sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Pehmoiset perunasämpylät



Sämpylätaikinaan lisätty perunamuusi tekee näistä sämpylöistä ihanan pehmeitä ja meheviä. Näitä tulee leivottua usein kun olen tehnyt perunamuusia. Sämpylätaikina kannattaa jättää hyvin pehmoiseksi, jolloin sämpylöistä tulee ihanan pehmeitä. Kun öljyät kätesi ennen sämpylöiden pyörittelyä, pehmeä taikina ei tartu käsiisi.

PEHMOISET PERUNASÄMPYLÄT (n. 15 kpl)

5 dl vettä
1 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäleseitä
0,5 dl kaurahiutaleita
1 pss/11 g kuivahiivaa
n. 8,5 dl vehnäjauhoja
1 dl perunamuusia
1 rkl siirappia
3 rkl (rypsi)öljyä
1 tl suolaa

Mittaa yleiskoneeseen, jossa on taikinakoukku, ruisjauhot, leseet, kaurahiutaleet ja kuivahiiva. Sekoita keskenään ja lisää n. 42-asteinen (reilusti kättä lämpimämpää) vesi. Anna koneen vaivata seosta hetki.

Lisää sitten noin 7 dl vehnäjauhoja, perunamuusi, siirappi, öljy ja suola ja anna koneen vaivata taikinaa noin 5 minuuttia. Lisää vielä vehnäjauhoja, kunnes saat pehmeän taikinan. Taikina saa jäädä hyvin pehmeäksi. Vaivaa vielä pari minuuttia.

Nostata taikinaa muovilla peitettynä lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia. Leivinpaperoi pari peltiä valmiiksi.

Öljyä kätesi ja ota kohonneesta taikinasta paloja ja muotoile ne haluamasi mallisiksi sämpylöiksi. Nosta leivinpaperoiduille pelleille ja peitä leivinliinoilla. Kohota vielä noin 30 minuuttia.

Laita uuni kuumenemaan kohoamisajan loppupuoliskolla 200-asteeseen, kiertoilma 180-asteeseen ja paista uunin keskitasolla pelti kerrallaan noin 14 minuuttia tai kiertoilmalla molemmat pellit kerrallaan.

Teen usein perunamuusia tarkoituksella yli tarpeen, jotta ylijäänyttä muusia voi käyttää leivontaan. Siitä voi näpsästi leipoa  myös herkulliset ja nopeat perunarieskat

Kotimaisten tulppaanien aika on aina merkki kevään tulosta. Tulppaaneja on tullutkin viimeisen parin kuukauden aikana ostettua kimppu jos toinenkin. Kun pihassa ei vielä kuki mitään (paitsi ruukkunarsissit terassilla) tähän aikaan vuodesta, niin irtokukkia tulee ostettua useammin maljakkoon. Ihanaa alkavaa kevätviikkoa!



sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Kurkuma latte


Kurkumaa käytän useimmiten ruoanlaitossa, lisäämällä sitä esim. wokkiin tai keittoon. Nykyään tuoretta kurkuman juurta löytyy jo aika hyvin kaupoista (koska kurkuma on ollut jo jonkin aikaa  kovassa nosteessa terveellisyytensä ansiosta), joten yleensä suosin sitä kurkumajauheen sijaan. Nyt halusin testata kurkuma lattea, jossa tuoreen kurkuman lisäksi on myös tuoretta inkivääriä. Inkivääriä meillä kuluu myös runsaasti ruoanlaitossa ja itse teen siitä usein myös erilaisia kylmiä ja kuumia juomia. Kun laten tekee vielä mantelimaitoon, on kyseessä siis aikamoinen terveysjuoma. Flunssan on siis turha yrittää tännepäin pyrkiä.

HUOM! Kun käsittelet tuoretta kurkumaa, kannattaa käyttää kertakäyttöhanskoja, sillä kurkuma värjää todella tehokkaasti kirkkaankeltaiseksi kaiken, mihin sitä menee. Eli suojaa myös tasot ym. huolella.

Netistä löytyy paljon kurkuma latte -ohjeita ja tähän ohjeeseeni otin useammasta ohjeesta vaikutteita. Kuten yllä kerroin, kurkuma värjää erittäin voimakkaasti. Osittain siksi päädyin tekemään juomani kuorimattomasta kurkumasta ja inkivääristä. Lisäksi tämän koin itselleni vaivattomimmaksi tavaksi. Kun juoman siivilöi lopuksi, kuorenpalat ja mahdollinen muu hienontumaton aineosa jää siivilään.

KURKUMA LATTE (1-2 hengelle)

2,5 dl mantelimaitoa, makeuttamatonta
n. 2 cm tuoretta kurkumaa
n. 2 cm tuoretta inkivääriä
puolikas kanelitankoa
hiukan hunajaa makeutukseen (tai esim. agave .siirappia)

Pilko kurkuma ja inkivääri kuorineen pienemmiksi paloiksi pieneen kattilaan. Lisää mantelimato ja puolikas kanelitankoa. Kuumenna, välillä sekoittaen, miedolla lämmöllä. Älä anna kiehua.

Kun juoma kuumentunut noin 5 minuuttia, ota pois lämmöltä.  Lisää makeutukseen hunajaa/Agave siirappia ja soseuta sauvasekoittimella. Maista juomaa, jotta saat makeuden sopivaksi. Vaikken itse pidä kovin makeista juomista normaalisti, tätä minäkin makeutin hunajalla. Makuttamattomana se oli aika eksoottisen makuista. Siivilöi kirkkaankeltainen latte tiheän siivilän läpi yhteen suureen kuppiin tai kahteen pieneen kuppiin.


torstai 9. maaliskuuta 2017

Punajuurihummus


Tänää keitin ison pussillisen punajuuria painekattilassa, ihan vain itseäni varten, koska muut meidän perheestä ei syö punajuuria. Osasta tein etikkapunajuuria ja osa punajuurista päätyi kauniinväriseen punajuurihummukseen. Punajuurihummus sopii käytettäväksi tavallisen hummuksen tavoin.

Jos sinulla ei ole painekattilaa, voit keittää punajuuret tavallisessa katilassa tai paahtaa ne kuorittuna ja paloiteltuna uunissa (pyörittele ne pienessä öljymäärässä ennen uuniin laittoa). Kypsennysaika on molemmilla tavoilla pidempi kuin painekattilassa tehtynä.

PUNAJUURIHUMMUS (n. 3,5 dl)

4-5 pienehköä punajuurta kypsänä
tölkki 310 g kypsiä kikherneitä
1/6 yksikyntisestä valkosipulista/1 vs kynsi
n. 3 rkl sitruunamehua
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl tahinia
1/2 tl jeeraa
Hiukan tuoretta timjamia
mustapippuria myllystä
Hiukan suolaa
Tarvittaessa hieman kikherneiden lientä ja/tai vettä ohennukseen

Pese punajuuret ja keitä ne kypsiksi painekattilassa noin 40 minuuttia tai tavallisessa kattilassa reilu tunti. Voit myös paahtaa punajuuret kuorittuna ja paloiteltuna uunissa. Pyörittele punajuuripalojen sekaan silloin hiukan öljyä.

Valuta kikherneet mutta ota liemi talteen. Tarvitset sitä luultavimmin ohentamaan hummusta.


Laita monitoimikoneen kulhoon, jossa leikkuuterä valutetut kikherneet ja muut hummuksen ainekset. Surauta tasaiseksi tai aja hummus sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Jos hummus vaikuttaa liian paksulta, lisää hiukan vettä ja/tai kikherneiden lientä sekaan ja sekoita uudestaan.

Maista hummusta ja lisää makusi mukaan vielä sitruunamehua, suolaa, mustapippuria. Valmis hummus säilyy jääkaapissa noin 4 päivää.

Blogistani löytyy aiemmin jo useampi hummusohje: Bataattihummus, perushummusporkkanahummus

Ihanaa kun valon määrä on lisääntynyt jo huikeasti, mutta silti ehti tulla sen verran pimeä, että en saanut kuvattua hummuksesta kaikkia aikomiani kuvia. Voisin lisätä kuvan tuosta punajuurihummuksesta lähipäivinä kunhan ehdin kuvailla sitä. On niin ihanan väristä että saisi näkyä vähän suurempanakin, mitä tuossa lautaskuvassa.