torstai 27. elokuuta 2015
Eatos Mexican Diner & The Cock
Helsinkiin tupsahtelee kiitettävässä määrin uusia ruokapaikkoja. Tällä hetkellä hiukan rennommat ruokapaikat ovat kovassa huudossa varsinaisen Street Foodin vanavedessä. Ne sopivat usein ainakin omalle kukkarolleni tällä hetkellä paremmin, kuin fine dining -paikat. Niinpä lounaspaikakseni valikoitui reilun vuoden päivät pyörinyt Eatos Mexican Diner ja illallispaikaksi hiukan uudempi The Cock (Eatery, Rotisserie and Bar). Ei kuitenkaan samana päivänä, mutta yhdistän molemmat ruokailukokemukset tähän samaan, koska valitettavasti minulla ei ole yhtään ainoaa kuvaa jälkimmäisestä paikasta. Nappasin vanhalla kännykällä pari kuvaa sieltä, mutta niistä tuli niin luokattoman huonoja, ettei niistä saisi kuitenkaan mitään tolkkua :(.
Aloitetaanpa Eatoksesta. Meksikolainen ravintola sijaitsee Töölönlahdenkadulla musiikkitalon vieressä ja lupaa tarjota aitoa meksikolaista ruokaa. Ravintolassa on lounasaika klo 11 -14 ja illallista tarjoillaan arkisin klo 15 -22 , perjantaina ja lauantaina puolilleöin. Kävin lounaalla ystäväni kanssa kyseisessä paikassa, joten arvioni perustuu vain tuohon luonaaseen. Ainakin lounasaikaan tuntuu asiakkaita riittävän jatkuvana virtana. Paikan yleisilme on puhtaan skandinaavisen pelkistetty, melkein askeettinen. Eatoksella on nykyään myös suht iso ulkoterassi, mutta kesäkuussa käydessämme, se oli vasta suunnittelun asteella.
Lounaan hintaan (muistaakseni 9,90) kuului alkuun keitto ja leipä, sekä kahvi/tee. Päivän keitto oli vihreä linssikeitto ja leipää oli muutamaa erilaista tarjolla. Ihan hyviä, sekä keitto että leipä. Minä valitsin lounaaksi Pulled Pork tacon (tortilla oli vehnää), jossa oli lisäksi karamellisoitua sipulia ja coleslawta. Ystäväni puolestaan tilasi itselleen kalatacon, jossa oli sinisiä maissitortilloja, muistaakseni chipotle -kastiketta ja coleslawta.
Minuun iski pieni annoskateus, kun katselin tätä ystäväni kalataco -annosta, mutta annoksiamme maistettuamme, totesin, että minun annokseni oli kuitenkin maukkaampi.
Oman annokseni Pulled Pork ei ulkonäöllisesti muistuttanut niinkään perinteistä Pulled Porkia, joka on nyhdetty, vaan enemmänkin karjalanpaistilihaa, kun liha oli kuutioina. Maku oli kyllä ihan kohdallaan. Tuon kalatacon kala näytti todella hyvältä, mutta se oli valitettavasti ihan mauton. Pieni suolaripaus olisi esimerkiksi kummasti auttanut asiaa.
Lopputulemana sanoisin, että voisin hyvin kuvitella meneväni joskus toistekin lounaalle
Eatokseen, mutta samoin kiinnostaisi nähdä paikka illalla sekä maistaa silloin ruoan lisäksi jotain heidän juomistaan myös.
The Cock ravintola vastaavasti sijaitsee Fabianinkadulla eli entisen Kellarikrouvin tiloissa. Ravintolan taustalla on Richard MCCormick sekä Ville Relander yhdessä Royal ravintoloiden kanssa. Tosin kaksikko on kuuleman mukaan saanut ravintolaa suunnitellessaan vapaat kädet. The Cock on rento ruokapaikka, jossa on ruokaa tarjolla aamusta iltaan. Perusajatuksena onkin ollut tarjota matalan kynnyksen rento ja kohtuuhintainen ruokapaikka mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle. Me kävimme syömässä siellä mieheni kanssa ilman ennakkosuunnitelmia yhdessä ystäväpariskuntamme kanssa eräänä lauantai-iltana. Koska meillä ei ollut pöytävarausta, odottelimme vapautuvaa pöytää baarin puolella jonkun aikaa, ennen kuin meidät ohjattiin alakertaan, pöydän vapauduttua.
Päädyimme kaikki tilaamaan pelkän pääruoan, koska kellään ei ollut kovin suuri nälkä. Toki alkuun olisi voinut tilata vaikka osterin, jotka ovat yksi paikan erikoisuuksista. Tällä kertaa mentiin kuitenkin pelkällä pääruoalla. Ystäväpariskuntamme söivät molemmat caesar -salaatin, jossa oli avokadoa, lehtikaalia, kvinoaa ja parmesania ja he valitsivat siihen lisukkeeksi savustettua kalaa. Kuulemma oikein hyvä salaatti molempien mielestä. Minä ja miehenikin olimme yksimielisiä annoksesta ja päädyimme tilaamaan rotisserie jerk kanaa 1/2, chimichurria, ranskalaisia ja talon salaattia. Annos oli todella reilunkokoinen, joten siinä mielessä hyvä, ettemme tilanneet alkuruokaa. Mieheni kehui kanaansa maukkaaksi ja hän näyttikin saavan kanastaan helposti lihaa irti. Sinänsä ihme, koska yleensä hän ei oikein välitä mistään luullisista lihanpaloista, koska hän kokee niiden syömisen yleensä turhan haastavaksi. Minulle taas sattui sitten hiukan vähän aikaa rotisseriessa kypsynyt kanan puolikas, koska kanaa oli todella hankala saada irrotettua luistaan eikä tuo jerk mausteseoskaan oikein kanassa maistunut. Minulle kun ei yleensä tuota ongelmia luulliset lihapalat. Muuten oma annokseni oli hyvä, mm. ranskalaiset hyviä ja rapeita. Ruoan kanssa otin lasin viiniä, mutta olisin kyllä mielelläni juonut sen viinilasista enkä vesilasista, vaikka se paikan tyyliin muuten sopikin ihan hyvin.
En tiedä, onko The Cockin koko henkilökunta englanninkielistä vai onko se vain tietoinen valinta, ettei suomella palvella. Toisaalta sen johdosta tuntui hiukan siltä, ettei olisi ollut Suomessa, vaan jossain muualla lomailemassa, toisaalta se taas hiukan ärsytti. Mietittiin nimittäin sellaisia ruokailijoita, jotka eivät osaa kuin suomea, kai niitäkin sentään on...voivat hiukan yllättyä, kun menevät syömään, eivätkä saakaan suomenkielistä palvelua.
Paikan erikoisuus, ping pong pöydälle katetut jälkiruoat, eivät saaneet meidän seurueelta suuria plussia. Ei sillä, että olisimme niitä maistaneet, saattoivat olla hyvinkin maukkaita, mutta varsinkin alakerran jälkiruokapöydän sijoitus vessareitin varrelle ilman jälkiruokien suojausta, vaikutti hiukan kyseenalaiselta. Ja mietimme myös, kauanko osa niistä siinä lämpimässä seisoo.
Ihan mielelläni menen joskus toistekin myös tänne syömään. Seuraavalla kerralla voisi mennä hiukan suuremman nälän kanssa, jolloin listaa voisi testailla hiukan laajemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti