai esimerkiksi luumut tai omenat paloiteltuna. Makeissa marjoissa ja hedelmissä kannattaa sokerin määrää hiukan vähentää, erityisen happamissa vastaavasti hiukan lisätä.

BLUEBERRY CRUMBLE PIES -PIENET MUSTIKKAPIIRAAT MURUPÄÄLLISELLÄ
(9 kpl, 11 cm pikkuvuokiin tehtynä)

Piiraspohjat:
1,5 dl mantelijauhoja
2dl + 1 rkl vehnäjauhoja
0,5 dl tomusokeria
120 g voita
1 kananmuna

Mustikkatäyte:
7 dl mustikoita
0,5 dl hillo-marmeladisokeria

Crumble/murupäällinen:
100 g voita
1,5 dl kaurahiutaleita
1 dl mantelijauhoa
2 rkl sokeria

Piiraspohjat:
Laita muut piirakkapohja-aineet monitoimikoneeseen, paitsi kananmuna ja käytä hetken aikaa. Lisää sitten kananmuna ja käytä vielä sen aikaa,  että taikinasta alkaa muodostua pallo. Jos teet taikinan käsin, nypi voi jauho-tomusokeriseokseen ja lisää sitten kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Laita taikina muovipussiin ja jääkaappiin n. 30 minuutiksi.

Voitele pienet vuoat kevyesti esimerkiksi vuokasprayllä.  Kauli taikina leivinpaperoidulla työtasolla, joka on kevyesti jauhotettu vehnäjauhoilla, ohueksi levyksi. Ota levystä hiukan vuokiasi suuremmalla pyöreällä muotilla ympyrä ja nosta se vuokaan. Painele sormin reunoille ja ota tarvittaessa ylimääräinen taikina pois veitsellä reunoista. Käytä tarvittaessa hiukan vehnäjauhoja apuna.

Voit myös ottaa taikinaa pienehkön pallon kerrallaan ja painella taikinan tasaisesti sormin vuoan pohjalle ja reunoille.

Nosta vuoat kylmään n. 20 minuutiksi.

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen, kiertoilma 180 asteeseen.

Pistele pohjat haarukalla, noste ne uuniritilän päälle ja paista pohjia 9 minuuttia uunin alatasolla. Tarkkaile pohjia ja käännä tarvittaessa ritilää, jolla vuoat ovat kesken paiston.

Valmistele pohjien esipaistuessa mustikkatäyte ja crumble.

Mustikkatäyte ja crumble/murupäällinen:
Sekoita tuoreisiin (vähennä aavistus sokerin määrää) tai jäisiin mustikoihin hillo-marmeladisokeri. Hillo-marmeladisokeri hyydyttää mustikoista irtoavan nesteen sopivasti paiston aikana ja täytteestä tulee juuri sopivan kiinteä.

Lusikoi mustikkaseosta vuokiin lähes täyteen asti.

Nypi kaikki crumblen aineet keskenään käsin sekaisin. Seokseen saa jäädä isohkojakin muruja. Jaa seos mustikkatäytteen päälle nokareina.

Nosta uunin lämpö 205 asteeseen, kiertoilma 185 asteeseen ja paista uunin alatasolla vielä noin 20 minuuttia.
Anna piiraiden jäähtyä hetken ritilällä, ennen kuin laitat ne tarjolle. Piiraiden kanssa käy hyvin jäätelö tai vaniljakastike eikä kermavaahtokaan olisi hassumpi lisuke.

Meillä näiden kanssa oli tarjolla sekä jäätelöä että vaniljakastiketta, josta sai sitten valita oman suosikkilisukkeensa.

Nopeat pannurieskat

Kun leipäkori ammottaa tyhjyyttään, helpotusta tilanteeseen tuovat esimerkiksi nämä nopeat pannurieskat. Täysjyväohrajauhoja ja vehnäjauhoja sisältävät rieskat kohotetaan leivinjauheella, ja ne paistetaan nopeasti nimensä mukaisesti paistinpannussa. Rieskat voi nauttia perinteisesti lämpöisenä voilla siveltynä, mutta ne maistuvat hyvin myös erilaisilla täytteillä täytettynä ja rullattuna/taiteltuna. Taikinassa oleva jogurtti antaa rieskoihin mukavaa joustavuutta ja pehmeyttä.

NOPEAT PANNURIESKAT (8 kpl n. 16 cm halkaisijaltaan olevaa rieskaa)

2 dl täysjyväohrajauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
hiukan suolaa
1 dl turkkilaista jogurttia
1 dl vettä

Sekoita ohrajauhot, vehnäjauhot ja leivinjauhe sekä suola keskenään kulhossa. Lisää jogurtti ja vesi ja sekoita lusikalla taikinaksi.

Ota taikina kevyesti jauhotetulle työtasolle ja vaivaa sitä hetki. Lisää tarvittaessa hiukan jauhoja, jos taikina tarttuu käsiin. Muotoile taikina palloksi ja peitä se muovilla. Anna taikinan levätä n. 15 minuuttia.

Jaa taikina 8 palaan. Laita paistinpannu kuumenemaan ja kauli ensimmäinen rieska ohueksi pyöreäksi rieskaksi (halkaisijaltaan n. 16 cm), hiukan jauhoja apunasi käyttäen. Nosta se sitten varovasti käsin paistinpannuun (kuiva pannu, ei laiteta rasvaa) ja paista se molemmin puolin ruskeapilkkuiseksi. Rieskat kohoavat ja paistuvat nopeasti, n. 30 sekuntia per puoli. Minulla oli induktiolevy 7/10, mutta hae omalle pannullesi ja liedellesi sopiva lämpö.

Sillä aikaa kun yksi rieska paistuu, kauli aina seuraava rieska. Nosta valmiit rieskat lautaselle/kulhoon sitä mukaa, kun ne valmistuvat ja peitä ne hyvin heti,  jotta ne pysyvät pehmeinä.

Koska rieskat kohotetaan leivnjauheella, ne kannattaa nauttia leivontapäivänä, koska ne kuivettuvat nopeasti. Tosin jogurtti taikinassa pitää nämä tarpeeksi mehevinä seuraavaankin päivään, jätin tarkoituksella pari seuraavalle päivälle. Tarvittaessa rieskaa voi hetken kuumentaa mikrossa.

Toimii hyvin vaikka aamupalalla näin:

Vastapaistetun rieskan päällä salaattia, rapeaksi paitettua pekonia, paistettu kananmuna sekä avokadoa. Seurana kurkku- ja tomaattilohkoja.

Meksikolainen kanakeitto

Tämän kanakeiton makumaailma vie Meksikon suuntaan. Tein tätä vähän aikaa sitten ensimmäistä kertaa, mutten varmasti viimeistä, koska tästä tykkäsi koko perhe. Itse olen ainoa, jonka mielestä lehtikaali on useimmissa muodoissa hyvää. Tässä keitossa lehtikaali upposi kaikille perheenjäsenille kuitenkin ihan hyvin. Sama muuten korianterin kohdalla. Minä olen jälleen ainoa meidän perheen korianterinystävistä, mutta tähän keittoon se sopi kaikkien mielestä hyvin. Eli vaikka kuuluisit niihin, joiden mielestä korianteri maistuu saippualle, eikä se kuuluisi mieliyrtteihisi, uskoisin, että tässä keitossa se uppoaisi sinullekin. Keiton pohjana on edellisen blogipostauksen monikäyttöinen nyhtökana/Pulled Chicken. Tähän käytetään sekä nyhtökanan kypsennyksestä ylijäänyt liemi että nyhtökanaa. Kun liemipohja ja nyhtökana on valmiina, itse keiton valmistus sujuu hujauksessa.

MEKSIKOLAINEN KANAKEITTO (n. 6:lle)

Vaihe 1:
2-3 lehtikaalin lehteä revittynä, kovat lehtiruodit poistettuna
n. 5 dl nyhtökanan kypsennyslientä (liemen+nyhtökanan ohjeet täältä)
1 tl kuivattua oreganoa
2 rkl kana-/lihafondia
1 rkl balsamicoa
2 tl soijakastiketta
1 tl savupaprikaa
1 tl jeeraa
n. 5 dl vettä
Srirachaa pieni tiraus
Punainen chili ohuina siivuina, siemenet ja välikalvot poistettuna
Mustapippuria, suolaa

Vaihe 2:
1 säilykepurkillinen/tetra maissia
1 säilykepurkillinen/tetra mustia papuja
n. 0,5 l nyhtökanaa 
3 kevätsipulin vartta renkaina
Reiluhkosti tuoretta korianteria
1,5 limen mehu

Tarjolle lisäksi:
Limenlohkoja
Créme Fraîchea
Tuoretta korianteria

Laita kattilaan nyhtökanan kypsennysliemi ja levy noin puolelle teholle. Lisää lehtikaali, oregano, kana-/lihafondi, balsamico, soijakastike, savupaprika, jeera, vettä n. 5 dl, sriracha ja chili ohuina siivuina, siemenet ja välikalvot poistettuna.

Huuhdo ja valuta siivilässä maissi ja mustapavut. Lisää ne keittopohjaan. Lisää vielä nyhtökana, kevätsipulirenkaat, tuoretta korianteria ja purista limen mehua sekaan. Anna kiehua pari minuuttia.

Kata tarjolle lisäksi limenlohkoja, Créme Fraîchea ja tuoretta korianteria, jotta jokainen voi lisätä niitä keittoonsa makunsa mukaan.

Monikäyttöinen nyhtökana/Pulled Chicken

 
Tein yhdestä Pulled Chicken/nyhtökanasatsista kolmen päivän ruoat. Ekana päivänä oli nyhtökanatortilloja, toisena meksikolaista kanakeittoa (ohje tulossa seuraavassa postauksessa) ja kolmantena nyhtökanaleipiä. Neljännellekin päivälle olis ollut helppo kehittää vielä jotain nyhtökanasta, mutta se mokoma otti ja loppui. Nyhtökana on siis ainakin yhtä monikäyttöistä kuin nyhtöpossu/Pulled Pork. Meillä itseasiassa nyhtökanasta pidetään vielä enemmän kuin nyhtöpossusta.

Teen nykyään useimmiten tämäntyyliset pitkää/pitkähköä haudutusta vaativat liharuoat painekattilassa, mutta toki tämän voisi tehdä myös uunissa tai kattilassa levyllä hauduttaen. Kypsennysaika vain olisi hiukan pidempi, painekattila kun lyhentää kypsennysaikaa oleellisesti. Broilerin reisipalojen liha on mielestäni maukkainta lihaa broilerissa, mutta voit käyttää ruokaan halutessasi esimerkiksi broilerin rintapaloja/-fileitä.


NYHTÖKANA/PULLED CHICKEN (n.1 kg valmista nyhdettyä broileria, joka riitti 3:ksi päiväksi 4:lle kolmeen eri ruokaan)

1,5 kg broilerin nahattomia reisipaloja, luullisia
2 tl savupaprikaa
1 banaanisalottisipuli (tavallinen sipuli käy tiety myös)
1 Solo valkosipuli (tai n. 6 valkosipulin kynttä)
1 tölkki Mutin säilöttyjä kirsikkatomaatteja
1 tl Colman´s sinappijauhetta
1 rkl häränlihafondia
2 rkl fariinisokeria
2 rkl soijaa
2 tl jeeraa
2 tl kuivattua oreganoa
1 rkl tuoretta korianteria
Srirachaa pieni tiraus
Mustapippuria reiluhkosti
Suolaa maltilla (soija ja fondi suolaisia)
Vettä (määrä selviää alempaa)

Hienonna sipuli ja valkosipuli sekä tuore korianteri.

Laita painekattilan pohjalle ensin broilerinpalat ja lisää sitten kaikki muut aineet, paitsi vesi. Lisää lopuksi vettä sen verran, että broilerinpalat peittyvät.

Sulje painekattilan kansi huolella, kuumenna painekattila levyllä  ja anna paineen nousta. Kun paine noussut, vähennä levyn lämpöä ja anna broilerin muhia painekattilassa 20 minuuttia. Sammuta sitten levy ja anna paineen laskeutua itsekseen, ennen kuin avaat painekattilan.

VINKKI: Jos kypsennät broilerin ilman painekattilaa, kypsennä sitä padassa/kattilassa kannen alla miedohkolla lämmöllä tunnin verran tai kunnes sen saa revittyä helposti suikaleiksi haarukalla.

Nosta broilerit pihdeillä laakealle vadille ja revi ne kahden haarukan avulla pienemmäksi. Poista luut.

Hienonna painekattilassa oleva liemi esimerkiksi sauvasekoittimella sileäksi ja ota sitten noin puolet kastikkeesta pois. Itse käytin tuon kastikeosan tuohon alkukuvissa näkyneeseen meksikolaiseen kanakeittoon, josta tulikin todella hyvää. Sen ohjeen laitan muuten seuraavaksi blogiin. Sitä meillä tehdään ihan varmasti toistekin, sen verran hyvän vastaanoton se meidän perheessä sai kaikilta.

Lisää loppuun kastikeosaan, joka on painekattilassa, noin 1-2 ruokalusikallista tuoretta korianteria, 1 tl savupaprikaa ja hiukan mustapippuria. Nosta takaisin levylle ja keitä suht kovalla lämmöllä kastiketta kasan noin 15 minuuttia. Lisää sitten vielä 1/2 limen mehu ja 2/3 osaa revitystä broilerista (säästä loppu johonkin muuhun. Minä käytin sen meksikolaiseen kanakeittoon) ja anna seoksen kuumentua. HUOM! Jos haluat syödä koko nyhtökanan esim. tortilloissa ja/tai nyhtökanaleipinä, laita koko nyhdetty broileri kattilaan, mutta lisää myös hiukan kastiketta ja mausteita.

 

Meillä näissä tortillatätyissä oli täytteenä nyhtökanaa, salaattia, avokadoa, tomaattia, juustoraastetta, korianteria, hiukan limenmehua, Créme Fraîchea ja tätä paputahnaa. Löydät tarvittaessa ohjeen gluteenittomiin maissitortilloihin täältä.

Jos haluat tehdä nyhtökanaleipiin coleslawta, majoneesia sisältävän coleslawn ohje täällä ja ilman majoneesia oleva kirkas punakaali-coleslaw vastaavasti täällä. Jos taas mielit leipoa sämpylät itse, esimerkiksi nämä sämpylät käyvät hyvin siihen tarkoitukseen.

Näiden lisäksi nyhtökana käy hyvin vaikka pitaleipien, pizzan tai munakkaan täytteeksi. Mikä olisi sinun mieleisesi tapa käyttää nyhtökanaa, joku tässä luetelluista vai ihan joku muu?

Popparitikut

Löysin kauppareissulla XXL-kokoisia suolatikkuja, jotka ovat noin 30 senttiä pitkiä ja selkeästi tavallisia suolatikkuja paksumpia myös. Ajattelin, että niistä voisi kehittää jotain hauskaa, vaikkei minulla juuri sillä hetkellä ollutkaan vielä ideaa, miten niitä hyödyntäisin. Idea tällaisista popparitikuista kuitenkin putkahti aika nopeasti mieleeni. Nämä kävisivät hyvin tarjottavaksi lastenjuhlissa tai esimerkiksi lähestyvänä vappuna. Sulatetut vaahtokarkit toimivat liimana, joilla popcornit ja karamellit kiinnitetään helposti ja nopeasti tikkuihin. Pieni lisäyllätys tulee tikkua syödessä, kun suussa alkaa kummasti poksahtelemaan... koska tikuissa on myös paukkukarkkeja, jotka poksahtelevat hauskasti suussa.

POPPARITIKUT (9 KPL)

9 kpl XXL-suolatikkuja (n. 30 cm pitkiä)
7 vaahtokarkkia
3 rkl vettä
1/2 pussia Mikropopcorneja(valmiiksi poksautettuja)
Smarties rakeita (tai muita karkkeja)
1 pussi paukkukarkkeja (Pop Candy/Pop Rocks)

Valmista ensi mikropopcornit (tai kattilassa tavallisia). Laita silikonialustalle/leivinpaperin päälle popcorneja, joita rutistat hiukan käsilläsi pienemmiksi paloiksi. Sekoita sekaan Smarties -rakeita tai muita haluamasi karkkeja.

Laita vaahtokarkit ja 3 rkl vettä mikronkestävään kulhoon ja kuumenna niitä mikrossa täysteholla n. 20 sekuntia. Sekoita ja jatka vielä 20 sekuntia tai kunnes seos on sulaa.

Levitä ruokalusikalla suolatikun päälle n. 2/3 osaa tikusta vaahtokarkkisulaa ja pyörittele tikkua varovasti popcorn-karkki seoksessa. Ripota sitten suoraan paukkukaramellipussista pariin kohtaan tikusta paukkukarkkeja. Liimaa poppareita/karkkeja vielä tarvittaessa käsin aukkokohtiin. Vaahtokarkit liimaavat tosi helposti nuo popparit ja karkit kiinni.

Toista sama kaikkien tikkujen kohdalla. Mikäli vaahtokarkkiseos jähmettyy liikaa, kuumenna sitä välillä mikrossa 20 sekuntia, jolloin saat sen taas uudestaan sulaksi.

 Nämä voi tehdä päivää aiemmin valmiiksi ja säilyttää ilmatiiviisti huoneenlämmössä. Uskoisin, että säilyvät kauemminkin, mutta meillä nämä eivät kyllä säilyneet kauempaa, vaan ne syötiin nopeasti parempiin suihin.

Minijuustokakut

Kondensoitu maito on monikäyttöinen aineosa makeita herkkuja luodessa. Se tekee esimerkiksi ilman jäätelökonetta tehdystä jäätelöstä ihanan kermaista ja pehmeärakenteista, sopii hyvin erilaisten karamellien valmistukseen, siitä voi keittää kinuskia (saahan sitä kyllä jo valmiiksi karamellisoitunakin kaupasta) jne. Myös juustokakuissa sen täyteläinen koostumus pääsee hyvin oikeuksiinsa. Ja niistä juuri tänään onkin kyse, tarkemmin minijuustokakuista, jotka on ekstrahelppoja tehdä sekä melko nopeitakin.

Tähän väliin on pakko avautua siitä, miten koen tulleeni munahuijauksen kohteeksi. Meillä kuluu aika suuri määrä kananmunia, osittain tietty suuren leivontamäärän takia, mutta kyllä niitä meillä muutenkin syödään. Päätinkin sitten tuossa ennen pääsiäistä ostaa kerralla "hiukan" isomman määrän munia, ettei niitä tarvitse joka kauppareissulla olla rahtaamassa kotiin. Ostin tukusta koko pahvilaatikollisen munia, eli 90 kpl. Laatikon päällä oli selkeät kohdat, joihin olisi pitänyt rastittaa mm. munien kokoluokka. No, eipä ollut merkattu mitään, mutta en miettinyt sitä sen enempää, kunnes kotiintultua aloin leipomaan noista munista.  Pettymys oli suuren suuri, kun munat olivatkin pienen pieniä!! Siis ihan oikeesti, en tiennyt, että nykyään edes myydään niin pieniä kananmunia.  Mutta näillä nyt sitten mennään, vielä vähän aikaa. Laitan kyllä mainintaa pienien munien käytöstä blogiohjeisiin, jos/kun niitä tänne tulee. Mutta takaisin itse asiaan, eli niihin minijuustokakkuihin...

Eri tavalla juustomassan maustamalla, minijuustokakuista saa lukuisia eri variaatioita ja koristelulla niihin saa lisää makua ja näköä. Myös keksipohjaan valituilla kekseillä makumaailmasta saa hyvinkin erilaisen. Tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavatkin, että minulla on osassa minijuustokakuista tumma keksipohja.

MINIJUUSTOKAKUT (12 kpl - muffinsipelti, jossa muffinsipaperit)

Keksipohjat:
135 g keksejä (esim. kaurakeksejä/Oreoita/Bastogne -keksejä tms.)
50 g voita (n. 3 rkl)

Juustokakkuosa:
1 prk/250 g Mascarponea
100 g Créme Fraîchea
1,5 dl (1/2 purkkia) kondensoitua maitoa
1 tl maissijauhoa
1 tl vaniljajauhetta
1/2 (luomu)limen raastettu kuori
2 pientä munaa (n. 1,5 normimunaa)

Koristeluun esimerkiksi:
Kermavaahtoa
Suolakaramellikastiketta/Salted Caramel Saucea
Oreo -keksimuruja
Mansikkasurvosta
Tuoreita/kotimaisia pakastevadelmia
Mustikoita

VINKIT:
- Kaikki ainekset tuplaamalla saat näppärästi 24 kpl minijuustokakkuja. Tällöin ei  kondensoitua maitoa, Créme Fraîchea eikä kananmunaa jää yli, vaan niistä tulee käytettyä kokonaiset purkit ja koko kananmunat.
- Juustokakut voi tehdä koristelua vaille valmiiksi jo edellisenä päivänä ja säilyttää kylmässä

Laita uuni kuumenemaan 155 asteeseen, kiertoilma 135 asteeseen. Vuoraa 12 koloisen muffinsipellin syvennykset muffinsipapereilla.

Sulata keksipohjia varten voi kattilassa levyllä tai kulhossa mikrossa. Murskaa keksit joko monitoimikoneessa tai esim. tukevassa pakastepussissa  kaulimella pussin päältä painellen/ajaen. Sekoita voisula keksimurskaan ja painele seosta muffinsipellillä olevien muffinsipaperien pohjalle noin ruokalusikallinen per muffinsipaperi, esimerkiksi teelusikan avulla.

Sekoita kaikki juustokakkuosan aineet keskenään kulhossa. Helpoiten se käy mielestäni pyöräyttämällä aineksia hetki sähkövatkaimella, jotta Mascarponeen ei jää paakkuja. Annostele juustokakkuseosta mufffinsipapereihin keksipohjan päälle, muffinsipaperi lähes piripintaan. Juustokakkuosa on aika löysää, joten helpoiten se käy kaatamalla seosta nokallisesta kannusta.

Paista uunin alatasolla n. 20 minuuttia. Nosta muffinsipelti ritilän päälle jäähtymään. Kun juustokakut ovat jäähtyneet, nosta ne peltineen kylmään minimissään pariksi tunniksi, ennen kuin otat ne pois vuoasta ja muffinsipapereista.

Juustokakut eivät välttämättä vaadi mitään koristeita, mutta halutessasi voit koristella ne esim. pursottamalla juustokakkujen päälle kermaruusukkeen ja/tai lisäämällä  marjoja, marjasurvosta, erilaisia kastikkeita tms.

En osaa sanoa, mistä suuri mieltymykseni kaikenlaisiin annos-/minikokoisiin leivonnaisiin ja jälkiruokiin juontaa, mutta niissä on mielestäni ihan oma viehätyksensä. Myös juhliin ne ovat erinomaista tarjottavaa, koska vieraiden on helppo ottaa valmis annos niitä, niitä on helppo täydentää menekin mukaan, eikä kaikki tarjottavat seiso turhaan lämpenemässä kerralla pöydässä. Lisäksi kylmäsäilytystä vaativat leivonnaiset on helpompi pakata jääkaappiin, kun ne saa erilaisissa rasioissa pinottua päällekkäin. Esim. kakkukuvut vievät jääkaapissa kauhean suuren tilan, eikä niitä pysty pinoamaan pällekkäin.

Kinderpiirakka/Suklaapiirakka

Kinderpiirakka taitaa olla tämänhetken Mokkapala, sen verran suosittua tämä melko helppotekoinen suklaaherkku nykyään on. Pakkohan minunkin oli sitä kokeilla, jotta tiedän, mistä puhutaan. Taru on hehkuttanut blogissaan useamman kerran Kinderpiirakkaa ja sen verran herkun näköistä se on ollut hänen kuvissaan, että ohjeen otin Tarulta (tehden siihen ihan pieniä muutoksia), Tarun Taikakakut -blogista täältä.

Helppotekoinen, mehevä suklaapiirakkapohjataikina valmistuu yhdessä kulhossa ilman vatkausta. Paistetun piirakkapohjan jäähdyttyä, sen päälle levitetään vaniljainen voikreemi ja voikreemi jähmetetään kylmässä. Herkun kruunaa maitosuklainen kuorrutus, johon voi vielä tehdä koristelun sulatetulla valkosuklaalla (tai vaikka srösseleillä tms.) Kuulostaako hyvältä? Hyvää tämä olikin, vaikkakin melko makeaa. Alkuperäisessä ohjeessa oli niin paljon sokeria (6 dl), että uskaltauduin jättämään siitä desin sokeria pois. Eipä kaivannut tuota puuttuvaa desiä, edelleen piirakka oli makeaa, eikä sen rakenne kärsinyt sokerin vähentämisestä.

KINDERPIIRAKKA (Pellillinen/50 cm uuni)

5 dl sokeria (ohjeessa 6 dl, 5 dl riitti paremmin kuin hyvin)
5 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljajauhetta (ohjeessa 2 tl vaniljasokeria, mutta vaniljajauhe on vahvempiaromista)
4 tl leivinjauhetta
6 rkl tummaa kaakaojauhetta
1,5 tl espresso -jauhetta (oma lisäys, korostaa suklaakakun makua)
3 dl kiehuvaa vettä
300 sulaa margariinia/voita
4 munaa

Voikreemi:
150 g voita, huoneenlämpöistä
5 dl tomusokeria
2 tl vaniljajauhetta (ohjeessa 4 tl vaniljasokeria)
2 rkl maitoa (oma lisäys)

Suklaakuorrutus+koristelu
250 g maitosuklaata sulatettuna
7 palaa valkosuklaata koristeluun
(tai esim. strösseliä, valkosuklaalastuja tms.)

Piirakka:
Laita uuni kuumenemaan 200-asteeseen, kiertoilma 180-asteeseen. Vuoraa syvä uunipelti leivinpaperilla.

Sekoita suuressa kulhossa keskenään sokeri, vehnäjauhot, vanilja, leivinjauhe ja kaakao. Kiehauta vesi+margariini/voi keskenään, kunnes rasva sulaa. Lisää kuvien aineiden joukkoon, sekoita tassaiseksi. Lisää sitten vielä munat yksitellen, samalla sekoittaen taikinaan.

Levitä  taikina tasaisesti esivalmistelemallesi pellille ja paista uunin keskitasossa n. 30 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla kuitenkin jo hiukan aiemmin. Jos tikkuun ei tartu taikinaa, on piirakka kypsä. Minulla ainakin piirakka oli kypsä kiertoilmalla paistettuna jo noin 20 minuutin jälkeen. Mutta on tietenkin hyvin paljon kiinni uunipeltisi koosta ja uunisi tehosta.

Anna pohjan jäähtyä pellillä ritilän päällä ennen kreemin levitystä, ettei lämmin pohja sulata voikreemiä.

Voikreemi:
Vatkaa pehmeä voi, sokeri ja vanilja keskenään kulhossa sähkövatkaimella kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Minulla kreemistä tuli sen verran paksun oloista, että lisäsin pari ruokalusikallista maitoa kreemin sekaan ja vatkasin sen vielä sileäksi, jotta sain siitä sopivan levittyvää.

Levitä kreemi tasaisesti jäähtyneen piirakkapohjan päälle esimerkiksi palettiveitsellä. Laita kylmään jäähtymään ennen suklaakuorrutuksen levitystä, ettei kreemi ja suklaa sekoitu keskenään lämpöisen suklaan lisäyksen johdosta. Minulla oli piirakka jääkaapissa n. 20 minuuttia ennen suklaakuorrutuksen lisäystä.

Suklaakuorrutus:
Sulata paloiteltu maitosuklaa varovasti kulhossa mikrossa puoliteholla, välillä sekoittaen tai vesihauteessa. Jos haluat koristella suklaakuorrutuksen valkosuklaa raidoilla/marmoroiden jne., sulata myös valkosuklaa pienessä minigrip -pussissa.

Tarun vinkkiä noudattaen, levitin maitosuklaan parissa-kolmessa erässä varovasti voikreemin päälle. Käytin palettiveistä, joka on tällaisessa näppärä, mutta nuolija/veitsi tai vastaava käy myös. Jos koko maitosuklaan levittää kerralla, kylmä voikreemi jähmettää suklaata sen verran nopeasti, että se saattaa jähmettyä osittain, ennen kuin sen saa tasaisesti levitettyä. Koristele samantien pinta valkosuklaalla (tai ripottamalla suklaan päälle vaikka strösseliä). Leikkaa pieni reikä Minigrip -pussin kulmaan ja pursota valkosuklaasta haluamasi kuvioita maitosuklaan päälle. Marmoroitua pintaa saa niin, että pursottaa raitoja, ja samantien vetää varovasti raitoja vastaan esim. coktail -tikulla ylöspäin, seuraava veto alaspäin. Kopauta sitten peltiä pöytää vasten, jotta pinta tasoittuu.

Laita piirakka vielä hetkeksi kylmään, jotta suklaa jähmettyy, ennen kuin leikkaat sen paloiksi. Jääkaappikylmän piirakan kannattaa antaa lämmetä hetken huoneenlämmössä, jotta siitä saa leikattua kauniit palat, ilman suklaan lohkeamista. Leikkaa epätaiset reunat ensin pois, jotta saat siistejä paloja.Veitsi kannattaa myös pestä/pyyhkäistä puhtaaksi joka leikkuupinnan leikkuun jälkeen, jotta leikkuukohdat pysyvät siistinä.

VINKIT:
Tarun mukaan piirakkapohjasta tulee parempi margariinilla kuin voilla, mutta päälletuleva voikreemi kannattaa tehdä voista. Itse laitoin pohjaan 1,5 dl juoksevaa Sunnuntain kasvirasvaa ja 1,5 dl voita. Hyvä tuli niin, mutten tietenkään osaa verrata muuhun, koska tein nyt tätä ensimmäistä kertaa.

Taru vinkkasi myös, että piirakka soveltuu erinomaisesti pakastukseen ja säilyy tiiviissä rasiassa jääkaapissa useamman päivän (ellei joku syö sitä :)). Kuulemma melkein parempaa vielä pienen säilytyksen/pakastuksen jälkeen, kuin uunituoreena.

Kinderpiirakka on erinomainen leivonnainen esimerkiksi juhliin, kun kerta-annoksesta tulee suuri määrä leivoksia, voi leipoa hyvissä ajoissa etukäteen ja kestää hyvin myös pakastuksen. Juhliin piirakka kannattaa leikata pieniin paloihin, jolloin arvioisin siitä riittävän noin 30 hengelle.

Ihanaa, että päivänvaloa riittää taas pitkän pimeän kauden jälkeen myös blogikuvauksiin pitkälle iltaan!

Bánh mì -leivät - Broilerpihveillä, pikkelöidyillä kasviksilla ja Sriracha majolla

  

Vietnamilaisissa Bánh mì -leivissä voi olla hyvinkin erilaisia täytteitä. Meillä leivät täytettiin itämaisittain maustetuilla broilerin jauhelihasta tehdyillä pienillä pihveillä, pikkelöidyillä kasviksilla ja Sriracha majolla sekä tietenkin tuoreella korianterilla. Osa perheestä höysti leipänsä vielä Srirachalla. Perinteisesti Bánh mì -leivissä käytetään rapeaa patonkia, mutta koska sain päähäni tehdä näitä ilman ennakkosuunnitelmaa, eikä minulla ollut patonkia, leivoin näitä varten pitkulaisia sämpylöitä, joissa oli rapeahko kuori. Sämpylöiden aineosia en kuitenkaan huomannut kirjata ylös, joten niiden ohjetta tässä postauksessa ei nyt ole.

PIENET BROILERPIHVIT (BROILERIN JAUHELIHASTA)
n. 3 rkl öljyä
400 g broilerin jauhelihaa
1 limen kuori, raastetttuna
 n. 2 cm:n pala inkivääriä, raastettuna
1 valkosipulin kynsi, raastettuna
1 rkl kikhernejauhoja (muutkin jauhot käy)
1 rkl sweet chili saucea
1 kananmuna
1 tl soijakastiketta
1 rkl miriniä
mustapippuria
2 tl suolaa
n. 1 rkl tuoretta korianteria hienonnettuna

PIKKELÖIDYT PORKKANAT JA KURKUT
2 porkkanaa
1 pienehkö kasvihuonekurkku
1 dl vettä
1 dl riisiviinietikkaa
0,5 dl sokeria
1 rkl suolaa

SRIRACHA MAJO
1 keltuainen
1 rkl Dijon -sinappia
1 tl valkoviinietikkaa
2 tl limenmehua
n. 1/2 tl suolaa
mustapippuria
sokeria
1 tl Srirachaa (tai maun mukaan)
n. 1 dl rypsiöljyä (osa voi olla oliiviöljyä)
vähän hienonnettua tuoretta korianteria

BÁNH MÌ -LEIPIIN LISÄKSI:
Rapeaa patonkia tai itsetehtyjä pitkulaisia sämpylöitä

Tuoretta korianteria
(Srirachaa)

Aloita Bánh mì -leipien teko pikkelöimällä kasvikset, jotta ne ehtivät maustua kunnolla.

Pikkelöidyt porkkanat ja kurkut:

Sekoita pikkeliliemi sekoittamalla keskenään vesi, riisiviinietikka, sokeri ja suola kannellisessa rasiassa.

Pese porkkanat ja kurkku. Kuori porkkanat. Vedä perunankuorimaveitsellä porkkanasta ja kurkusta ohuita pitkiä suikaleita ja laita ne pikkeliliemeen.

Laita jääkaappiin pikkelöitymään minimissään puoli tuntia ennen Bánh mì -leipien kasausta. Voit pikkelöidä kasvikset  jo edellisenä päivänäkin. Säilytä ne pikkeliliemessä jääkaapissa.

Sriracha majo:

Voit tehdä majoneesin joko käsin kulhossa kierrevatkaimella tai sitten sauvasekoittimella korkeassa kapeahkossa kulhossa.

Majoneesissa kannattaa käyttää ainakin suurimmaksi osaksi neutraalin makuista öljyä. Voit tehdä sen kokonaan rypsiöljystä, mutta mielestäni pieni oliiviöljyn lisäys antaa siihen hyvän maun. Pelkästä oliiviöljystä majoa ei kuitenkaan kannata tehdä, koska oliiviöljy on yksinään liian vahvan makuinen majoneesissa.

Käsin: Vatkaa keltuainen ja mausteet keskenään sekaisin kierrevatkaimella kulhossa. Lisää öljyä aluksi tipoittain koko ajan vatkaten. Voit sitten pikkuhiljaa lisätä öljyä ohuena nauhana, samalla jälleen koko ajan vatkaten.  Lisää öljyä, kunnes koostumus on mieleisesi.

Sauvasekoittimella: Laita keltuainen ja mausteet kulhoon ja pyöräytä ne sauvasekoittimella sekaisin.  Lisää sitten öljyä aluksi tipoittain koko ajan konetta käyttäen ja samalla sauvasekoitinta hitaasti nostaen ylöspäin ja sitten painaen alaspäin. Voit sitten pikkuhiljaa lisätä öljyä ohuena nauhana samalla jälleen koko ajan sauvasekoitinta käyttäen samalla metodilla. Lisää öljyä, kunnes koostumus on mieleisesi.

Koska makuja on erilaisia, kannattaa maistaa majoneesia ja lisätä oman maun mukaan tarvittaessa mausteita. Myös majoneesin voi tehdä halutessaan päivää aiemmin ja säilyttää jääkaapissa.

Broilerpihvit broilerin jauhelihasta:

Sekoita kaikki aineet keskenään. Kuumenna pannussa 2 rkl öljyä.

Broilermassa on melko tarttuvaa, joten ota massaa lusikalla reilu ruokalusikallinen kerrallaan ja painele se lusikan avulla litteähköksi pieneksi pihviksi pannulle. Pihvin ei tarvitse olla kovin säännönmukainen. Älä laita liikaa pihvejä kerrallaan pannulle, vaan paista ne mieluummin kahdessa erässä. Lisää tarvittaessa hiukan öljyä välissä.

Paista pihvejä öljyssä molemmin puolin noin 3-4 minuuttia. Nosta kypsennetyt pihvit leivinpaperoidulle pellille odottamaan, kunnes olet paistanut kaikki pihvit. Loppukypsennä pihvejä uunissa 200-asteessa, kiertoilmalla 180-asteessa 7 minuuttia (tai kunnes lihaneste kirkasta).

Bánh mì -leipien kasaus:

Varaa noin puolikas patonkia per henkilö tai pitkulainen sämpylä. Halkaise patonki/sämpylä ja lämmitä sitä hetki uunissa, ellei se ole uunituoretta.

Kasaa leivän väliin broilerpihvejä (lämpimiä), majoneesia, pikkelöityjä kasviksia ja lisää sitten vielä tuoretta korianteria. Jos pidät Srirachasta, voit lisätä myös sitä leipääsi.

Appelsiini-suklaaganache tartaletit

Nämä tartaletit ovat näyttäviä ja uppoavat varmasti suklaanystäville pehmeän ja täyteläisen suklaaganachen ansiosta. Pohjat paistetaan ilman täytettä ja kypsän pohjan päälle tehdään nopea, runsaasti suklaata sisältävä suklaaganache, jonka annetaan hyytyä jääkaapissa. Jos käytät koristeena kerman ja suklaarouheen lisäksi raastettua appelsiininkuorta, nämä ovat myös helppoja ja melko nopeita tehdä.  Koristeena käyttämäni hillotut kumqvatinsiivut ja/tai appelsiininkuoret vaativat hiukan enemmän vaivannäköä ja aikaa, mutta ne voi tehdä valmiiksi vaikka pari päivää aiemmin ja niitä voi käyttää muihinkin leivonnaisiin/jälkiruokiin koristeeksi. Tartaletit voi myös tarvittaessa tehdä päivä-pari aiemmin ja säilyttää jääkaapissa odottelemassa herkuttelijoita.


APPELSIINI-SUKLAAGANACHE TARTALETIT ( 8 kpl, 10 cm tartalettivuokiin tehtynä)

Pohjat/tartaletit:

2 dl vehnäjauhoja (jätä n. 2 rkl vajaaksi toinen deseistä)

62,5 g voita (suoraan jääkaapista)

0,25 dl tomusokeria

0,5 kananmunaa
2 rkl tummaa makeuttamatonta kaakaota

VINKKI: Voit myös halutessasi jättää kaakaon pois ja lisätä jauhojen määrää 2 rkl. Vaalea pohja käy näihin myös hyvin.

Suklaaganache:
130 ml kermaa
75 g tummaa suklaata (70 % kaakaopitoisuus)
75 g maitosuklaata
25 g voita
3 rkl Cointreauta tai muuta appelsiinilikööriä
1/2 (luomu)appelsiinin raastettu kuori

VINKKI: Ganache on melko bitteriä näillä ainesuhteilla. Jos pidät miedomman makuisesta ganachesta, vähennä tumman suklaan määrää 20 g ja vastaavasti lisää maitosuklaata saman verran

Koristeeksi:
1 dl vispikermaa (tai kermaa ja mascarponea 50/50 suhteessa)
Maun mukaan tomusokeria
Hiukan vaniljapulveria/vaniljasokeria
Hillottua appelsiininkuorta tai kumqvattia tai appelsiininkuorta raastettuna
Suklaarouhetta
Mintun- tai sitruunamelissan lehtiä

VINKIT: Jos herkuttelijoita on reilusti (tai haluatte nautiskella näistä herkuista pari päivää), tuplaa sekä tartalettien että suklaaganachen aineet, niin saat n. 16 kpl tartaletteja. Silloin tuo tartalettitaikinan teko on vielä helpompaa, kun koko muna tulee taikinaan, eikä puolikas.

Teen usein erilaisia tartaletteja. Koska taikina säilyy jääkaapissa pakastepussissa hyvin pari päivää, valmiista taikinasta pyöräyttää nopeasti jokusen tartaletin.

Jos et laita kaakaota tartalettitaikinaan, se on vielä monikäyttöisempää ja sopii erinomaisesti esim. näihin Key-lime -tartaletteihin tai Kinuski-suklaa -tartaletteihin tai Mustikka-juustokakku -tartaletteihin. Myös Tyrni-nektariini-brûlée -tartaletit ja tämä Vaahtokarkki-kirsikkapiirakka on tehty samasta taikinasta.


Pohjat/tartaletit:
Laita muut piirakkapohja-aineet monitoimikoneeseen, paitsi kananmuna ja käytä hetken aikaa. Lisää sitten kananmuna ja käytä vielä sen aikaa,  että taikinasta alkaa muodostua pallo. Jos teet taikinan käsin, nypi voi jauho-tomusokeriseokseen ja lisää sitten kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Laita taikina muovipussiin ja jääkaappiin n. 30 minuutiksi.

Voitele pienet tartalettivuoat kevyesti esimerkiksi vuokasprayllä.  Kauli taikina leivinpaperoidulla työtasolla, jonka päälle olet sirotellut kaakaota siivilän läpi, ohueksi levyksi. Ota levystä hiukan tartalettivuokaa suuremmalla pyöreällä muotilla ympyrä ja nosta se tartalettivuokaan. Painele sormin reunoille ja ota tarvittaessa ylimääräinen taikina pois veitsellä reunoista. Käytä tarvittaessa hiukan kaakaota apuna.

Voit myös nostaa kaulitun levyn vierekkäin olevien tartalettivuokien päälle ja kaulia kaulimella niiden päältä.

Tai kolmas tapa on painella nokare taikinaa sormin vuokaan.

HUOM! Jos sinulla on vain vähän tartalettivuokia, paista osa piiraista ja kumoa kypsät piiraat varovasti käteesi, josta nostat ne hyvin varovasti ritilälle jäähtymään. Tee sitten seuraava setti piiraita ja toista sama kunnes kaikki piiraasi on paistettu. Tai paista osa pikkuvuoissa ja loppuosa isommassa vuoassa.

Nosta vuoat kylmään n. 20 minuutiksi.

Laita uuni kuumenemaan 175-asteeseen, kiertoilma 155-asteeseen.

Pistele pohjat haarukalla, noste ne uuniritilän päälle ja paista pohjia 12 minuuttia uunin alatasolla.

Anna pohjien jäähtyä ritilällä ennen täyttöä.

Suklaaganache:

Ota voi huoneenlämpöön ja paloittele se pieniksi kuutioiksi. Rouhi suklaa pienemmiksi paloiksi.

Kuumenna kerma mikrossa tai kattilassa levyllä lähes kiehumapisteeseen, mutta älä anna sen kiehua. Ota pois lämmöltä, lisää suklaa ja voi joukkoon. Anna olla pari minuuttia ja sekoita sitten ganache tasaiseksi. Lisää lopuksi sekaan Cointreau ja hyvin pestyn appelsiinin raastettu kuori (1/2 appelsiinin kuoresta). Jos kakki suklaa/voi ei sulanut, voit lämmittää varovasti seosta miedolla lämmöllä mikrossa noin 10 sekuntia.

Lusikoi ganache tartaletti/piiraspohjiin noin 2 rkl per piiras/tartaletti. Jos ganachen pintaan tulee ilmakuplia, puhko ne esim. puhtaalla cocktail -tikulla. Laita piiraat/tartaletit kylmään jähmettymään noin 45 minuutiksi tai pidemmäksi aikaa.

Koristelu:
Vatkaa makeutettu ja maustettu  kerma, tai kerma ja mascarpone keskenään, esim. sähkövatkaimella vaahdoksi.

Koristele tartaletit kermavaahdolla ja hillotuilla klementiinisiivuilla tai appelsiinikuorisuikaleilla sekä suklaarouheella. Jos et halua tehdä hillottuja siruskoristeita, voit raastaa lopusta appelsiinista kuorta kerman päälle. Jos sinulla on tuoretta sitruunamelissaa tai minttua, niiden lehdet käyvät myös kauniisti koristeeksi.

Säilytä ylijääneet tartaletit/piiraat jääkaapissa.

Punssirullat

 

Kakkupohjia joutuu usein tasoittamaan paiston jälkeen, kun pinta kohoaa hiukan kupumaiseksi. Yksi tapa hyödyntää näin ylijäänyt kakun osa, on tehdä kakkumuruista punssirullia. Itsetehdyt punssirullat ovatkin mielestäni ihan hyviä, vaikken ole koskaan ollut suuri punssirullien ystävä, päinvastoin kuin mieheni.

Kakku- ja keksimuruja voi vaihdella sen mukaan, mitä kotona sattuu olemaan. Jos käytät tavallista sokerikakkumurua, saatat joutua lisäämään hiukan voita ja kaakaota, jotta saat massasta tarpeeksi notkeaa ja sopivan makuista. Minulla oli melko mehevää suklaakakkumurua näissä käyttämäni kakkumurut. Massasta pitää pystyä muotoilemaan koossapysyviä rullia, joten liian murentuvaa massa ei saa olla. Punssia tai punssiaromia saa olla sen verran reilusti, että se maistuu kunnolla, mutta sitä ei kannata silti kerralla hulauttaa kauheasti, vaan laittaa vähän, maistelee seosta ja lisää sitten oman maun mukaan. Jos et temperoi suklaata, johon kastat punssirullien päädyt, punssirullat kannattaa säilyttää jääkaapissa. Ota ne kuitenkin hiukan ennen tarjoilua huoneenlämpöön, jottei suklaa ole liian kovaa.

PUNSSIRULLAT (n. 10 kpl)

3 dl suklaakakkumurua
2 Bastogne keksiä muruina (tai halutessasi 1 dl muuta keksimurua)
40 g voita, huoneenlämpöistä
3 rkl tomusokeria
1 rkl tummaa makeuttamatonta kaakaota
punssia/punssiaromia maun mukaan

Päällystys+koristelu:
200 g marsipaania (haluamasi väristä tai värjää elintarvikeväreillä haluamasi väriseksi)
100 g tummaa suklaata (70 % kaakaopitoisuus)

Hienonna  keksi- ja kakkumurut esimerkiksi monitoimikoneessa. Laita murut kulhoon ja sekoita murujen sekaan pehmeä voi, tomusokeri, kaakao ja punssi/punssiaromi. Sekoita yhtenäiseksi massaksi. Tarkista maku ja rakenne ja lisää tarvittaessa kaakaota/sokeria/punssia/punssiaromia, kunnes maku ja rakenne on kohdillaan.

Rullaa massasta leivinpaperin päällä kolme pyöreää pötköä ja laita ne pakkaseen n. 15 minuutiksi jähmettymään.

Päällystys+koristelu:
Kauli marsipaani kevyesti tomusokeroidun tason päällä ohueksi levyksi. Päällystin osan punssirullista perinteisellä vihreällä marsipaanilla, mutta halusin kokeilla osaan tehdä pilkullista marsipaania, polka dot fani kun olen. Pilkullista marsipaania saat kaulimalla ensin yksivärisen marsipaanin ohueksi levyksi. Tee sitten pienellä pyöreällä muotilla (minulla esimerkiksi pyöreäsuinen tylla), pieniä pyöreitä reikiä yksiväriseen marsipaaniin. Rullaa sitten sen värisestä marsipaanista, jonka värisiä pilkkuja haluat, pieniä palleroita ja laita ne aiemmin tekemiisi reikiin (kokeilin ensin ottaa samalla tyllalla valkoisesta levystä samankokoisia paloja, jotka laitoin sellaisenaan reikiin, mutta pieni pyöritelty pallo toimi mielestäni paremmin). Kauli varovasti marsipaanin päältä, jotta pallot asettuvat samaan tasoon pohjavärin kanssa. Tasoa vasten oleva puoli on siistimpi puoli, eli kun päällystät jotain, laita se puoli ylöspäin.

Päällystä rullat marsipaanilla. Itse mittasin marsipaanin samankokoiseksi, kuin rullan, rullasin marsipaanin rullan päälle ja laitoin saumakohdan alaspäin. Sitten rullasin päällystettyä punssirullapötköä kevyesti tasoa vasten, jotta sain saumakohdasta mahdollisimman huomamaamattoman. Pizzaleikkuri on massojen kanssa työskennellessä melko näppärä apuväline, mutta veitsikin käy.

Laita pötköt vielä hetkeksi pakastimeen/jääkaappiin. Ota sitten rullat kylmästä ja leikkaa haluamasi kokoisiin paloihin.

Rouhi suklaa pienemmäksi ja sulata suklaasta varovasti mikrossa puoliteholla tai kattilassa vesihauteessa n. 2/3 osaa. Sekoita tasaiseksi ja lisää loppu suklaasta. Sekoita tasaiseksi ja jätä hetkeksi jäähtymään. Suklaa kannattaa laittaa johonkin pienehköön kulhoon/kuppiin, niin siihen on helpompi dipata rullien päät. Suklaata jää jonkun verran yli, mutta en silti sulattaisi sitä vähempää, koska muuten loppujen rullien päiden kuorrutus vaikeutuu, eikä niistä välttämättä saa siistejä.

Dippaa ensin rullan toinen pää sulaan suklaaseen ja nosta ritilän päälle, jonka alla on leivinpaperi. Tee kaikille rullille samoin ja aloita sitten toisen pään dippaaminen sulaan suklaaseen siitä rullasta, jonka toisen pään dippasit ensin. Kun rullat ovat olleet kylmässä, suklaa jähmettyy melko nopeasti niihin.

Laita rullat vielä hetkeksi kylmään ritilän päällä, jotta suklaa jähmettyy. Sitten voit siirtää ne johonkin rasiaan. Tässä vaiheessa huomasin, että pilkkuja olisi saanut olla huomattavasti tiheämpään tuossa marsipaanissa, koska punssirullat olivat sen verran pieniä, että pilkkuja ei näkynyt montaa valmiissa rullisssa, kun osa jäi päätysuklaan alle.

Mukavaa pääsiäistä! Toivotaan, että jonain päivänä nähtäisiin hiukan aurinkoakin.