Vähän erilaisia tikkareita - RKT -tikkarit

Nämä vähän erilaiset tikkarit ovat esimerkiksi lastenjuhlissa hauskaa tarjottavaa, vaikka kyllä ne aikuisillekin maistuu yhtälailla. Pohjana on Rice Krispies -muroista, sulatetuista vaahtokarkeista ja voista tehty Rice Krispies Treats -massa. Painelin massan levyksi ja otin heti pyöreällä keksimuotilla paloja ja kiinnitin ne puoliksi leikattuihin pahvipilleihin heti tuoreeltaan, jolloin Rice Krispies Treats -massaa on helppo muotoilla ja se on vielä melko tahmeaa. Annoin niiden kuivahtaa jonkun aikaa, ennen kuin dippasin ne sulatettuun minttukaakaon makuiseen Candy Melts -sulaan.

Blogissani on aiemminkin Rice Krispies Treatsin teko-ohjeet, mutta laitan sen nyt tähän kuitenkin, koska laitoin näihin hiukan enemmän vaahtokarkkeja kuin aiemmin tekemiini, jotta massa on vielä tahmeampaa ja pysyy hyvin kiinni tuossa tikkaritikussa.

RICE KRISPIES TREATS -TIKKARIT (n. 30 kpl)

15 dl Rice Kripies -muroja
3 rkl voita
50 vaahtokarkkia

18 kpl pahvisia pillejä, jotka leikkaat puoliksi, jolloin yhdestä pillistä saat 2 tikkaritikkua
Pyöreä n. 4 cm halkaisijaltaan oleva keksimuotti tai vastaava

Kuorrutukseen:
n. 3/4 pussia Candy Melts nappeja maussa: Minttukaakao (Dark Cocoa Mint)
(tarvittaessa hiukan ruokaöljyä)

Koristeluun esim.:
Erivärisiä Candy Melts nappeja,
kaulittavasta massasta otettuja koristeita, väriraesokeria jne.

Vuoraa noin 20 x 30 cm:n kokoinen suorakaiteen mutoinen vuoka leivinpaperilla. Voitele leivinpaperi ja jätä valmisteltu vuoka hetkeksi odottamaan. Mittaa suureen kulhoon Rice Krispies -murot. Jätä odottamaan.

Laita voi ja vaahtokarkit laakeaan pannuun ja sulata suht maltillisella lämmöllä sekoitellen, kunnes vaahtokarkit sulavat ja saat tasaisen massan.

Kaada sula massa Rice Krispies -murojen sekaan ja nostele massaa sekaisin tukevalla lusikalla. Seos on erittäin tarttuvaa ja säikeistä, sellaista sen kuuluu ollakin. Painele sitten puhtain, kostutetuin käsin massa esivalmistelemaasi vuokaan tasaiseksi, tiiviiksi kerrokseksi.

Kumoa vuokaan painelemasi massa puhtaalle leivinpaperille ja ota siitä pyöreällä keksimuotilla tai vastaavalla paloja. Minulla muotin halkaisija oli 4 cm, se oli mielestäni juuri sopivan kokoinen.

Työnnä puolitetut pahvipillit tikkareihin ja painele käsin massa tikun ympärille tiiviiksi. Laita ne laakealle alustalle kuivahtamaan noin puoleksi tunniksi, ennen kuin kuorrutat ne.

Kuorrutus:
HUOM! Suosittelen näihin tikkareihin kuorrutukseksi nimenomaan minttukaakaon (Dark Cocoa Mint) -makuisia Candy Meltsejä, koska se leikkaa sopivasti tikkarien makeutta ja mintun maku kävi hyvin yhteen Rice Krispies Treats -massan kanssa. Kokeilin dipata pari myös vaaleansiniseen Candy Melts -sulaan, joka maistuu hiukan valkosuklaalta, mutta sillä tavalla tuli mielestäni aivan liian makeita tikkareita, eikä muutenkaan maku toiminut niin hyvin.

Candy Melts -sulan sijaan tumma bitteri, noin 70 % suklaa toimisi varmasti myös hyvin kuorrutukseen. Jos kuorrutat nämä suklaalla etkä temperoi suklaata, ne pitää säilyttää jääkaapissa.
 
Sulata Candy Melts -napit kuumuutta kestävässä mukissa, esimerkiksi mikrossa, noin 40 sekuntia kerrallaan puoliteholla tai hiukan kuumemmalla. Sekoita ja jatka kuumennusta, kunnes massa on sulaa. Melko usein Candy Meltsit sulatettua huomaa, että kuorrutusta/dippausta varten sulatettu Candy Melts on liian paksua. Sekoita silloin Candy Melts -sulaan ruokalusikallinen neutraalia ruokaöljyä  ja sekoita kunnolla sekaisin. Lisää tarvittaessa vielä hiukan ruokaöljyä, mikäli Candy Melts -sula on edelleen liian paksua.

Dippaa tikkarit yksitellen sulaan Candy Meltsiin ja valuttele hetki ylimääräistä kuorrutusta mukin pääll pois, ennen kuin nostat ne jähmettymään.  Voit tarvittaessa auttaa kuorruttamista lusikan avulla. Siisteimmät tikkarit saat, jos saat laitettua tikkarit johonkin pystyyn jähmettymään. Minulla oli esimerkiksi laakea kulho, jonka olin täyttänyt sokerilla. Siihen on helppo painella tikkarit jähmettymään. Yhtähyvin tarkoitukseen käy esimerkiksi oasis -sieni, styrox tai vastaava.

Tikkarit jähmettyvät nopeimmin kylmässä. Niitä ei kuitenkaan tarvitse säilyttää kylmässä, vaan ne säilyvät huoneenlämmössä ilmatiiviissä rasiassa.

Voit halutessasi vielä koristella tikkarit joko heti kostean kuorrutuksen päälle, jolloin koristeet tarttuvat kosteaan pintaan kiinni tai sitten kun kuorrutus on jo jähmettynyt, sulata erivärisiä Candy Melts -nappeja omissa pienissä Minigrip -pusseissa. Leikkaa kulmaan pieni reikä ja pursota haluamiasi koristeita. Candy Melts -sulalla saat myös esimerkiksi sokerimassakoristeet kiinnitettyä kuorrutukseen.

VINKKI:
Helpoimman koristelun teet ripottelemalla vielä kostean kuorrutuksen päälle strösseliä tai muita pieniä sokerirakeita tai esimerkiksi pieniä karamelleja tai vaikka pähkinärouhetta.

Tikkarit säilyvät noin 1,5 viikkoa ilmatiiviisti säilytettynä.

Eatos Mexican Diner & The Cock

Helsinkiin tupsahtelee kiitettävässä määrin uusia ruokapaikkoja. Tällä hetkellä hiukan rennommat ruokapaikat ovat kovassa huudossa varsinaisen Street Foodin vanavedessä. Ne sopivat usein ainakin omalle kukkarolleni tällä hetkellä paremmin, kuin fine dining -paikat. Niinpä lounaspaikakseni valikoitui reilun vuoden päivät pyörinyt Eatos Mexican Diner ja illallispaikaksi hiukan uudempi The Cock (Eatery, Rotisserie and Bar). Ei kuitenkaan samana päivänä, mutta yhdistän molemmat ruokailukokemukset tähän samaan, koska valitettavasti minulla ei ole yhtään ainoaa kuvaa jälkimmäisestä paikasta. Nappasin vanhalla kännykällä pari kuvaa sieltä, mutta niistä tuli niin luokattoman huonoja, ettei niistä saisi kuitenkaan mitään tolkkua :(.

Aloitetaanpa Eatoksesta. Meksikolainen ravintola sijaitsee Töölönlahdenkadulla musiikkitalon vieressä ja lupaa tarjota aitoa meksikolaista ruokaa. Ravintolassa on lounasaika klo 11 -14 ja illallista tarjoillaan arkisin klo 15 -22 , perjantaina ja lauantaina puolilleöin. Kävin lounaalla ystäväni kanssa kyseisessä paikassa, joten arvioni perustuu vain tuohon luonaaseen. Ainakin lounasaikaan tuntuu asiakkaita riittävän jatkuvana virtana. Paikan yleisilme on puhtaan skandinaavisen pelkistetty, melkein askeettinen.  Eatoksella on nykyään myös suht iso ulkoterassi, mutta kesäkuussa käydessämme, se oli vasta suunnittelun asteella.

Lounaan hintaan (muistaakseni 9,90) kuului alkuun keitto ja leipä, sekä kahvi/tee. Päivän keitto oli vihreä linssikeitto ja leipää oli muutamaa erilaista tarjolla. Ihan hyviä, sekä keitto että leipä. Minä valitsin lounaaksi Pulled Pork tacon (tortilla oli vehnää), jossa oli lisäksi karamellisoitua sipulia ja coleslawta. Ystäväni puolestaan tilasi itselleen kalatacon, jossa oli sinisiä maissitortilloja, muistaakseni chipotle -kastiketta ja coleslawta.

Minuun iski pieni annoskateus, kun katselin tätä ystäväni kalataco -annosta, mutta annoksiamme maistettuamme, totesin, että minun annokseni oli kuitenkin maukkaampi.

Oman annokseni Pulled Pork ei ulkonäöllisesti muistuttanut niinkään perinteistä Pulled Porkia, joka on nyhdetty, vaan enemmänkin karjalanpaistilihaa, kun liha oli kuutioina. Maku oli kyllä ihan kohdallaan. Tuon kalatacon kala näytti todella hyvältä, mutta se oli valitettavasti ihan mauton. Pieni suolaripaus olisi esimerkiksi kummasti auttanut asiaa.

Lopputulemana sanoisin, että voisin hyvin kuvitella meneväni joskus toistekin lounaalle
Eatokseen, mutta samoin kiinnostaisi nähdä paikka illalla sekä maistaa silloin ruoan lisäksi jotain heidän juomistaan myös.

The Cock ravintola vastaavasti sijaitsee Fabianinkadulla eli entisen Kellarikrouvin tiloissa. Ravintolan taustalla on Richard MCCormick sekä Ville Relander yhdessä Royal ravintoloiden kanssa. Tosin kaksikko on kuuleman mukaan saanut ravintolaa suunnitellessaan vapaat kädet. The Cock on rento ruokapaikka, jossa on ruokaa tarjolla aamusta iltaan. Perusajatuksena onkin ollut tarjota matalan kynnyksen rento ja kohtuuhintainen ruokapaikka mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle. Me kävimme syömässä siellä mieheni kanssa ilman ennakkosuunnitelmia yhdessä ystäväpariskuntamme kanssa eräänä lauantai-iltana. Koska meillä ei ollut pöytävarausta, odottelimme vapautuvaa pöytää baarin puolella jonkun aikaa, ennen kuin meidät ohjattiin alakertaan, pöydän vapauduttua.

Päädyimme kaikki tilaamaan pelkän pääruoan, koska kellään ei ollut kovin suuri nälkä. Toki alkuun olisi voinut tilata vaikka osterin, jotka ovat yksi paikan erikoisuuksista. Tällä kertaa mentiin kuitenkin pelkällä pääruoalla. Ystäväpariskuntamme söivät molemmat caesar -salaatin, jossa oli avokadoa, lehtikaalia, kvinoaa ja parmesania ja he valitsivat siihen lisukkeeksi savustettua kalaa. Kuulemma oikein hyvä salaatti molempien mielestä. Minä ja miehenikin olimme yksimielisiä annoksesta ja päädyimme tilaamaan rotisserie jerk kanaa 1/2, chimichurria, ranskalaisia ja talon salaattia. Annos oli todella reilunkokoinen, joten siinä mielessä hyvä, ettemme tilanneet alkuruokaa. Mieheni kehui kanaansa maukkaaksi ja hän näyttikin saavan kanastaan helposti lihaa irti. Sinänsä ihme, koska yleensä hän ei oikein välitä mistään luullisista lihanpaloista, koska hän kokee niiden syömisen yleensä turhan haastavaksi. Minulle taas sattui sitten hiukan vähän aikaa rotisseriessa kypsynyt kanan puolikas, koska kanaa oli todella hankala saada irrotettua luistaan eikä tuo jerk mausteseoskaan oikein kanassa maistunut. Minulle kun ei yleensä tuota ongelmia luulliset lihapalat. Muuten oma annokseni oli hyvä, mm. ranskalaiset hyviä ja rapeita. Ruoan kanssa otin lasin viiniä, mutta olisin kyllä mielelläni juonut sen viinilasista enkä vesilasista, vaikka se paikan tyyliin muuten sopikin ihan hyvin.

En tiedä, onko The Cockin koko henkilökunta englanninkielistä vai onko se vain tietoinen valinta, ettei suomella palvella. Toisaalta sen johdosta tuntui hiukan siltä, ettei olisi ollut Suomessa, vaan jossain muualla lomailemassa, toisaalta se taas hiukan ärsytti. Mietittiin nimittäin sellaisia ruokailijoita, jotka eivät osaa kuin suomea, kai niitäkin sentään on...voivat hiukan yllättyä, kun menevät syömään, eivätkä saakaan suomenkielistä palvelua.

Paikan erikoisuus, ping pong pöydälle katetut jälkiruoat, eivät saaneet meidän seurueelta suuria plussia. Ei sillä, että olisimme niitä maistaneet, saattoivat olla hyvinkin maukkaita, mutta varsinkin alakerran jälkiruokapöydän sijoitus vessareitin varrelle ilman jälkiruokien suojausta, vaikutti hiukan kyseenalaiselta. Ja mietimme myös, kauanko osa niistä siinä lämpimässä seisoo.

Ihan mielelläni menen joskus toistekin myös tänne syömään. Seuraavalla kerralla voisi mennä hiukan suuremman nälän kanssa, jolloin listaa voisi testailla hiukan laajemmin.

Choco Liquorice Cupcakes

Viime sunnuntain Ravintolapäivän kahvilassamme oli myynnissä mm. näitä Choco Liquorice Cupcakeja. Lupasin laittaa niiden ohjeen blogiini ja sitä itseasiassa kerettiin minulta jo pyytää, joten tässäpä ohjetta. Lakritsikinuskikastike kannattaa tehdä ensimmäiseksi, koska sen pitää ehtiä jäähtyä. Sen voi myös tehdä useampi päivä etukäteen jääkaappiin odottamaan.  Lakritsikinuskikastiketta on ohjeessa enemmän, mitä tarvitaan, mutta se käy hyvin esimerkiksi jäätelön kanssa, joten kannattaa tehdä koko ohjeen määrä samalla vaivalla.

CHOCO LIQUORICE CUPCAKES (n. 16 kpl)

3 dl sokeria
2,5 dl + 2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kaakaota (tummaa, makeuttamatonta)
0,75 tl leivinjauhetta
0,75 tl ruokasoodaa
0,5 tl suolaa
1,5 tl espresso -jauhetta
0,5 tl vaniljajauhetta tai 1 tl vanilja-aromia
2 kananmunaa (M-kokoa)
1,5 dl kermamaitoa
1 dl (hiukan vajaa) (rypsi)öljyä
1,5 dl kiehuvaa vettä

Lakukuorrutus:
75 g voita, huoneenlämpöistän. 4 dl tomusokeria
100 g tuorejuustoa (Philadelphia)
3 rkl lakritsikinuskikastiketta

Koristeeksi:
Lakupaloja
Lakritsikinuskikastiketta

Laita uuni kuumenemaan 180-asteeseen, kiertoilma 160-asteeseen..

Mittaa kulhoon sokeri, jauhot, kaakao, leivinjauhe, ruokasooda, suola, espressojauhe ja vanilja. Sekoita ainekset keskenään.

Lisää jauhoseokseen munat, kermamaito, öljy sekä kiehuva vesi  ja vatkaa taikinaa sähkövatkaimella pari minuuttia.Taikina on todella löysää, älä pelästy, että olet tehnyt jotain väärin. Sen kuuluu ollakin hyvin löysää. Vatkaus kannattaa aloittaa hiljaisella nopeudella, ettei taikinaa räisky ympäriinsä.

Koska taikina on niin löysää, sitä on hankala lusikoida muffinivuokiin, eli ota joku kannu, jossa on nokkaosa ja kaada taikina siihen. Kaada taikinaa suoraan muffinsipellillä oleviin paperivuokiin hiukan yli puolenvälin muffinsipaperia. Jos teet ilman muffinsipeltiä, muffinsipaperien pitää olla tosi tukevia.

Paista uunin keskiosassa n. 17 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla, jos taikinaa ei tartu tikkuun, ovat ne kypsiä. Jäähdytä hetki muffinsipellillä, ota sitten pelliltä pois ja jäähdytä ne loppuun ritilällä.

Kuorruta cupcaket vasta täysin jäähtyneenä.

Lakukuorrutus:
Vatkaa huoneenlämpöinen voi vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi.

Lisää voivaahdon sekaan noin 3 dl tomusokeria ja vatkaa se sekaisin. Lisää sitten lakritsikinuskikastike ja tuorejuusto suoraan jääkaapista. Lisää loppu tomusokerista ja vatkaa vielä kuohkeaksi. Voit tarvittaessa lisätä hiukan tomusokeria, kunnes saat sopivanpaksuisen kuorrutuksen. Olen huomannut, että eri tuorejuustomerkkejä käytettäessä, niiden koostumuksessa on hiukan eroja.

Lusikoi pursotusta pursotinpussiin tai tukevaan pakastepussiin ja pursota kuorrutusta tyllan avulla tai pursotuspussin/pakastepussin kulmaan leikkaamasi reiän kautta cupcakien päälle (tai levitä kuorrutusta veitsellä/lusikalla cupcaken päälle). Valuta kuorrutteen päälle vielä lakritsikinuskikastiketta ja koristele cupcake lakupalalla.

VINKKI:
Jääkaappikylmän lakritsikinuskikastikkeen saat juoksevammaksi lämmittämällä sitä hetki mikrossa. Lusikoi esim. pieneen pakastepussiin pieni määrä lakritsikinuskikastiketta, lämmitä sitä hetki mikrossa ja leikkaa sitten pussin kulmaan pieni reikä, josta pursotat kastiketta cupcaken päälle.

Säilytä cupcaket jääkaapissa.

Ihanaa, että nyt loppukesästä tuli kuitenkin oikein kunnon kesäkelit. Itse ainakin kesältä odotan lämpöä ja aurinkoa edes jossain määrin. Nytkin naputtelen tätä postausta ulkona ja nautiskelen kauniista illasta samalla. Talvella tulee sisällä kökittyä kuitenkin taas enemmän kuin tarpeeksi, joten nyt nautin mahdollisimman paljon näistä ihanista ilmoista.

Mahtava sunnuntainen Ravintolapäivä

7. kertani Ravintolapäivän pop-up -kahvilan pitäjänä, mieheni avustuksella, oli erittäin onnistunut. SUURIN KIITOS kuuluu kaikille teille ihanille asiakkaille, jotka kävitte kojullamme Kaivopuistossa, Merisatamanrannassa. Erityisen ilahduttavaa on, että niinkin moni teistä on jo nk. vakiasiakkaita, jotka olette käyneet Ravintolapäivän pop-up -kahvilassamme jo monta kertaa.  Ravintolapäivinä ihmisillä tuntuu olevan aina mukava fiilis ja nyt kun ilmakin suosi Ravintolapäivää sekä lämmöllä että auringolla, tuntuu, että hymy oli ihmisillä entistäkin herkemmässä.

Hyvä ilma tuntuu ainakin Kaivopuistossa olevan suoraan verrannollinen myös kävijämääriin. Tällä kertaa oikeastaan suurin osa tuotteista myytiin loppuun, vaikka suht samalla paikalla viime toukokuussa hiukan nihkeämmän ilman vallitessa,  sekä kahvia, Pink Lemonadea että leivonnaisia jäi yli niin paljon, ettei kauheasti tarvinnut ruokaa tehdä alkuviikosta ja naapuritkin saivat osansa leivonnaisista.

Kaupungissa oli Ravintolapäivän lisäksi kaikkea muutakin mielenkiintoista tapahtumaa tarjolla ja turistejakin tuntui olevan kiitettävästi liikkeellä. Ravintolapäivähän on saanut aika paljon julkisuutta ulkomaillakin ja se leviää maailmalla koko ajan lisää. Ja syystäkin, tapahtuma on tosi kiva ja tuo ihmiset yhteen. Hienoa, mitä kaikkea hauskaa Suomessa keksitään.

Myöhästyimme hiukan etukäteen ilmoittamastani aloitusajankohdasta, kun leivonnaisten valikoima, joita haluan leipoa kahvilaamme tuntuu paisuvan kerta kerralta ja silti haluan, että kaikki on mahdollisimman tuoretta. Aamuinen minipizzojen ja munkkirinkilöiden paisto venähti sen verran pitkäksi, ettei päästy lähtemään ihan suunnitellussa aikataulussa. Pahoittelut, mikäli joku etsi pistettämme, ennen meidän paikalle ilmestymistämme. Koitetaan skarpata lähtöajan kanssa seuraavalla kerralla.

Myöhäisestä lähtoajasta johtuen myös tuotteiden esillepano kärsi, kun suurin osa tuotteista jäi suoraan kuljetuslaatikoihin, ennen kuin asiakkaita alkoi tulvia kahvilaamme. Tosin, kai ne samalta maistuivat, oli ne sitten tarjottimella tai kuljetuslaatikoissaan esillä. Itse vain yleensä pidän leivonnaisten kauniisti esillelaitosta, joten toivoakseni asia vaivasi minua itseäni enemmän, kuin kahvilamme asiakkaita.

Aika moni Ravintolapäivän kahvilamme tuotteista oli sellaisia, joita olen joskus aiemminkin leiponut Ravintolapäivän kahvilaamme, mutta esimerkiksi yläkuvassa näkyvät Choco Liquorice Cupcaket olivat sellaisenaan uusi tuote, vaikka esim. niissä käyttämäni lakritsikinuskikastikkeen ohje jo aiemmin blogissani löytyykin. Laittelen lähiaikoina blogiin kuitenkin ainakin näiden cupcakien ohjeen. Mm. Mango-Passion juustokakun ohjeesta en uskalla luvata, että sitä tulee blogiin, kun en ole varma, kirjasinko ylös ainemääriä...

Vaikka Ravintolapäivän kahvilan pyörityksessä on toki myös työtä, on kahvilan pyöritys niin mukavaa, että pieni univaje tai lähtokiire ei tunnu missään enää siinä vaiheessa, kun tavarat saa kannettua autosta tapahtumapaikalle. En silti usko, että samalla kaavalla sitä joka päivä tehdessä, se tuntuisi ihan yhtä hauskalta. Osittain jo ihan sen tähden, että myös jälkityöt on aina hoidettava, kun joku kumma tuppaa aina jättämään keittiön kauheaan kaaokseen Ravintolapäivän aamuna ;).

KIITTÄÄ JA KUITTAA TÄLTÄ ERÄÄ :)! 
t. Raili ja "apupoika" Jari

Mustikka-kookosmarenkipiirakka

Kävin keräämässä mustikoita Ravintolapäivän leivonnaisia varten ja koska metsäretken saaliiksi päätyi melko paljon mustikoita, pyöräytin meille nopeasti mustikasta piirakan. Minulla ei ollut aikomusta laittaa ohjetta blogiin, mutta piirakkaa maistettuani totesin, että ohjehan kannattaa jakaa. Rapea piirakkapohja, lämpimänä vielä valuva mustikkatäyte (jähmettyy jäähtyessään) ja unelmanpehmeä ohut kookosmarenkikerros olikin yllättävän toimiva yhdistelmä.

Piirakka on ehdottomasti parhaimmillaan leivontapäivänä, jolloin pohja on rapea ja marengin rakenne muuttumaton. Ajattelin ensin, että näitähän voisi leipoa muutaman myös Ravintolapäivän kahvilaamme (FB:n tapahtumasivu), mutta koska tätä ei kannata leipoa vielä lauantaina ja aion leipoa sunnuntaiaamuna sekä munkkirinkilöitä että minipizzoja kahvilaamme varten, totesin, että ei taida onnistua tällä kertaa.

MUSTIKKA-KOOKOSMARENKIPIIRAKKA (24 cm:n irtopohjavuokaan)

Piiraspohja:
4 dl vehnäjauhoja
0,5 dl tomusokeria
125 g voita (jääkaappikylmää)
2 munankeltuaista

Täyte:
n. 1 L tuoreita mustikoita
1,5 rkl maissitärkkelystä
0,5 dl hillo-marmeladisokeria

Kookosmarenki:
2 munanvalkuaista
tippa valkoviinietikkaa/sitruunamehua
1 dl (jätä aavistus vajaaksi) tomusokeria
1 dl kookoshiutaleita

Piiraspohja:
Laita monitoimikoneeseen vehnäjauhot, tomusokeri ja jääkaappikylmä voi, jonka olet paloitellut pienemmiksi paloiksi. Käytä konetta hetken aikaa, kunnes seoksesta muodostuu ryynimäistä. Erottele kananmunista keltuaiset valkuaisista ja lisää kananmunan keltuaiset monitoimikoneeseen. Valkuaiset käytetään päälle tulevaan kookosmarenkiin, joten siirrä ne jo odottamaan suoraan kulhoon, jossa voit vatkata ne marengiksi. Käytä konetta vain sen aikaa, että taikinasta muodostuu pallo. Siirrä taikina pakastepussiin ja littaa se ohueksi levyksi. Laita jääkaappiin noin 20 minuutiksi tai pidempään (säilyy jääkaapissa noin 4 päivää).

Jos sinulla ei ole monitoimikonetta, voit tehdä taikinan myös käsin. Nypi jauhojen  ja tomusokerin sekaan voikuutiot, kunnes saat seoksesta ryynimäistä. Lisää sitten keltuaiset ja sekoita taikina tasaiseksi. Laita kylmään, kuten yllä selostettu.

Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen, kiertoilma 170 asteeseen.

Pingota irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi. Vuokaa ei tarvitse voidella.

Ota taikina kylmästä ja kauli taikina, esimerkiksi leivinpaperin päällä, ohuehkoksi pyöreäksi levyksi. Nosta taikina vuokaan ja n. 3/4 reunoille. Painele taikina tiiviisti reunoille. Taikinaa jää hiukan yli. Pohjaa ei esipaisteta, vaan täyte tehdään samantien pohjan päälle.

Täyte:
Sekoita mustikat, maissitärkkelys ja 1/2 dl hillo-marmeladisokeria keskenään. Lusikoi taikinan päälle.

Paista 190 asteessa, kiertoilma 170 asteessa 15 minuuttia. Kookosmarenki lisätään vasta myöhemmin piirakan päälle.

Kookosmarenki:

Vatkaa valkuaiset + tippa valkoviinietikkaa/sitruunamehua marengiksi. Lisää 1 dl tomusokeria + 1 dl kookoshiutaleita ja nostele nuolijalla sekaisin.

Ota piirakka uunista, levitä kookosmarenki nuolijalla päälle tasaisesti. Paista vielä n. 15 minuuttia samassa lämmössä.

Jos pidät valuvasta täytteestä, tarjoile vielä lämpimänä, kun mustikkatäyte on valuvaa ja marenki pilvimäisen pehmeää. Jäähdyttyään mustikkatäyte kiinteytyy, joten jos pidät enemmän kiinteämmästä täytteestä, anna piirakan jäähtyä ennen syöntiä.

16.8. Ravintolapäivä - CT4U mukana, nyt jo 7. kerta

 

Jes, tulevana sunnuntaina on taas Ravintolapäivä. Sain värvättyä jälleen"apupojan" mukaani kahvilakojuuni, joten löydät minut mieheni kanssa pyörittämässä kahvilakojuamme Merisatamanrannassa, Kaivopuistossa klo 11.30 - 17 aikavälillä. Tule ihmeessä moikkaamaan ja herkuttelemaan kahvilaamme!

Vaikea uskoa, että tämä on jo 7. kerta, kun pystytämme kahvilakojumme Ravintolapäivänä. Tällainen tapahtumahan sopii ruoka-/leivontabloggarille paremmin kuin hyvin. Saa toteuttaa itseään ja leipoa sydämensä kyllyydestä, tapaa ihania uusia ja jo tutuksi tulleita ihmisiä. Ja nyt ilmatkin on kääntynyt kesäiseksi ja sunnuntaille on luvattu upeaa ilmaa. Aivan mahtavaa!

Aiemmista Ravintolapäivän kerroista oppineena, aion  leipoa suklaakakkuja enemmän kuin aiemmin, koska se loppuu yleensä ensimmäiseksi kesken.  Ja koska säätiedotus lupaa hyvää, aion myös tehdä Pink Lemonadea reilusti, silläkin uhalla, että toukokuun Ravintolapäivän jälkeen joimme sitä useamman päivän urakalla. Tosin toukokuussa ilma oli hiukan heikohko, joten kylmä juotava ei tehnyt kauppaansa juuri ollenkaan.

Ainakin tällaisia meillä tulee olemaan kahvilassamme:

Suklaakakkua Mascarpone-kermalla ja marjoilla (GLUTEENITON)

Blueberry-Cheesecake Pies

Cupcakes - Choco Liquorice ja Salted Caramel

Brownie Bites suklaaganachella

Munkkirinkilöitä (sunnuntaiamuna leivottuja)

Rice Krispies Treats, Cookies...

Jotain suolaistakin tulee olemaan, kunhan saisi vielä pähkäiltyä loppuun... ehkä minipizzoja tai täytettyjä bageleita. Saa nähdä, mihin päädyn.

Kahvia, teetä ja kylmäksi juotavaksi Pink Lemonadea

Otamme jälleen mukaamme myös pöydän ja tuoleja, jotta voit istahtaa alas. Toivottavasti sää suosii tapahtumaa!

Myös Take away - mahdollisuus (varaamme rasioita mukaan).

TERVETULOA - WELCOME! t.Raili & Jari
 

Jos itse mietit, pitäisikö osallistua Ravintolapäivään "ravintoloitsijana", niin ehdottomasti kannattaa minun mielestäni. Minä ainakin olen pitänyt kokemusta joka kerta mukavana ja niin miehenikin. Univelkaahan siinä tosin aina tuppaa tulemaan, ainakin itsellä, kun leivonnaisista suurin osa pitää tehdä edellisenä päivänä tai Ravintolapäivän aamuna, mutta on se mielestäni sen arvoista. Eikä univelka enää tunnu siinä vaiheessa, kun saa kojun pystyyn ja pääsee höpisemään mukavia kojulla käyville ihmisille. Kurkkaapa siis lisätietoa Ravintolapäivästä täältä.

FB tapahtumasivulta löytyy uusin tieto kahvilaamme liittyen, saattaa nimittäin olla, että  kahvilaamme tulee muitakin herkkuja tarjolle, mitä tuohon olen listannut.

Mukavaa tulevaa sunnuntaista Ravintolapäivää kaikille, sekä nautiskelijoille että yhden päivän ravintoloitsijoille!

Vadelma-mango smoothie

 
Koitmaisten marjojen sesonki on edennyt vadelmiin. Tuoreena marjoissa on parhaiten maku ja vitamiinit tallella, joten niitä kannattaa popsia nyt ihan sellaisenaan ja käyttää jälkiruoissa/leivonnaisissa, mutta kotimaisia puutarhavadelmia kannattaa myös pakastaa talven varalle. Ne pitävät hyvin ryhtinsä pakastettunakin (niitä ei kannata erikseen sulattaa, vaan käyttää suoraan pakastimesta esim. koristeluun. Sulavat hetkessä ja pitävät näin parhaiten muotonsa) ja niitä voi käyttää leivonnaisten ja jälkiruokien koristeena sellaisenaan.

Tämän smoothien voit tehdä tuoreiden vadelmien sijaan myös talvella pakastevadelmista, mutta niiden pitää olla kotimaisia (ulkolaisia pakastevadelmia kun ei saa käyttää ilman parin minuutin kiehautusta, joka tappaa niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat). Voit käyttää valmiiksi pakastettuja jäisiä mangopaloja tai pakastaa itse mangoa kuorittuna ja paloiteltuna vastaavan määrän.

VADELMA-MANGO SMOOTHIE (n. 4:lle)

300 g jäisiä mangopaloja (ei siis säilykemangoa!)
300 g kotimaisia vadelmia
2,5 dl kreikkalaista/turkkilaista jogurttia
1 dl rasvatonta piimää
n. 3 rkl juoksevaa hunajaa/agave -siirappia

Laita jäiset mangopalat ja muut aineet blenderiin tai kulhoon, jossa voit surauttaa ne smoothieksi sauvasekoittimella.

Tarkista paksuus ja makeus mieleiseksesi. Vadelmien makeus vaihtelee aika paljon, joten kannattaa laittaa ensin alle 3 rkl makeutusta, maistaa ja lisätä makeutusta tarvittaessa.

Chorizo-kikherne-perunamunakas

Erilaiset munaruoat ovat näppäriä ja nopeita valmistaa sekä lähes rajattomasti muunneltavissa. Itsellä tähän espanjalaishenkiseen munakkaaseen päätyi edelliseltä päivältä ylijääneet keitetyt uudet perunat, kikhernepurkin jämät ja tukusta löytämääni ihanaa espanjalaista raakachorizoa (Argal/Chorizo Asador). Ostin sitä tukusta noin kilon paketin, joten sitä on meillä päätynyt nyt useamman ruoan aineosaksi. Mutta varmaan samaa tai vastaavanlaista löytää hyvinvarustetusta ruokakaupasta hiukan pienemmässäkin pakkauksessa. Munakkaan perunat ja chorizo käyvät erinomaisesti yhteen ja kikherneet sekä tuoreet yrtit viimeistelevät tämän helpon herkun.

CHORIZO-KIKHERNE-PERUNAMUNAKAS (n. 4:lle hengelle/n. 18-20 cm:n pannuun)

2 raakachorizoa
4 keitettyä (uutta) perunaa
4 rkl kikherneitä (= kypsiä purkkikikherneitä)
7 munaa
7 rkl kermaa (tai maitoa tai vettä)
suolaa, mustapippuria
tuoretta timjamia ja persiljaa

Poista kuori chorizoista ja pilko ne renkaiksi. Paista pannussa ilman rasvaa. Lisää perunat sekaan pilkottuna ja paistele hetki käännellen. Lisää sitten kikherneet.

Vatkaa haarukalla munat, kerma, suola, mustapippuri ja hienonnetut yrtit kunnolla sekaisin.

Kaada varovasti chorizo-peruna-kikherneseoksen päälle. Työntele munaseosta reunoilta varovasti lastalla keskellepäin, jotta saat hyytymätöntä munaseosta reunoille. Levy kannattaa pitää suht maltillisella lämmöllä, ettei munakas saa liikaa väriä, ennen kuin se hyytyy sopivasti käännettäväksi.

Kun seos alkaa olla kunnolla hyytynyt, laita pannun kokoinen tai vähän isompi lautanen pannun päälle ja kippaa munakas siihen nurinpäin. Valuta sitten munakas varovasti takaisin pannulle ja paista sitä vielä hetki hyytymättömältä puolelta.

Tarjoa raikkaan salaatin kanssa kevyeksi lounaaksi tai iltapalaksi.

Kirsikkahilloke

Tämä kirsikkahilloke käy ihanasti esimerkiksi juustokakun kanssa. Tein tämän valmiiksi jääkaappiin kolme päivää ennen vieraiden tuloa. Sieltä se oli näppärä ottaa suoraan purkista juustokakun päälle. Kauhean pitkää säilytystä en hillokkeelle suosittele, mutta jokusen päivää ainakin säilyy siis hyvin jääkaapissa. Koostumus oli juuri tavoittelemani, eli sopivasti valuvaa, eikä liian hillomaista, melko maltillisella sokerimäärällä. Jäätelöannokseen tai brownien kanssa tämä hilloke sopisi myös varmasti erinomaisesti.

KIRSIKKAHILLOKE (n. 4 dl)

800 g kirsikoita
1,5 dl sokeria
2 rkl maissitärkkelystä

Pese ja valuta kirsikat siivilässä. Puolita kirsikat ja poista niistä kivet.

Laita kirsikat kattilaan ja keittele niitä välillä sekoitellen noin 10 minuuttia, kunnes ne hiukan pehmenevät ja niistä alkaa erottua kunnolla nestettä.

Lisää keskenään sekoitettu sokeri ja maissitärkkelys. Sekoittele koko ajan ja keitä pari minuuttia, kunnes hilloke sakenee.

Säilyy jääkaapissa jokusen päivän.