torstai 8. tammikuuta 2015

Muistoja lapsuuskodista - Ullan sokerikakku


Niin kauan kuin muistan taaksepän, äidillä oli tapana leipoa sokerikakkua, joka oli nimeltään Ullan sokerikakku.  En tiedä, mistä äiti oli aikoinaan tuon ohjeen saanut (joltain Ullaltako?), mutta alkuperäisessä ohjeessa taikinaan laitettiin jauhettua pomeranssinkuorta. Jossain vaiheessa me äidin kanssa muutettiin ohjetta sen verran, että laitettiin pomeranssinkuoren tilalle sitruunankuorta. Muistan leiponeeni kyseistä kakkua lukuisia kertoja ja siksi uskaltauduinkin loppukesästä tekemään kakun ulkomuistista, vaikken sitä ole tehnyt varmaan kahteenkymmeneen vuoteen.

Tästä mehevästä sitruunanmakuisesta kakusta tuli ihan lapsuus mieleen, ihanaa herkkua. Kakku ei ole perussokerikakun tyylinen, vaan nk. sienikakku, jossa taikinaan lisätään kiehuvan kuuma vesi-rasvaseos, jonka ansiosta siitä tulee erityisen kuohkea ja mehevä. En uskalla vannoa, että aineosia oli täsmälleen samassa mittakaavassa, kuin lapsuuskodissa leipoessa,  mutta kyllä makumuistojen mukaan kakku maistui ainakin hyvin samalle. Harmittelin samalla kakkua paistaessa, että äidin ja isän asuntoa tyhjentäessä aikoinaan,  ei tullut otettua tuota tiettyä nostalgista sokerikakkuvuokaa talteen, jossa kakku aina paistettiin.

Lisäsin taikinaan vielä hiukan sitruunamehua ja tein sille sitruksisen kuorrutuksen, mutta kakku on mehevää ja sitruksista ilman kuorrutustakin, joten se ei tuota kuorrutusta kaipaa. Itse voitelin kakkuvuoan kevyesti ja kakku jämähti hiukan kiinni vuokaan, kuten kuvistakin näkyy. Kannattaakin sekä voidella, että jauhottaa vuoka, jotta se irtoaa kauniisti joka kohdasta.

ULLAN SOKERIKAKKU (iso torvellinen sokerikakkuvuoka)

3 munaa
3 dl sokeria
150 g voita
1,5 dl vettä
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 ison (luomu)sitruunan kuori + 1/2 sitruunan mehu

Laita uuni kuumenemaan 175-asteeseen, kiertoilma 155-asteeseen. Voitele ja jauhota/korppujauhota torvellinen sokerikakkuvuoka.

Sekoita vehnäjauhot + leivinjauhe keskenään. Laita voi +vesi pieneen kattilaan ja kiehauta seos.

Vatkaa sillä välin munat ja sokeri esim. sähkövatkaimella vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munavaahdon sekaan kuuma voi-vesiseos. Sekoita nuolijalla sekaisin.

Lisää sitten munavaahtoon vehnäjauhot, joihin sekoitit leivinjauheen parissa erässä siivilän läpi, myös nuolijalla varovasti  sekoittaen.

Lisä lopuksi hyvin pestyn sitruunan kuori + puolikkaan sitruunan mehu. Sekoita tasaiseksi ja siirrä taikina kakkuvuokaan.

Paista uunin keskitasolla noin 30 min, kunnes kakkua kokeiltaessa,  tikkuun ei tartu taikinaa. Minulla kesti kiertoilmalla 25 minuuttia.

Ota kakku uunista ja anna sen jäähtyä vuoassaan ritilällä n. 10 minuuttia, ennen kuin kumoat sen vuoasta jäähtymään loppuun.


4 kommenttia:

  1. Perintöreseptit ovat ihania ja kakku vaikuttaa herkulliselta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta/perintöreseptit. Tää oli omia suosikkileivonnaisia vanhempien luona asuessa.

      Poista
  2. Mielenkiintoisen kuuloinen ohje. Tätä voisi testata seuraavan kerran, kun mieli tekee leipoa vuokakakkua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en oikein pidä perinteisistä nk. kuivakakuista erityisemmin, mutta tämä kakku uppoaa ihan eri tavalla, kun on niin paljon mehevämpää ja kosteampaa.

      Poista