Alkukesällä raparperit ovat herkullisimmillaan ja ne kypsyvät nopeasti paistoksessa, piirakassa tai kiisselissä. Valitettavasti meidän pihalla raparperit eivät rehota kauheasti, koska tonttimme on niin kuiva ja aurinkoinen ja kallio on monin paikoin niin pinnassa, ettei se ole otollisin raparperin kasvatukseen. Minulle sopisi hyvin, että raparperia saisi pihasta yllin kyllin, sen verran monipuolinen raparperi keittiössä on.
Raparperipaistos on helppo ja nopea jälkiruoka, mutta sen lisäksi se on tosi hyvää esimerkiksi jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa. Raparperin kanssahan olisi hyvä syödäkin jotain maitotuotetta, raparperin sisältämän oksaalihapon takia. Tässä paistoksessani raparperi saa makuparikseen kaurahiutaleiden lisäksi kookoshiutaleita, jotka mielestäni komppaavatkin kivasti raparperin maun kanssa.
Paistokseen käyvät hyvin myös esimerkiksi mustikat, omenat, persikat, nektariinit jne., tosin osan kanssa jättäisin kanelin silloin pois ja makeiden hedelmien & marjojen kanssa kannattaa vähentää sokerin määrää, raparperihan on aika hapokasta.
RAPARPERIPAISTOS (4:lle hengelle)
hiukan voita vuoan voiteluun
3 keskikokoista raparperin vartta tai 2 isoa
100 g voita, sulatettuna
2,5 dl kaurahiutaleita
1 dl kookoshiutaleita
1 dl fariinisokeria
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
2 rkl vaaleaa siirappia
Laita uuni kuumenemaan 210-asteeseen, kiertoilma 195-asteeseen.
Voitele uunivuoka, johon paistoksen teet voilla. Sulata paistokseen tuleva voi mikrossa tai kattilassa ja sekoita siihen muut aineet raparperia ja vaaleaa siirappia lukuunottamatta.
Pese ja huuhdo raparperi ja kuori se tarvittaessa. Alkukesällä raparperin kuori on yleensä niin ohut, ettei sitä tarvitse kuoria. Paloittele raparperi ohuehkoiksi paloiksi ja lado raparperinpalaset voideltuun uunivuokaan.
Kaada muruseos raparperien päälle ja tasoittele pinta lusikalla. Valuta päälle vielä vaaleaa siirappia raidoiksi.
Paista uunin keskitasolla, kunnes paistos ruskistuu kauniisti, eli noin 15-20 minuuttia keskimäärin.
Nauti lämpimänä esimerkiksi jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.
Itselleni mieluisimmat ostokset reissuilta ovat yleensä jossain määrin keittiöön liittyvät tuotteet, joko nopeasti katoavat tuotteet, eli erilaiset syötävät, tai sitten jotain hiukan säilyvämpää, kuten tämä kivikeramiikasta tehty vuoka, johon tein paistoksen. Pari vuotta sitten Provencen lomalta palattuamme minun käsimatkatavarani taisivat ylittää sallitun painorajan, kun olin sullonut reppuuni kolmen sarjan näitä kivikeramiikkavuokia, joista tämä on kaikista pienin. Vuoat menevät näppärästi sisäkkäin, mutta kun suurin vuoista on halkaisijaltaan 30-senttiä, astetta pienempi 27 senttiä ja tämä pienin 23 senttiä, ja kaikki painavaa kivikeramiikkaa, voitte kuvitella, että niistä tuli reppuun aika roimasti painoa. Repun läpivalaisun jälkeen reppuni myös aukaistiin ja luulinkin, että tulliinko nuo hankinnat sitten jäävätkin. Mutta onneksi eivät, tullin naiset vielä ihastelivat vuokia, ennen niiden takaisin reppuun laittamista.
Tässä kuvassa tuo vuoka ei kauhean hyvin näy, mutta vuokien pohjalla on Provencen alueelle tyypillinen koriste, eli oliivipuun oksat kohokuvioina kiertämässä vuoan pohjaa. Nämä vuoat olivat hyvä hankinta niiden monikäyttöisyyden takia ja torilla nämä olivat sen lisäksi yllättävän edullinenkin hankinta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti