lauantai 29. marraskuuta 2014

Tabbouleh kvinoasta ja karitsaa rucolapedillä



Libanonista kotoisin olevassa tabbouleh´ssa käytetään yleensä bulguria (välillä myös couscousia), mutta gluteenittoman ja proteiinipitoisen version saat siitä käyttämällä kvinoaa. On hiukan makuasia, kuinka paljon sitruunamehua ja persiljaa tämä salaatti sisältää, mutta minun mielestäni molempia saa olla reilulla kädellä. Kannattaa maistella salaattia ja muokata se omaan makuun sopivaksi.

Ostan matkoilta aina mausteita, osittain siksi, ettei kaikkia mausteita täältä koto-Suomesta vielä saa, osittain niiden huomattavasti edullisemman hinnan  takia (esim. vaniljatankoja saa joistain maista puoli-ilmaiseksi verrattuna Suomen hintoihin). Mutta hyvä suuntaus on se, että nykyään ainakin suuremmista kaupoista saa Suomessakin vähän erikoisempia mausteita melko hyvin, mm. karitsareseptissä käytettyä sumakkia. Sumakki antaa mielestäni kivan lisän karitsan makuun, mutta ilman sitäkin pärjää vallan mainiosti. Minä grillasin karitsan, mutta voit paistaa sen (grilli)pannulla tai kypsentää uunissa, jos teillä on jo grillikausi ohi. Voit myös ottaa värin pannulla ja loppukypsentää uunissa 200-asteessa.

Kun karitsan laittaa tarjolle rucolapedille vuohenjuuston kanssa, jokainen ruokailija saa annosteltua itselleen omaan makuunsa sopivan annoksen. Meidän perheen ruokaronkeli ei esim. rucolaa suostu syömään. Rucolaa kannattaakin laittaa tarjolel enemmän kuin kuvassa, jos tietää, että kaikki ruokailijat syövät sitä. Itseä ei  jaksa olla  ihmetyttämästä, miten toinen perheen nuorista aikuisista onkin niin valikoiva (kauniimpi ilmaus tuolle ronkelille), vaikka samoja ruokia on molemmille tarjottu aina.


GRILLATTU KARITSAN KARE RUCOLAPEDILLÄ (4-6 hengelle)

n. 900 g karitsan karetta
1/2 Solo valkosipulista/1-3 kynttä valkosipulia
1/2 - 3/4 sitruunan mehu
1/3 (luomu)sitruunan raastettu kuori
mustapippuria myllystä moninaisia pyöräytyksiä, n. 8 kpl
n. 3/4 rkl suolaa
1/2 tl sumakkia
1 rkl punaviinietikkaa
1 rkl Herbes de Provence -yrttiseosta
n. 15 lehteä tuoretta minttua hienonnettuna
hiukan tuoretta persiljaa hienonnettuna
3 rkl oliivi- tai rypsiöljyä

Rucolapeti:
Tuoretta rucolaa noin neljä kourallista/1 paketti
100 g Président Petit Chévres Doux vuohenjuustoa (=1/2 pkt 2x6 paketista)
1/2 granaattiomenan siemenet
1 sitruuna lohkoina
Pari oksaa tuoretta minttua

KVINOA TABBOULEH (n. 4:lle hengelle)

2 dl kvinoaa
4 dl vettä
1 kasvisliemikuutio

n. 1/2 - 1 sitruunan mehu
n. 3 rkl oliiviöljyä
mustapippuria, pari pyöräytystä myllystä
n. 1/2 tl suolaa

n. 1 nippu kevätsipulia
1 rasia (250 g) keltaisia kirsikkatomaatteja
1 rasia (250 g) punaisia kirsikkatomaatteja
1/2 kasvihuonekurkkua (keskusta/siemenet poistettuna)
reilusti sileälehtistä  persiljaa, minimissään 2 ruukullista
reilusti minttua, noin 1/2 ruukkua

Huuhtele kvinoa lämpimällä vedellä siivilässä.

Laita vesi kattilaan kiehumaan, lisää sekaan kasvisliemikutio ja kvinoa. Keitä miedohkolla lämmöllä kannen alla noin 15 minuuttia.

Valuta kvinoasta tarvittaessa ylimääräinen kosteus siivilässä pois ja kaada kvinoa sitten tarjoiluastiaan.

Lisää  kvinoan joukkoon oliiviöljy, sitruunamehu ja mustapippuria sekä suolaa.

Leikkaa kevätsipuli ohuiksi renkaiksi. Puolita kirsikkatomaatit. Jos kirsikkatomaatit ovat vetisiä, valuta niistä hiukan tomaattimehua pois. Leikkaa kasvihuonekurkun puolikas pituussuunnassa kahtia ja koverra lusikalla kurkun sisus siemenineen pois. Sisusta ei käytetä tabboulehiin, jotta tabbouleh´sta ei tule liian kosteaa. Lisää tomaatit ja kurkku tabboulehiin.

Hienonna persilja ja minttu ja lisää ne tarjoiluastiaan. Sekoita kaikki ainekset yhteen ja maista. Hienosäädä maku kohdalleen tarvittaessa lisäämällä sitruunamehua/oliiviöljyä/persiljaa.

Karitsan kare:

Siisti tarvittaessa karitsan kareesta luiden kohdalta ylimääräiset lihariekaleet pois veitsellä raaputtamalla. Leikkaa kareet yksittäisiin annospaloihin. Laita karitsa kulhoon tai tukevaan pakastepussiin.

Tee marinadi lasiin, hienontamalla valkosipuli raastamalla tai veitsellä. Lisää muut marinadin aineet ja sekoita ne lasissa keskenään. Lsiää marinadi karitsan sekaan ja kääntele, jotta saat marinadia joka puolelle karitsaa. Jätä huoneenlämpöön marinoitumaan 1/2 - 1 tunniksi ennen kypsennystä. Tai marinoi yön yli jääkaappissa ja ota hyvissä ajoin huoneenlämpöön ennen kypsennystä.

Kypsennä grillaamalla/(grilli)pannulla/uunissa (ruskista ensin pannulla), haluamaasi kypsyysasteeseen. Grillissä kypsyi parissa minuutissa itselle mieluisaksi.


Granaattiomenan siemenet ovat kuin pieniä rubiineja. Käytän niitä usein ruoassa niiden kauniin ulkonäön ja hyvän maun takia. Ja terveellistäkin granaattiomena on.

Rucolapeti:

Levitä rucola leikkuulaudalle tai muulle valitsemallesi tarjoilualustalle. Paloittele vuohenjuusto rucolan päälle.

Pyöritä granaattiomenaa työtasoa vasten pari kierrosta, jotta saat siemenet irtoamaan helpommin. Puolita granaattiomena ja kopauta leikattua puolikasta kauhalla tai vastaavalla lautasen/kulhon päällä, jotta saat siemenet irtoamaan. Auta tarvittaessa käsin, ellei kaikki irtoa kopauttamalla.

Poista kaikki valkoiset välikalvot tarkasti pois, koska ne ovat kitkeriä. Ripottele granaattiomenan siemenet rucolapedille.

Lohko sitruuna ja asettele sitruunanpaloja rucolapedille ja ripota mintunlehtiä rucolapedille.


Asettele vielä kypsennetyt karitsankyljykset rucolapedille.

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Raidalliset lakritsimarengit


Jauhettu luontainen lakritsijuuri antaa näihin marenkeihin ihanan pehmeän lakritsinmaun ja nostaa perusmarengit ihan uudelle tasolle. Kaksiväriset raidalliset marengit ovat myös näyttäviä, mutta ellet jaksa näprätä pursotinpussin ja pensselin kanssa saadaksesi näistä vahvasti raidallisia, maku on yhtä hyvä, vaikka sekoittaisit mustan elintarvikevärin puolihuolimattomasti vaaleaan marenkimassaan, jolloin saisit marmoroituja marenkeja tai tasaisesti koko massaan, jolloin marenkisi olisivat harmaanruskeita.

LAKRITSIMARENGIT (n. 2 pellillistä marenkeja, riippuen niden koosta)

5 munanvalkuaista
1 tl valkoviinietikkaa
2,5 dl sokeria (mielellään erikoishienoa Siro-sokeria)
1 rkl maissitärkkelystä
0,5 tl vaniljajauhetta/1 tl vaniljasokeria
3 tl jauhettua lakritsijuurta (lisää siivilän läpi !)
n. 1 tl mustaa pasta- eli geelielintarvikeväriä

Marengit ovat siitä mukavia, että ne säilyvät ilmatiiviisti säilytettynä noin viikon, niiden rakenteen siitä kärsimättä. Ne käyvät hyvin myös leivonnaisten tai jälkiruokien koristeluun. Tavallinen kaupan vaniljajäätelö aateloitui esimerkiksi tässä jälkiruoassa lakritsimarenkien ja itsetehdyn lakritsikinuskikastikkeen, ohje täällä, ansiosta lakritsinystävän superherkuksi.

Marengit:
Laita uuni kuumenemaan 100-asteeseen, kiertoilmauuni 80-asteeseen ja leivinpaperoi pari peltiä.

Jos sinulla on kiertoilmauuni, voit paistaa kaksi peltiä kerrallaan. Tavallisella uunilla paistettaessa, paista pelti kerrallaan.

EDIT/27.2.2017 Paistoit marengit sitten kiertoilmalla tai tavallisessa uunissa, paista kaikki marengit kerralla. Marenkimassan rakenne kärsii ja  läsähtää odottaessa

Erottele munista keltuaiset ja valkuaiset erilleen. Säästä keltuaiset johonkin muuhun käyttöön. Vatkaa valkuaisia ja valkoviinietikkaa, kunnes saat jämäkän marengin aikaiseksi. Helpoiten se käy yleiskoneessa tai sähkövatkaimella. Lisää sitten sokeria pienissä erissä koko ajan samalla vatkaten ja lopuksi vanilja ja lakritsijauhe siivilän läpi ja vatkaa, kunnes marenki on jämäkkää ja kiiltävää. Jos haluat värjätä marengin tasaväriseksi, tee se tässä vaiheessa lisäämällä marenkiin mustaa pastaväriä. Marengin värjäykseen ei kannata käyttää nestemäisiä värejä, koska ne löystyttävät liikaa marengin koostumusta. Pasta- eli geelivärit soveltuvat marengin värjäykseen hyvin. Jauhemaistakin väriä voi käyttää, mutta ihan niin hyvä se ei ole marengin värjäykseen kuin pastavärit. Maista marenkivaahtoa ja lisää tarvittaessa vielä hiukan lakritsijauhetta siivilän läpi, jos se maistuu mielestäsi liian miedolta. Lisää lopuksi maissitärkkelys siivilän läpi ja pyöräytä pari kierrosta vielä.

Selkeän raidalliset marengit:
Jos haluat tehdä marengeistasi selkeän raidallisia, lusikoi marenkia pursotuspusssin tai tukevaan pakastepussiin. Ota sitten toinen pursotuspussi, ja maalaa pursotuspussin sisäosaan eri puolille pussia noin 3-4 pystysuoraa raitaa alhaalta ylöspäin. Väriraidat saavat olla melko vahvoja. Pursota maalaamasi pursotinpussin sisälle marenkia varovasti siitä pursotuspussista/pakastepussista, johon lisäsit marengin leikkaamalla alakulmasta pala pois. Kun raidallinen pursotuspussi on melko täysinäinen, leikkaa sen alakulmasta pala pois ja pursota marenkeja esivalmistelemillesi pelleille aika vieri viereen. Riippuen, minkäkokoisia marenkeja haluat, suurenna tarvittaessa pursotinpussiin leikkaamaasi reikää.
HUOM! Tarvitset marenkierään luultavimmin pari pursotuspussia, johon molempiin maalaat raidat, jotta saat koko marenkimassaan siistit raidat. Minulla ei ainakaan ollut niin suuria pursotuspusseja, että koko marenki olisi mahtunut kerralla pursotuspussiin. Eli pursotin ensin toisen pursotuspussillisen ja sitten valmistelin toisen pursotuspussin ja toimin samoin kuin ensimmäisen pursotuspussin kanssa. Näin sain siistit raidat kaikkiin marenkeihin.

Marmoroidut marengit:
Mikäli haluat kevyesti marmoroituja marenkeja, sekoita hiukan väriainetta marenkimassaan puolihuolimattomasti esimerkiksi nuolijalla ja lusikoi marenki sitten pursotuspussiin/tukevaan pakastuspussiin, leikkaa alakulmaan sopivankokoinen reikä  ja pursota esivalmistelluille pelleille.

Tasaväriset marengit:
Tasaväristä marenkia tehdessäsi, sekoita väriaine jo marenkia tehdessäsi, kuten ylempänä on kerrottu ja pursota sitten marengit esivalmisteluille pelleille.

Marengit eivät leviä paistaessa, joten ne voi pursottaa hyvin lähelle toisiaan.

Paista marenkeja kiertoilmalla kahdessa tasossa tai tavallisessa uunissa parissa erässä alatasossa 1,15 h (koosta riippuen). Kokeile nostaa marenkia kevyesti. Mikäli se irtoaa suht helposti pelliltä, se on kypsä, jos se taas on sisältä vielä täysin vaahtomaista, jatka vielä paistamista. Sammuta sitten uuni ja jätä marengit uuniin. Anna niiden jäähtyä kokonaan/lähes kokonaan uunissa, ennen kuin otat ne pois.

Säilytä valmiit marengit ilmatiiviissä rasiassa huoneenlämmössä.


sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Chocolate Mini Cakes - Suklaa minikakut

Perinteisen täytekakun sijaan on joskus kiva tarjota minikakkuja, jolloin jokainen vieras saa kokonaisen kakun. Näissä mehevä suklainen pohja yhdistyy Dulche de Lechen makuiseen täytteeseen/kuorrutukseen ja herkun kruunaa ja raikastaa kotimainen vadelma sekä täytteeseen ja kuorrutteeseen sekoitettu Dulche de Leche, jota pursotetaan vielä raidoiksi minikakun päälle. Minä ristin nämä minikakuiksi, mutta kulkisivat ne yhtä hyvin leivoksen nimellä, miten niitä nyt kukin haluaa nimittää.




 Kakkupohjat paistetaan kahdella n. 30x40 cm kokoisella suorakaiteen muotoisella pellillä, josta otetaan pyöreällä noin 6 senttiä halkaisijaltaan olevalla muotilla/lasilla kakkupohjat. Kakkupohjista jää hiukan hukkapaloja yli. Niistä voit tehdä esim. Cake Popseja tai punssirullia tai kerrosjälkiruoan laseihin. Jos vieraita/syöjiä on vähemmän,  tee vain puolikas annos taikinasta, jolloin paistat minikakut yhdellä pellillä ja saat minikakkuja yhteensä noin 8 kpl.

CHOCOLATE MINI CAKES - SUKLAA MINIKAKUT (2 x 30x40 cm suorakaiteen mallinen vuoka, valmiita minikakkuja n. 17 KPL n. 6 cm halkaisijaltaan olevia kakkuja)

Kakkupohjat:
400 g tummaa suklaata (70 %), sulatettuna
400 g voita, huoneenlämpöistä
6 dl ruokosokeria
8 kananmunaa
4 tl espresso -jauhetta
2 dl vehnäjauhoja
2 dl makeuttamatonta kaakaota (Fazer/Van Houten tai vastaava)
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
8 rkl turkkilaista jogurttia (tai kreikkalaista, kuitenkin paksua jogurttia)

Kuorrutus/täyte:
4 dl vispikermaa
1 prk/250 g Mascarponea
4 rkl Dulche de Lecheä=kinuskiksi keitettyä kondensoitua maitoa
1 rkl tomusokeria
3 rkl vaniljakreemijauhetta

Koristelu:
3 rkl Dulche de Lecheä
Kotimaisia (pakaste)vadelmia
Mintun/sitruunamelissan lehtiä

Kakkupohjat:

Ota voi ajoissa huoneenlämpöön pehmenemään.

Laita uuni kuumenemaan 175-asteeseen, kiertoilma 155-asteeseen. Vuoraa kaksi suorakaiteen mallista uunipeltiä, jotka ovat kooltaan n. 30x40 cm. Voitele leivinpaperit kevyesti.

Paloittele suklaa pienehköön astiaan ja sulata se mikrossa puoliteholla pari-kolme minuuttia. Jätä odottamaan.

Vatkaa kulhossa sähkövatkaimella voi ja ruokosokeri vaahdoksi. 

Sekoita kuivat aineet, eli jauhot, kaakao, espresso -jauhe, leivinjauhe, ruokasooda ja vanilja keskenään.
Laita ruokalusikallinen jauhoseosta muanvaahtoon ja lisää kaksi kananmunaa. Vatkaa se kunnolla sekaisin. Lisää taas lusikallinen jauhoseosta ja kaksi munaa vatkaten. Toista sama, kunnes kaikki kahdeksan munaa on lisätty. 

Lisää sitten loppu jauhoseoksesta ja jogurtti ja nostele ne seokseen sekaisin nuolijalla. Lisää viimeiseksi sulatettu suklaa ja nostele se myös seokseen nuolijalla.

Jaa taikina tasaisesti vuokiin ja koita tasoittaa ne mahdollisimman tasaiseksi, jotta kakkupohjista tulee tasakorkuisia. Paista uunissa mielellään kiertoilmalla kahdessa tasossa n. 30 minuuttia. Perinteisellä uunilla paistettaessa uunipeltien paikkaa pitää välillä vaihtaa. Minulla sopiva paistoaika oli kiertoilmalla 155-asteessa 25 minuuttia. Kakun keskusta saa vielä hiukan hyllyä, kun otat ne uunista. Nosta kakkupohjat vuokineen ritilälle jäähtymään. Ne loppukypsyvät vielä hiukan uunista oton jälkeen ja kiinteytyvät jäähtyessään. Anna kakkupohjien jäähtyä kokonaan paistovuoassaan mielellään seuraavaan päivään (peitä vaikka foliolla tai kakkukuvulla, kun kakku on jäähtynyt), ennen kuin leikkaat siitä pohjat.

Dulche de leche -kerma + koristelu:

Vatkaa kulhossa sähkövatkaimella tai yleiskoneen kulhossa vispikerma, mascarpone, Dulche de leche, tomusokeri ja vaniljakreemijauhe keskenään vaahdoksi. Lusikoi seos pursotuspussiin/tukevaan pakastepussiin, johon olet virittänyt suljetun tähtityllan.

Paina muffinsipaperi litteäksi ja nosta sen päälle yksi pyöreäksi leikkaamasi kakkupohja, pursota täytettä väliin ja paina toinen kakkupohja päälle. Toista samoin kaikkien pohjien kanssa. Pursota sitten kakun päälle samaa kuorrutusta ja koristele vielä Dulche de Lechellä, jonka pursotat minikakkujen päälle pienestä pakastepussista, jonka kulmaan olet leikannut pienen reiän. Voit tarvittaessa hiukan lämmittää Dulche de Lecheä mikrossa, jolloin saat sen hiukan juoksevammaksi.

Kruunaa kakku vielä kotimaisella vadelmalla sekä mintun- tai sitruunamelissan lehdellä.

Vaikka näissä on hiukan näpräämistä, niin loppujen lopuksi itse minikakkujen kasaus on nopeahkoa, koska kakkuja ei tarvitse kostuttaa ja täyte sekä kuorrutus vain pursotetaan nopeasti kakkuihin.

Näitä minikakkuja minulla oli myös Ravintolapäivän kahvilassa tarjolla. Säilytä ylijääneet minikakut jääkaapissa.

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Pienet lime -tartaletit/-piiraat - Key Lime Pies





Näiden lime -tartalettien ohjeen kehitin lauantain Ravintolapäivän kahvilaamme varten, eli tässä nyt ensimmäinen lupaamistani, aiemmin blogissani julkaisemattomista ohjeista Ravintolapäivän tiimoilta. Rapean murotaikinapohjan syleilyssä lepäilee kirpeänmakea limetäyte, jossa on kondensoitua maitoa, keltuaisia ja limenmehua sekä -kuorta. Tämäntyyliset leivonnaiset ovat omaan makuuni, koska rakastan limeä ja sitruunaa melkein muodossa kuin muodossa. Tartelettien/piiraiden jäähdyttyä, päälle voi vielä pursottaa koristeeksi kermaruusukkeet (tai kerman ja mascarponen seoksesta ruusukkeet) sekä ripotella niiden päälle hiukan hienoksi raastettua (luomu)limenkuorta. Minä pidän mintun mausta, joten omaan makuuni kuvissa näkyvät mintunlehdet kävivät hyvin näihin koristeeksi, mutta perheen muut maistelijat eivät ymmärtäneet mintunlehden päälle. Sitruunamelissan lehti on hyvä vaihtoehto näihin, jos haluaa laittaa jotain vihreää koristeeksi, muttei pidä mintun voimakkaasta mausta.

Parhaimmillaan nämä ovat leivontapäivänä, jolloin pohja on ihanan rapea ja vastaavasti täyte kermaisen pehmeä. Pohjan rapeus kärsii hiukan säilytettäessä, mutta hyviä nämä ovat seuraavanakin päivänä, vaikkei pohja ole enää niin rapea.  

VINKKI: Pohjat voi leipoa päivä-pari aiemmin ja säilyttää ilmatiiviissä rasiassa. Tarjoilupäivänä sitten laittaa pohjat takaisin tartalettivuokiin (muuten pohja ei pysy niin hyvin muodossaan), lusikoi täytteen päälle ja paistaa tartaletit/piiraat uunissa loppuun.

PIENET LIME -TARTALETIT/-PIIRAAT - KEY LIME PIES
( n. 16 kpl 10 cm tartalettivuokiin tehtynä)

Pohjat/tartaletit:
4 dl vehnäjauhoja
125 g voita (suoraan jääkaapista)
0,5 dl tomusokeria
1 kananmuna

Täyte:
1 prk kondensoitua makeutettua maitoa
5 keltuaista
1 (luomu)limen kuori raastettuna
1 dl + 2 rkl limenmehua (n. 4 limeä)

Koristeeksi:
1 dl vispikermaa (tai kermaa ja mascarponea 50/50 suhteessa)
maun mukaan tomusokeria
hiukan vaniljapulveria/vaniljasokeria
hiukan limenkuorta raastettuna
mintun- tai sitruunamelissa lehtiä

Pohjat/tartaletit:
Laita muut piirakkapohja-aineet monitoimikoneeseen, paitsi kananmuna ja käytä hetken aikaa. Lisää sitten kananmuna ja käytä vielä sen aikaa,  että taikinasta alkaa muodostua pallo. Jos teet taikinan käsin, nypi voi jauho-tomusokeriseokseen ja lisää sitten kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Laita taikina muovipussiin ja jääkaappiin n. 30 minuutiksi.

Voitele pienet tartalettivuoat kevyesti esimerkiksi vuokasprayllä.  Kauli taikina leivinpaperoidulla työtasolla, joka on kevyesti jauhotettu vehnäjauhoilla, ohueksi levyksi. Ota levystä hiukan tartalettivuokaa suuremmalla pyöreällä muotilla ympyrä ja nosta se tartalettivuokaan. Painele sormin reunoille ja ota tarvittaessa ylimääräinen taikina pois veitsellä reunoista. Käytä tarvittaessa hiukan vehnäjauhoja apuna.

Voit myös nostaa kaulitun levyn vierekkäin olevien tartalettivuokien päälle ja kaulia kaulimella niiden päältä.

Tai kolmas tapa on painella nokare taikinaa sormin vuokaan.

HUOM! Jos sinulla on vain vähän tartalettivuokia, paista osa piiraista ja kumoa kypsät piiraat varovasti käteesi, josta nostat ne hyvin varovasti ritilälle jäähtymään. Tee sitten seuraava setti piiraita ja toista sama kunnes kaikki piiraasi on paistettu. Tai paista osa pikkuvuoissa ja loppuosa isommassa vuoassa.

Nosta vuoat kylmään n. 20 minuutiksi.

Laita uuni kuumenemaan 175-asteeseen, kiertoilma 155-asteeseen.

Pistele pohjat haarukalla, noste ne uuniritilän päälle ja paista pohjia 9 minuuttia uunin alatasolla. Tarkkaile pohjia ja käännä tarvittaessa ritilää, jolla vuoat ovat kesken paiston.

Anna pohjien jäähtyä ritilällä ennen täyttöä.

Täyte:
Laita kaikki täyteaineet korkeahkoon kulhoon ja sekoita ne käsin esim. vispilällä keskenään kunnolla sekaisin.

Lusikoi täytettä esipaistetuille tartalettipohjille noin 2 rkl per tartaletti. Nosta takaisin uuniin ja paista vielä samassa lämmössä alatasolla 10 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt.

Koristelu:
Vatkaa makeutettu ja maustettu  kerma, tai kerma ja mascarpone keskenään, esim. sähkövatkaimella vaahdoksi. Siirrä pursotuspussiin (tai tukevaan pakastepussiin), jossa sinulla on tähtitylla ja pursota tartaletteihin kolme pientä ruusuketta per tartaletti. Ripota raastettua limenkuorta päälle ja halutessasi koristele vielä mintun- tai sitruunamelissan lehdellä.

Säilytä ylijääneet tartaletit/piiraat kylmässä.


maanantai 17. marraskuuta 2014

Ravintolapäivänä Ruttopuistossa kahvilaa pyörittämässä




Lauantain Ravintolapäivänä ilma ei ihan samalla tavalla suosinut tapahtumaa, kuten yleensä.  Ilmaan suhteutettuna mieheni ja minun pyörittämälläni kahvilakojullamme Ruttopuistossa kävi kuitenkin melko mukavasti asiakkaita. Suuri kiitos teille ilmaa uhmanneille kojullamme pyörähtäneille asiakkaille.

Valehtelisin jos väittäisin, etteikö ilma olisi saanut olla lämpöisempi ja kuivempi, mutta muuten oli oikein mukava päivä taas. Onneksi ajoittainen sade oli kuitenkin tihkua, eikä kunnon sadetta. Täytyy muistaa, että marraskuussa on usein jo kunnolla pakkasta ja lunta. Tähän vuodenaikaan kylmäsäilytys ei kuitenkaan tuota ongelmia, kun kaikki on jo suoraan kuin jäkaapissa, eli joka asiassa on myös hyvät puolensa. Mekään emme ottaneet yhtään kylmäkallea mukaan isosta arsenaalistamme, jonka olemme hankkineet Ravintolapäivän lämpimiä ilmoja varten. Normaalisti kahvi on muuten se, joka on loppunut ensimmäiseksi, vaikka meillä sitä onkin ollut aika paljon, mutta tuon heikohkon ilman takia kahvin menekki oli sen verran heikko, että toinen isoista termareista jäi täysinäiseksi ja toinenkin kului vain puolilleen. Nähtiin siis sekin ihme, että kahvi riitti oikein hyvin.

Tämä kerta oli jo 5.s Ravintolapäivän kahvilan pyörityksemme ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä osallistumme vastakin, vaikkemme välttämättä helmikuussa, ihan jo sen takia, ettei tavaroita oikein saa kuljetettua, kun meidän peräkärryssä ei ole talvirenkaita. Tai mistäpä sitä tietää, jos tulee vaikka ennätyslämmin helmikuu ilman pakkasta, lunta ja liukkaita ajokelejä.

Blogissani on osa Ravintolapäivänä kahvilassamme olleiden tuotteiden ohjeita jo, mutta pyrin kirjoittamaan puuttuvia ohjeita lähiaikoina. Osan joudun kuitenkin leipomaan uudestaan, jotta saan ainemäärät kohdalleen, kun kaikkia ei tuossa Ravintolapäivän valmistelurytäkässä tullut kirjattua ja muutenkin määrät ovat hiukan suurempia kuin yleensä leipoessa. Tuskin kovin moni haluaa itselleen ohjetta, josta tulee esimerkiksi 36 Mini Cakea.  Mutta kuten joillekin lupailin,. ohjeita kyllä tulossa blogiin pikkuhiljaa myös Ravintolapäivän osalta.

Mm. nämä ohjeet kahvilassamme tarjolla olleista leivonnaisista blogista jo löytyvätkin:


Townies täältä



Viime elokuun Ravintolapäivään kehittämäni Blueberry Cheesecake Pie/Mustikka-juustokakku tartaletin/piiraan ohje täällä



Choco Caramel Cupcakes/Salted Caramel Cupcakes, ohje täältä

Olen jo aiemmissa Ravintolapäivää koskevissa kirjoituksissani suositellut lämpimästi lukijoita kokeilemaan joskus itse Ravintolapäivänä ravintolan/kahvilan pyöritystä. Minä ainakin olen pitänyt kokemusta joka kerta mukavana ja niin miehenikin. Ja vaikka valmisteluissa käy lähes joka kerta niin, ettei edellisenä yönä kerkeä nukkumaan ollenkaan, koska haluan, että leivonnaiset ovat mahdollisimman tuoreita, univelka ei tunnu enää sinä vaiheessa, kun saa kojun pystyyn ja pääsee höpisemään mukavia kojulla käyville ihmisille.

torstai 13. marraskuuta 2014

15.11.2014 Ravintolapäivä - CT 4U jälleen mukana


Loppuviikko sujuu normaaliakin keittiöpainotteisemmin, koska osallistun mieheni kanssa Ravintolapäivään jo 5:ttä kertaa. Tulevana lauantaina meidät löytää Ruttopuistosta klo 11 - 16 pyörittämässä kahvilakojuamme.  Tarjolla perinteiden mukaan makeaa ja suolaista leivonnaista kera kuuman kahvin, teen ja viileän juotavan. Tervetuloa poikkeamaan paikan pääälle!

Jännitin vähän, miten osallistumisemme kanssa käy, lähinnä ilmojen takia, koska meillä ei ole peräkärryssä talvirenkaita. Jos olisi lunta/liukasta, meidän osallistuminen olisi hyvin pienimuotoista, koska henkilöautoon ei saa kuin vähän tavaroita mahtumaan. Nyt kuitenkin saamme katoksen ja pöydät sun muut härpäkkeet mukaan, kun voi vetää peräkärryä. Hyvä juttu. Ja vuodenaikaan nähden on onneksi luvattu ihan hienoa ilmaakin.

Jos itse mietit, pitäisikö osallistua Ravintolapäivään "ravintoloitsijana", niin ehdottomasti kannattaa minun mielestäni. Se on tosi kivaa. Univelkaahan siinä tosin aina tuppaa tulemaan, ainakin itsellä, kun leivonnaisista suurin osa pitää tehdä edellisenä päivänä tai Ravintolapäivän aamuna, mutta on se mielestäni sen arvoista. Vielä ehtii osallistua lauantainkin Ravintolapäivään, kun laittaa töpinäksi suunnittelujen kanssa ;). Katso lisää infoa Ravintolapäivän sivuilta täältä

Pyrin päivittämään blogiin noita Ravintolapäivän tarjottavia myös pikkuhiljaa, tosin osa ohjeista on jo blogissa, mutta esim. tällaisia uusia leivontajuttuja tulossa lauantaille, joista blogiin ohjeet tulevat sitten hiukan jälkijunassa:


Key Lime Piet - Onhan kaikki limenystävät nyt hereillä? Rapean murotaikinapohjan syleilyssä 
lepäilee kirpeänmakea limetäyte. 


Kaksiväriset lakritsimarengit, joissa lakritsinmaku tulee aidosta lakritsinjuuresta.


Mini Cakes - Miksi ostaa kakkupala, kun voi nauttia yksin koko kakun? Toisena minikakun makuna mausteinen kurpitsakakku tuorejuustokuorrutuksella, jonka päällä vielä suolakaramellikastiketta sekä Pecan -pähkinärouhetta...

ja toisena makuna mehevä suklainen kakkupohja, jonka täydentää Dulche de Lechen makuinen kuorrutus sekä päällä Dulche de Lecheä ja kotimainen vadelma.

Paljon muutakin tulossa toki lauantain pop-up -kahvilaamme ja siksi nyt pitääkin lähteä leipomaan marenkeja ja Cookieseja, koska ne voi onneksi leipoa jo tänään.

Facebookin tapahtumasivuiltani löytyy tarkempaa tietoa meidän kahvilasta täältä.

Jos kiinnostaa, aikaisempia Ravintolapäivän höpinöitä löytyy blogistani Muut -kategoriosta.

Mukavaa tulevaa Ravintolapäivää kaikille, sekä kiertelijöille/nautiskelijoille että yhden päivän ravintoloitsijoille!

maanantai 10. marraskuuta 2014

Tortillat maissi- + vehnäjauhoista


Nyt kun tortilloja tuli taas tehtyä, laitan myös näiden vehnä- ja maissijauhoista tehtyjen tortillojen ohjeen blogiin.  Maissijauhoista tehtyjen (ja siksi täysin gluteenittomien) tortillojen ohje blogissa jo onkin täällä. Tortillalättyjä on nopea tehdä itse, varsinkin jos teet ne vehnäjauhoista tai vehnä- ja maissijauhojen seoksesta.  Pelkistä maissijauhoista tortilloja on aavistuksen työläämpi ja hitaampi tehdä, koska maissijauhoista tehty taikina on paljon hauraampaa. Nämä vehnä- ja maissijauhoista tehdyt tortillat ovat mielestäni myös monikäyttöisempiä, kuin itsetehdyt maissitortillat, koska näiden rakenne on kestävämpi ja joustavampi sekä pehmeämpi, joten ne käyvät hyvin myös esimerkiksi wrappien tekoon. Molemmat ajavat paikkansa kyllä meillä, pelkistä maissijauhoista tehtynä tortillat ovat aika eri makuisia, joten niitäkin on kiva välillä tehdä.

Nämä tortillat ovat melko lähellä kaupan vehnätortillojen makua. Pieni öljymäärä taikinassa auttaa tortillojen kaulimisessa ja taikina on mukavan elastista ja helppoa työstää. Jos et vierasta kaulimista/piirakkapulikalla ajelua, niin näitä on kiva tehdä. Jostain syystä itse koen piirakkapulikalla erilaisten taikinoiden ajelun kivaksi ja suorastaan rauhoittavaksi ajanvietteeksi. Ja yllättävän nopeaakin näiden teko on, minulla kesti pulikoimisineen (onko tuo suomea?) ja lättyjen paistoineen näissä 20 minuuttia siitä, kun otin tekeytyneen taikinan käsittelyyn.

Paistoin nämä pinnoitetussa pannussa, jossa on kennokuvio, siksi kuvassakin näkyy tortilloissa tuollaista kennokuviota. Tosin kuvio tuli vain sille puolelle, jonka ensin paistoi, toinen puoli jäi ilman kennokuviota. Valurautapannu esimerkiksi käy oikein hyvin myös näiden paistoon.

TORTILLAT (12 kpl halkaisijaltaan n. 18-senttistä pyöreää tortillaa)

3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl Masa Harina -maissijauhoja
1 tl suolaa
1 rkl (rypsi)öljyä
2,5 dl kuumaa vetttä

Sekoita kaikki aineet yhteen käsin ja vaivaa hetki, kunnes saat kimmoisan taikinan. Taikina saa olal melko pehmeää, muttai kuitenkaan kovasti käsiin tarttuvaa, eli lisää tarvittaessa hiukan jauhoja. Jos taas taikina tuntuu liian kuivalta, lisää pieni tilkka vettä. Laita taikina muovipussiin ja anna tekeytyä 1/2 tuntia.

Muotoile pötköksi, leikkaa 12 osaan ja laita muovin alle leikatut palat.

Kauli/ajele piirakkapulikalla pyöreiksi ohuiksi tortilloiksi (halkaisijaltaan noin 18 sentin ympyräksi) yksi kerrallaan, kevyesti jauhotetulla alustalla, tarvittaessa hiukan jauhoja apuna käyttäen. Nosta varovasti käsin ohueksi kaulittu tortilla pannuun ja paista kuumahkolla lämmöllä (minulla levy 6-7) kuivassa paistinpannussa (ilman rasvaa) noin minuutti per puoli. Kauli aina toisen pohjan paistuessa seuraava tortilla valmiiksi. Pidä muuta palat muovin alla koko ajan, etteivät ne kuivu.

Nosta paistetut tortillat lautaselle ja peitä aina joka tortillan lisäyksen jälkeen pino kostutetulla pyyhkeellä, etteivät tortillat kuivu ja ne pysyvät lämpiminä.

Jos tortilloja jää seuraavalle päivälle, säilytä ne huoneenlämmössä muovipussissa. Voit lämmittää niitä hetken mikrossa sellaisenaan tai uunissa foliolla peitettynä. En uskallla sanoa näiden säilyvyydestä tarkemmin, koska meillä nämä menee yleensä parissa päivässä. Uskoisin, että nämä voisi myös tarvittaessa pakastaa. Näiden teko on kuitenkin sen verran helppoa ja nopeaa ja itse arvostan juuri sitä, että ne on tuoreita, joten jos tuntuu, että 12 kpl on liikaa parille päivälle, voit vaikka puolittaa taikinan aineet ja tehdä vain 6 lättyä.


Olen aiemmin tehnyt Pulled Porkia uunissa, mutta nyt halusin nopeuttaa sen tekoaikaa ja tein sitä painekattilassa. Onnistui erinomaisesti, eikä aikaakaan mennyt kuin hiukan reilu tunti, eli aikamoinen ajansäästö uunissa kypsennettävään verrattuna. Täytimme tortilloja Pulled Porkilla, pavuista tehdyllä "mössöllä" jne. Laitan jossain vaiheessa blogiini myös painekattilassa tehdyn Pulled Porkin ohjeen ja nuo muut tortilla -ateriamme lisukkeet.

torstai 6. marraskuuta 2014

Kurpitsakakku tuorejuustokuorrutuksella ja suolakaramellikastikkeella







Isänpäivän kakkuresepti vielä hakusessa? Mitä jos tekisit tämän kostean, hiukan mausteisen kurpitsakakun, jonka täydentää kakun väliin ja päälle tuleva tuorejuustokuorrutus ja herkun kruunaa suolakaramellikastike+pekaanipähkinät. Jos et ole koskaan syönyt kurpitsakakkua, niin sen maku muistuttaa aika paljon porkkanakakkua. Itse pidän kokeiluista ja reseptien keksimisestä/kehittelystä ja blogissa löytyykin aiemmin melko samaa makumaailmaa omaava cupcake -reseptini viime syksyltä, Pumpkin Spice Cupcakes, joiden ohjeen pohjalta kehitin nyt tämän kakkureseptini.

Leivoin kakkupohjat kolmessa 18-sentin irtopohjavuoassa, jolloin kakkupohjat kypsyvät melko nopeasti eikä kakkupohjia tarvitse leikata, vaan kakkua kootessa ne yksinkertaisesti pinotaan päällekkäin tuorejuustokuorrtuksella täytettynä, ja samaa kuorrutusta levitetään myös kakun päälle. Tunnustan, että vaikka uskon veitsityöskentelyni olevan muuten ihan ok mallilla, niin kakkupohjien ja leivän leikkaamisessa olen melko tumpelo, onnistun nimittäin leikkaamaan ne useimmiten vinoon.

Jos sinulla on tarpeeksi korkea kakkukupu, kakun voi tehdä edellisenä päivänä jääkaappiin valmiiksi. Muuten tee kurpitsakakut ja suolakaramellikastike edellisenä päivänä valmiiksi ja tarjoilupäivänä tuorejuustokuorrutus sekä kakun kasaus. Mikäli sinulla ei ole useampaa pientä kakkuvuokaa, voit leipoa kakkupohjan suuremmassa vuoassa ja leikata siitä kerrokset. Silloin paistoaikaa täytyy luultavimmin lisätä, tosin se riippuu kakkuvuokasi koosta. Nyrkkisääntönä, että mitä ohuempi kerros kakkutaikinaa on vuoassa, sen lyhyemmän aikaa se tarvitsee kypsyessään.


KURPITSAKAKKU (3-kerroksinen kakku leivottuna 3 x 18 cm:n irtopohjavuokaan) 

3 dl kurpitsasosetta (n. 500 g jotain talvikurpitsalajiketta)
1 limen mehu
3 kananmunaa
2 dl ruokokidesokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl vaniljajauhetta/ 2 tl vaniljasokeria
1,5 tl kanelia
0,5 tl neilikkaa
0,5 tl muskottipähkinää
pieni ripaus suolaa
1 dl turkkilaista/kreikkalaista jogurttia
1 dl (rypsi)öljyä

Tuorejuustokuorrutus:
75 g voita, huoneenlämpöistä
n. 3 dl tomusokeria
200 g Mascarponea, jääkaappikylmää
0,5 tl vaniljajauhetta/2 tl vaniljasokeria
1 dl kuohukermaa

Suolakaramellikastikkeen/Salted Caramel Saucen
ohjeen löydät täältä

n. 20 kpl Pecan -pähkinöitä kakun päälle koristeeksi (paahda mielellään kuivalla pannulla)

Kurpitsasose:

Nimensä mukaisesti kakku sisältää kurpitsaa, eli ensimmäiseksi pitäisi kypsentää kurpitsa, jotta siitä saa tehtyä sosetta kakkua varten. Kurpitsan voit kypsentää vaikka pari päivää ennen leipomista ja säilyttää sen jääkaapissa rasiassa. Itse tykkään kypsentää kurpitsan aina uunissa paahtamalla, jolloin kurpitsan maku on mielestäni parhaimmillaan. Laita uuni kuumenemaan 200-asteeseen, kiertoilma 180-asteeseen. Pese kurpitsa. Paloittele se kuorineen ja koverra pois siemenet sekä höttöinen sisus lusikalla. Laita kurpitsanpalat leivinpaperoidun pellin päälle ja ripottele hiukan öljyä kurpitsapalojen päälle. Kypsennä uunin keskitasossa n. 30-45 minuuttia, välillä paloja käännellen, kunnes kurpitsanpalat tuntuvat kypsiltä niitä haarukalla kokeiltaessa. Kypsymisaika vaihtelee kurpitsalajikkeesta riippuen.

Voit toki  kypsentää kurpitsan halutessasi myös kuorittuna ja paloiteltuna keittämällä, jolloin saat hiukan nopeammin soseen tehtyä (n. 15 minuutissa).

Anna palojen jäähtyä hiukan ja  kuori uunipaahdetut palat  kulhoon (tai lisää keitetyt siivilässä hyvin valutetut palat kulhoon), jossa ajelet ne sauvasekoittimella limenmehun kanssa soseeksi tai laita ne blenderiin.

Jos kurpitsaosetta tulee yli 3 desiä, lopun soseesta voit esimerkiksi lisätä perunamuusin sekaan tai vaikka kasvisosekeittoon tai laittaa pakkaseen odottamaan tulevaa käyttöä.

Kakkupohjat:

Laita uuni kuumenemaan 185-asteeseen, kiertoilma 165-asteeseen. Pingota irtopohjavuokien reunan ja pohjan väliin leivinpaperi ja voitele vuoan reunat ja pohja kevyesti.

Vatkaa kananmunat ja ruokosokeri kulhossa sähkövatkaimella hyväksi vaahdoksi (tai yleiskoneessa).

Lisää muna-sokerivaahtoon kurpitsasose, jogurtti ja öljy ja pyöräytä ainekset yhteen, mutta älä vatkaa niitä kuin hetki hiljaisella nopeudella.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne parissa erässä muna-sokeri-kurpitsaseokseen muolijalla varovasti nostellen.

VINKKI: Jos pidät suht voimakkaan mausteisesta kakusta, laita mausteita seuraavasti: Kanelia 2,5 tl, neilikkaa 1 tl ja muskottipähkinää 1 tl. Näin maustamalla saat kakusta hiukan pehmeän piparkakun makuista. Omasta mielestäni tämä on hyvää sekä vähemmillä mausteilla, jolloin kurpitsan maku tulee hiukan enemmän esiin, että voimakkammilla mausteilla, jolloin kakku saa hiukan jouluisen makuvivahteen.

Jaa taikina tasan kolmeen vuokaan, tasoita pinnat  ja paista pohjia uunin keskitasolla noin 25 minuuttia tai kunnes tikulla kokeiltaessa pohjat vaikuttavat kypsiltä.

Anna pohjien jäähtyä vuoissa ritilällä noin 10 minuuttia ja kumoa ne sitten ritilälle jäähtymään loppuun. Jos kokoat kakun vasta seuraavana päivänä, kääri pohjat yksitellen esimerkiksi tuorekelmuun, jotta pohjat pysyvät mehevinä.

Tuorejuustokuorrutus:

Vatkaa voi sähkövatkaimella korkeassa kulhossa vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää suurin osa tomusokerista ja vatkaa uudestaan vaahdoksi ensin pienellä nopeudella, ettei tomusokeri pöllyä ympäriinsä, sitten kovemmalla.

Lisää Mascarpone ja kerma sekä vanilja ja loput tomusokerista ja vatkaa hetki kuohkeaksi. Lisää vielä tarvittaessa hiukan tomusokeria, jotta saat suht napakan vaahdon.

EDIT- 09.10.2016:
Nykyään teen kuorrutuksen seuraavilla ainesuhteilla, jolloin Mascarponea tulee käytettyä koko purkki kerrallaan ja kuorrutus on hiukan jämäkämpää
85 g voita, huoneenlämpöistä
3 dl tomusokeria
250 g /Mascarponea, jääkaappikylmää
0,5 tl vaniljajauhetta/2 tl vaniljasokeria
0,75 dl kuohukermaa

Kakun kasaus ja koristelu:

Lusikoi tuorejuustokuorrutus pursotuspussiin tai tukevaan pakastepussiin, johon olet virittänyt avoimen tähtityllan. Voi levittää kuorrutuksen kakun väliin ja päälle myös veitsellä.

Laita yksi kakkupohja tarjoilualustalle ja pursota/levitä sen päälle hiukan vajaa 1/3 tuorejuustokuorrutuksesta. Paina seuraava kakkupohja tuorejuustokuorrutuksen päälle ja pursota/levitä sille taas vajaa 1/3 tuorejuustokuorrutuksesta. Laita vielä päällimmäinen kakkupohja kanneksi ja pursota/levitä loppu kuorrutus sen päälle. Voit tehdä ruokalusikalla pintaan hiukan kuvioita halutessasi. Kasaa pecan -pähkinöitä kauniiksi keoksi kakun päälle ja valuttele tarvittaessa notkeaksi lämmitettyä suolakaramellikastiketta kakun päälle ja reunoille lusikalla tai pienestä pakastepussista, jonka reunaan olet leikannut pienehkön reiän.


Näyttää kakku jo tässä muodossakin, ilman suolakaramellikastiketta, mielestäni ihan herkulliselta, mutta kyllä tuo suolakaramellikastikkeen lisäys kakun päälle on silti tämän kakun kruunu sekä ulkonäöllisesti että makunsa puolesta. Vai kumpaa näistä sinä haluaisit mieluummin maistaa - ylemmässä kuvassa olevaa kakkua vai alemman kuvan kakkua?



 
Oma valinta on ihan selvä, suolakaramellikastike tekee kaikesta parempaa :).

tiistai 4. marraskuuta 2014

Lakritsikinuskikastike


Suolakaramellikastike (Salted Caramel Sauce)) on ihanaa, mutta päätin kokeilla virittää suolakaramellikastikkeesta vaihteeksi lakritsikinuskikastiketta, lisäämällä juuri valmistuneeseen suolakaramellikastikkeeseen raakaalakritsijauhetta siivilän läpi.  Kokeilu oli niin onnistunut, että jaan ohjeen heti myös tänne blogiin. Ohje on muuten ihan sama kuin suolakaramellikastikkeessa, mutta tässä on vähemmän suolaa ja lisäksi raakalakritsijauhetta.

Sokeria kuumennettaessa on parasta käyttää esimerkiksi teräskattilaa, jossa sokerin paahtumisen näkee kunnolla sokerin väristä. Muutenkin sokeria paahtaessa lämpötilat ovat sen verran kovia, etten senkään puolesta suosittele mitään pinnoitettua kattilaa.

LAKRITSIKINUSKIKASTIKE (n. 2,5 dl) 

3 rkl glukoosisiirappia
2 dl sokeria
35 g voita, huoneenlämpöistä
1 dl kuohukermaa, huoneenlämpöistä
n. 0,5 rkl suolaa (Fleur de Sel)
3 tl raakalakritsijauhetta (minulla Urtekramin luomulakritsijauhetta, jota löytyy ainakin Prisman mausteosastolta)
hiukan mustaa pasta-/geelielintarvikeväriä

Kun alat valmistamaan lakritsikinuskikastiketta, ota voi ja kuohukerma hyvissä ajoin huoneenlämpöön tai vaihtoehtoisesti lämmitä niitä hetki mikrossa. Voi ja kerma kuohuu voimakkaasti, kun ne lisätään paahdetun sokerin sekaan ja mitä suurempi on lämpötilaero, sitä enemmän ne kuohuvat.

Mittaa kattilaan glukoosisiirappi ja kuumenna sitä hetki. Lisää sekaan sen jälkeen sokeri ja sekoittele seosta hiljakseen, kunnes sokeri on kokonaan sulanut ja se on nestemäistä. Anna sokerin paahtua, sitä varovasti ihan hiukan silloin tällöin sekoittaen. Glukoosisiirappi helpottaa karamellin tekoa, eikä sokeri kristallisoidu niin helposti.

Jotta karamelliin saadaan makuun tarpeeksi syvyyttä, sokerin pitää paahtua tarpeeksi. Valitettavasti se myös silloin kärvähtää helposti, joten oikea ajoitus on tärkeää. Sokeri muuttuu ensin kirkkaasta kellertäväksi, mutta nyt siihen halutaan tummempi punertavanruskea väri. Jos karamelli jää melko vaaleaksi, se on toki käyttökelpoista, mutta siitä puuttuu mausta se tietty syvyys, jota ollaan tähän hakemassa. Jos sinulla on digitaalimittari, karamelli paahdetaan 175-asteeseen. Ilman mittaria karamellin sopivaa tummuutta pitää arvioida silmämääräisesti. Kun se alkaa muuttua pihkanvärisestä punertavanruskeaksi kauttaaltaan ja samalla siitä tulee paahtunut tuoksu, ota kattila heti pois levyltä pannunalusen päälle. Muuten saat pohjaanpalanutta sokeria ihan hetken kuluttua ja silloin se on pilalla, koska siihen tulee kitkerä maku. Karamellin lämpötila jatkaa vielä hetken nousua levyltä poisoton jälkeenkin, joten kippaa nopeasti koko voi karamellin sekaan ja sekoittele. Varo, se kuohuu voimakkaasti. Sen jälkeen kaada kermaa koko ajan sekoittaen sekaan ja varo taas kuohumista.

Lisää lopuksi suola ja siivilän läpi raakalakritsijauhe. Sekoita kunnolla sekaisin. Lisää myös musta elintarvikeväri.  Maista, onko lakritsin maku tarpeeksi vahva, ja lisää tarvittaessa sitä lisää siivilän läpi. Varo käräyttämästä kieltäsi, kun otat kuumaa karamellia lusikkaan ja maistat sitä. Pysyy nimittäin aika pitkään tosi kuumana.

Anna lakritsikinuskikastikkeen jäähtyä hetki ja purkita se sitten puhtaaseen kannelliseen lasipurkkiin tai rasiaan.  Lakritsikinuskikastike säilyy pari viikkoa jääkaapissa. Se jähmettyy kylmässä aika paljon, joten riippuen siitä, mihin sitä käytät, voit lämmittää kastiketta hetken mikrossa, jolloin se muuttuu takaisin juoksevampaan muotoon.

Esimerkiksi jäätelöannoksessa tämä lakritsikastike oli tosi hyvää. Mutta käy tämä varmasti muuallekin, en vain vielä ole kerennyt kokeilemaan.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kinuski-suklaa tartaletit


Kinuski on aina iskenyt hyvin omaan makuhermoon melkein muodossa kuin muodossa. Kun kehitin näiden kinuski-suklaa tartalettien ohjetta, kokeilin näiden tekoa kaksi kertaa, ennen kuin sain toivomani lopputuloksen. Ensimmäisen erän kinuskin tein kondensoidusta maidosta, jonka keitin kinuskiksi. Niistä tuli hyviä, mutta ei silti ihan sellaisia, mitä mielikuvassani näistä tartaleteista halusin. Seuraavan erän tein Dulche de lechestä=kinuskiksi valmiiksi keitetystä kondensoidusta maidosta, jota keitin vielä lisää, jolloin sain kinuskiin haluamani koostumuksen. Tämä erä tartaletteja onnistui juuri niin, miten reseptiä sunnitellessani olin mielikuvissani tartaletteja maistellutkin, eli rapea pohja, jonka päällä on hyvin koossa pysyvää kinuskia, mutta kuitenkin niin pehmeää, että se hiukan venyy tartalettiä haukatessa ja kinuskin peittää ohut suklaakerros, joka koostuu sekä maito- että tummasta suklaasta.

Nämä näyttävät aika vaikeatekoisilta, mutta ovat itseasiassa helppoja ja melko nopeitakin tehdä. Se oli ideakin reseptiä kehitellessäni. Halusin kokeilla tehdä näihin täytekinuskin eri tavalla, kuin useimmissa kinuskia sisältävissä leivonnaisissa, joissa kinuskia pitää keitellä melko kauan ja kotona pitää olla kermaa ja fariinisokeria jne. Nämä voi hyvin tehdä tarjoilua edeltävänä päivänä täysin valmiiksi, säilyttää jääkaapissa ja vain nostaa tarjolle. Uskoisin, että ne säilyvät ainakin muutaman päivän jääkaapissa tarjoilukelpoisina, mutta en uskalla varmasti sanoa, koska meillä nämä eivät säilyneet yksinkertaisesti siitä syyystä, että ne syötiin loppuun seuraavana päivänä. Jos teillä ollaan kinuskin ja suklaan ystäviä, ennustan samaa kohtaloa tartaleteille teilläkin.


KINUSKI-SUKLAA TARTALETIT ( n. 18 kpl 10 cm tartalettivuokiin tehtynä)

Pohjat/tartaletit:
4 dl vehnäjauhoja
125 g voita (suoraan jääkaapista)
1,25 dl tomusokeria
1 kananmuna

Täyte:
2 prk Dulche de lecheä=valmiiksi kinuskiksi keitettyä kondensoitua maitoa
2 rkl voita

Suklaaganache täytteen päälle:
1 dl kuohukermaa
50 g tummaa suklaata
60 g maitosuklaata
15 g voita

Koristeluun:
Suklaarouhetta/rouhittuja pistaaseja 

Pohjat/tartaletit:
Laita muut piirakkapohja-aineet monitoimikoneeseen, paitsi kananmuna ja käytä hetken aikaa. Lisää sitten kananmuna ja käytä vielä sen aikaa,  että taikinasta alkaa muodostua pallo. Jos teet taikinan käsin, nypi voi jauho-tomusokeriseokseen ja lisää sitten kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Laita taikina muovipussiin ja jääkaappiin n. 30 minuutiksi.

Voitele pienet tartalettivuoat kevyesti esimerkiksi vuokasprayllä.  Kauli taikina leivinpaperoidulla työtasolla, joka on kevyesti jauhotettu vehnäjauhoilla, ohueksi levyksi. Ota levystä hiukan tartalettivuokaa suuremmalla pyöreällä muotilla ympyrä ja nosta se tartalettivuokaan. Painele sormin reunoille ja ota tarvittaessa ylimääräinen taikina pois veitsellä reunoista. Käytä tarvittaessa hiukan vehnäjauhoja apuna.

Voit myös nostaa kaulitun levyn vierekkäin olevien tartalettivuokien päälle ja kaulia kaulimella niiden päältä.

Tai kolmas tapa on painella nokare taikinaa sormin vuokaan.

HUOM! Jos sinulla on vain vähän tartalettivuokia, paista osa piiraista ja kumoa kypsät piiraat varovasti käteesi, josta nostat ne hyvin varovasti ritilälle jäähtymään. Tee sitten seuraava setti piiraita ja toista sama kunnes kaikki piiraasi on paistettu. Tai paista osa pikkuvuoissa ja loppuosa isommassa vuoassa.

Nosta vuoat kylmään n. 20 minuutiksi.

Laita uuni kuumenemaan 195-asteeseen, kiertoilma 175-asteeseen.

Pistele pohjat haarukalla, noste ne uuniritilän päälle ja paista pohjia noin 10 minuuttia uunin alatasolla. Tarkkaile pohjia ja käännä tarvittaessa ritilää, jolla vuoat ovat kesken paiston.

Anna pohjien jäähtyä ritilällä ennen täyttöä.

Täyte:
Laita paistinpannuun voi ja molempien Dulche de leche -purkkien sisus. Keitä keskilämmöllä sekoitellen n. 8 minuuttia, kunnes kinuski alkaa selkeästi paksuuntua.

Lusikoi täytettä kypsille tartalettipohjille noin 2 rkl per tartaletti.


Suklaaganache tartalettien päälle:
Kuumenna kerma kattilassa levyllä  kiehumispisteeseen ja ota pois levyltä. Lisää rouhitut suklaat sekaan ja anna seoksen olla noin 20 sekuntia.


Sekoita ja lisää lopuksi voi sekaan. Sekoita tasaiseksi. Lusikoi kinuskitäytteen päälle heti kuumana noin ruokalusikallinen per tartaletti.

Ripottele haluamasi koristeet päälle, ennen kuin suklaa jähmettyy.


Säilytä piiraat jääkaapissa.