Suppis-pekonipiirakka

Lempivuodenaikani on ehdottomasti kesä, mutta syksyssäkin on puolensa. Kun metsään alkaa nousta sieniä, vapaa-ajalla minut löytää sieltä hyvin usein, tunnustaudun varsinaiseksi sienihulluksi.  Syön sieniruokia ihan mielellään, mutta sienien kerääminen on kyllä silti se kaikista paras puoli sienestyksessä. Syksyisessä metsässä samoilu ja löytämisen ilo on ihan parhautta. Viime viikonloppuna kävin lähimetsässä ja suppilovahveroita löytyikin jo oikein mukavasti. Osan kuivasin kasvihuonekuivurilla, osasta tein ruokaa samantien.

Tiesin vanhemman poikani tulevan käymään, joten tein hänelle ja itselleni tätä sieni-pekonipiirakkaa. Nuorempi, vielä kotona asuva poikani, ei syö sieniä, eikä mieheni vatsa oikein kestä niitä, joten sieniruokia ei ole meidän perheessä nykyisin kauhean usein, kun pitää aina tehdä sitten kaksi eri ruokaa. Tästä piirakasta riittää useammallekin hengelle, kun tein tämän hiukan normaalia piirakkavuokaa isompaan vuokaan.

SUPPIS-PEKONIPIIRAKKA  (Sopiva suorakaiteen malliseen 25 x 37 cm vuokaan)

Pohja:
1,5 dl kaurahiutaleita
4 dl vehnäjauhoja
150 g voita (jääkaappikylmää)
1 muna (L-kokoa)

Täyte:
140 g pekonia (siivuja)
1 keskikokoinen sipuli
1 L suppiksia
1 ruohosipulituorejuusto (180-200 g)
1 tl soijakastiketta
0,5 tl savupaprikajauhetta
mustapippuria myllystä n. 6 rouhasua
tuoretta timjamia ja persiljaa noin rkl kutakin

3 munaa (L-kokoa)
2 dl kermaa
1 dl maitoa
1 dl Emmental -raastetta

Päälle:
0,5 dl Emmental -raastetta

Pohja:
Mittaa monitoimikoneen kulhoon, jossa leikkuuterä, muut pohja-aineet, paitsi kananmuna. Käynnistä kone ja käytä hetki, lisää sitten kananmuna ja käytä vain sen aikaa, että taikinasta muodostuu pallo. Vinkki: Jos taikina on liian kuivaa, lisää ihan pieni määrä vettä, jos taas liian kosteaa, lisää hiukan jauhoja.
Laita pohja pakastepussiin ja jääkaappiin 15 minuutiksi. Tee sillä välin täyte ja laita uuni kuumenemaan 200-asteeseen, kiertoilma 180-asteeseen.

Täyte:
Ota pekoni huoneenlämpöön. Puhdista sienet ja paista niitä kuivalla pannulla, kunnes suurin osa nesteestä haihtuu. Siirrä lautaselle odottamaan. Pese pannu ja leikkaa pekoni pieniksi paloiksi ja laita pannulle. Kuumenna puoliteholla, välillä sekoitellen. Hienonna sipuli pieneksi ja lisää pekonin sekaan. Paista pekonia ja sipulia, kunnes pekoni ruskistuu. Lisää sekaan aiemmin paistamasi sienet, ruohosipulituorejuusto ja mausteet. Kuumenna seosta ja sekoittele vielä niin, että tuorejuusto sulaa hiukan täytteen sekaan. Nosta pannu pois levyltä.

Raasta 1,5 dl Emmental -juustoa. Sekoita täytteen kananmunat, kerma, maito ja 1 dl Emmental -raastetta keskenään. Loppu juustoraasteesta ripotellaan piirakan pintaan ennen paistoa.

Vuoraa vuoka leivinpaperilla ja ota taikina jääkaapista. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille jonkun matkaa. Pistele haarukalla ja esipaista uunin keskitasolla 10 minuuttia.

Ota vuoka pois uunista. lisää esipaistetun pohjan päälle ensin täyte, sitten munamaito ja ripota lopuksi loppu juustoraasteesta piirakan päälle. Nosta uunin lämpö 220-asteeseen/kiertoilma 200-asteeseen ja paista vielä uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, kunnes täyte hyytyy ja piirakan pinta ruskistuu kauniisti.

Raikas salaatti käy hyvin piirakan kaveriksi. Mitenkäs teidän perheessä, onko sieniruokien ystäviä?

Tähän asti pihalta ja omasta pikku kasvihuoneesta on saanut tuoreita kasviksia, mutta nyt on parina aamuna ollut jo pakkasen puolella, joten keräsin eilen jo loput kasvihuonekurkut pois kasvihuoneesta, kun ne ovat niin kylmänarkoja. Tomaateissa on vielä jonkun verran raakileita, joten jätin vielä mm. ne kasvihuoneeseen. Mutta kyllä se alkais tää kasvukausi olemaan aikalailla sitten paketissa pikkuhiljaa.

Sitruuna-mustikka kakku

Ihana marja-aika on edennyt kotimaisiin mustikoihin. Kävin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa tänä kesänä lähimetsässä mustikassa ja olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin mustikoita oli, vaikka kesä on ollut niin kuiva. Mutta ilmeisesti puolukoita tuosta lähimetsästä on turha tänä syksynä havitella, koska puolukan varvut olivat kuivuneet ihan ruskeiksi ainakin niissä paikoissa, joista yleensä puolukoita poimin.

Myös pihassa on marja-aika, herukat ja karviaiset sekä vadelmat antavat nyt satoa mansikan jälkeen. Punaherukoita tulee yllättäen paremmin kuin moneen vuoteen, kuivuudesta huolimatta. Olen aiemminkin kertonut, että meidän tontti on aika kallioinen, eikä koko piha näin ollen sovellu istutuksiin. Yritän aina toppuutella itseäni, kun tekisi mieli laittaa pihaan kaikenlaista lisää koko ajan. Tänä vuonna kuitenkin hankin karhunvadelmia sekä viiniköynnöksen pihaan. Saa nähdä alkaako ne tulevina vuosina tuottamaan satoa. Tosin viiniköynnöksen hankin ensisijaisesti sitä varten, että voisin tehdä viininlehtikääryleitä, mutta tottakai makoisat rypäleet olisivat myös ihania. Mutta se jää nähtäväksi tulevina vuosina, tuleeko niitä.

Minikokoisessa kasvihuoneessakin on ollut jo melko pitkään satokausi, ihanan ja lämpimän kesän ansiosta. Kasvihuonekurkkuja, kirsikkatomaatteja ja kesäkurpitsaa on tullut jo mukavasti, chilit ovat jostain syystä hiukan jäljessä tänä vuonna. Tänä vuonna viime vuoden kokeilut ananaskirsikka ja minikiivikin olisivat ehtineet varmaan tuottaa satoa, kun on ollut niin lämmintä pitkään. Mutta tänä vuonna pysyin aika perinteisellä linjalla kasvihuonekasvien valinnassa keskittyen useampaan lajiin kirsikkatomaatteja, kasvihuonekurkkuja, chilejä ja kesäkurpitsaa. Ehkä ensi vuonna taas joku eksoottisempi kasvi kasvihuoneeseen kokeiluun.

Tällä kertaa leivoin osasta mustikoita superhelpon sitruuna-mustikkakakun, jossa ainekset vain sekoitetaan keskenään ilman vatkailuja ja paistetaan pitkulaisessa leipävuoassa kypsäksi. Kakku toimii ihan hyvin ilman kuorrutustakin, mutta kuorrutuksesta tulee  tietty lisämakua ja näköä kakkuun.

SITRUUNA-MUSTIKKA KAKKU (Pitkulainen leipävuoka)

3 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl vaniljajauhetta/0,5 tl vaniljasokeria
1 dl juoksevaa kasvirasvaa
0,5 (luomu)sitruunan raastettu kuori
0,5 dl maitoa
2 rkl sitruunamehua
2 kananmunaa
2 rkl turkkilaista jogurttia

1 dl mustikoita

Kuorrutus/koristelu
0,5 dl tomusokeria
0,25 dl maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia)
0,5 rkl voita, huoneenlämpöistä

n. 0,5 dl mustikoita
0,5 (luomu)sitruunan raastettu kuori

Laita uuni kuumenemaan 180-asteeseen, kiertoilma 160-asteeseen. Vuoraa pitkulaisen leipävuoan pohja ja reunat leivinpaperilla. Kun vuoraat vuoan leivinpaperilla, sitä ei tarvitse voidella ja saat nostettua valmiin kakun leivinpaperin avulla kätevästi pois vuoasta.

Mittaa kaikki kakun aineet, mustikoita lukuun ottamatta, kulhoon ja sekoita ne keskenään sekaisin, välttäen turhaa vaivaamista. Nostele lopuksi mustikat varovasti taikinan sekaan, jotta ne pysyvät kokonaisina. Siirrä taikina esivalmistelemaasi vuokaan ja paista uunin alatasolla n. 45 minuuttia, kunnes tikulla kokeiltaessa tikkuun ei tartu taikinaa. Nosta kakku vuokineen ritilän päälle jäähtymään n. 5:ksi minuutiksi. Nosta leivinpaperin avulla kakku varovasti vuoasta pois ja irrota leivinpaperi. Eli kakku laitetaan tarjolle nimenomaan paistopuoli ylöspäin.

Kuorrutus/koristelu:
Vatkaa tomusokeri, tuorejuusto ja voi keskenään sähkövatkaimella kuohkeaksi. Kakun voi kuorruttaa lämpimänä. Siirrä kuorrutus tukevaan pakastuspussiin, jonka kulmaan leikkaat pienen reiän ja valuta kuorrutusta kakun päälle. Ripottele mustikoita ja raastettua sitruunakuorta kuorrutuksen päälle. Jos haluat, että kuorrutus jähmettyy ennen tarjoilua, laita se jääkaappiin noin 15:ksi minuutiksi.

Jos kuorrutit kakun ja kakkua jää yli, kannattaa säilyttää loppukakku jääkaapissa ja ottaa se hiukan ennen tarjoilua huoneenlämpöön.

Pullapohjainen Rahka-Mascarpone puolukkapiirakka

Blogiani lukeneet ovat varmasti huomanneet, että Mascarpone kuuluu omiin suosikkiaineksiin leivonnassa. Tässäkin pullapohjaisessa piirakassa Mascarpone antaa piirakalle ihanan maun, joten en suosittele korvaamaan sitä muulla tuorejuustolla. Toki se niilläkin onnistuu, mutta maku on erilainen.

Pellille leivottaessa pullaa saa tehtyä  isollekin joukolle helposti. Pohjana käytetään ihan tavallista pullataikinaa, mutta se kannattaa jättää pehmeämmäksi kuin  pikkupullia tehdessä, jolloin piirakan pohjasta tulee ihanan pehmeä ja se on helppo painella/kaulia pellille. Puolukoiden sijaan piirakkaan käy hyvin oikeastaan mitkä tahansa marjat tai hedelmät. 

Pullataikinassa käytin itse juoksevaa kasvirasvasekoitetta, koska rasvaa on jo niin paljon täytteessä. Lisäksi pullataikinasta tulee mielestäni vielä aavistus pehmeämpi, kuin esimerkiksi voita käyttäessä. Voit toki korvata kasvirasvasekoitteen halutessasi pehmeällä voilla.

PULLAPOHJAINEN RAHKA-MASCARPONE PUOLUKKAPIIRAKKA (UUNIPELLILLINEN) HUOM! (n. 50 cm:n uunipellille. Jso uunisi on 60 cm, tee pullataikina 2-kertaisena ja tee osasta taikinaa muutama korvapuusti/pikkupulla)

Pullataikina: 
2,5 dl kevytmaitoa (tai täysmaitoa)
n. 6 dl vehnäjauhoja
1 pss kuivahiivaa (11 g)

1 kananmuna

1 rkl kardemumma
1 dl sokeria
ripaus suolaa
1 dl kasvirasvasekoitetta

Täyte:
1 prk/250 g Mascarponea
1 prk/250 g kermarahkaa
2 dl  vispi-/kuohukermaa
1 dl sokeria
0,5 tl vaniljajauhetta/1,5 tl vaniljasokeria
1 kananmuna

Puolukoita, n. 0,5 L

Voiteluun:
Kananmuna

Lämmitä maito kädenlämpöistä lämpimämmäksi eli  noin 42-asteiseksi. Tee taikina käsin taikinakulhossa tai yleiskoneessa. Sekoita kuivahiiva 3 desiin vehnäjauhoja  ja lisää maidon sekaan. Lisää kananmuna, suola, sokeri ja kardemumma ja sekoita.

Lisää jauhoja pikkuhiljaa koko ajan samalla alustaen. Lisää alustamisen loppuvaiheessa rasva ja alusta taikinaa, jotta saat siihen varmasti kunnon sitkon ja pullista tulee kuohkeita. Lisää vielä tarvittaessa jauhoja. Taikina saa jäädä hyvin pehmeäksi, pehmeämmäksi kuin korvapuusteja tehdessä. Näin pohjasta tulee ihanan pehmeä ja se on helppo painella/kaulia pellille. Kohota taikinaa muovilla/muovipussilla peitettynä lämpimässä paikassa n. 30 minuuttia.

Painele/kauli kohonnut taikina leivinpaperin päälle pellille. Jätä reunat hiukan korkeammaksi, jotta täyte pysyy hyvin reunojen sisällä. Kohota vielä leivinliinan alla noin 20 minuuttia. Tee pohjan kohotessa täyte sekoittamalla muut täytteen aineet keskenään, paitsi puolukat.

Voitele kohonneen piirakan reunat munalla ja lusikoi täyte tasaisesti piirakan päälle. Ripottele puolukat täytteen päälle ja paista 185-asteessa, kiertoilma 165-asteessa noin puoli tuntia. Käännä piirakkaa tarvittaessa paiston puolivälissä. Täyte saa jäädä aavistus vielä hyllyväksi paiston jälkeen.

Parasta jäähtyneenä, jolloin täyte on jähmettynyt. Säilytä ylijäänyt piirakka viileässä.

Pienet suppilovahvero-pekonipiiraat muffinsipellillä

Näihin suppis-pekonipiiraisiin halusin tehdä perinteistä piiraspohjaa hiukan terveellisemmän pohjataikinan vähemmällä rasvalla sekä käyttämällä riihiruisjauhoja ja täysjyväohrajauhoja vehnäjauhojen lisäksi. Riihiruisjauhot antoivat pohjan makuun mukavaa savuisuutta ja pohjataikina oli ihan hyvän makuista, mutta lähinnä  rasvan määrän vähyyden vuoksi se ei ole niin rapea kuin perinteisestä piiraspohjasta tehtynä.

Tänä vuonna tuntuu ainakin omissa vakisuppispaikoissa olevan melko vähän suppiksia, joten  tuskin saan niitä pakastimeen talven varalle. Onneksi minulla on kuitenkin viime vuonna kasvikuivurilla kuivaamiani suppilovahveroita, vaikka pakkasesta suppikset onkin loppu. Kuivatut sienet kun säilyvät oikein säilytettynä useamman vuoden.

PIENET SUPPIS-PEKONIPIIRAAT (12 kpl muffinsipellillä + 3 kpl pieniin tartalettivuokiin)

Pohjataikina:
1 dl riihiruisjauhoja
1 dl täysjyväohrajauhoja
1 dl vehnäjauhoja
70 g voita, jääkaappikylmää
1 rkl turkkilaista jogurttia
1 kananmuna

Täyte:
1 L suppilovahveroita
1 sipuli
1/2 pkt pekonia
1/2 kesäkurpitsaa
tilkka balsamicoa
mustapippuria, suolaa

2 dl 15% ruokakermaa
1 dl kevytmaitoa
1/2 prk/100 g Crème Fraîchea
3 dl Parmesan -raastetta
3 kananmunaa
Tuoretta timjamia, mäkimeiramia ja persiljaa
Vähän hienonnettua basilikaa

Laita uuni kuumenemaan 210-asteeseen, kiertoilma 190-asteeseen.

Suihkauta muffinsipellin kolot + 3 pientä tartalettivuokaa vuokasprayllä.

Mittaa monitoimikoneen kulhoon, jossa on leikkuuterä, jauhot ja jääkaappikylmä voi paloiteltuna sekä turkkilainen jogurtti. Käytä konetta hetki. Lisää sitten kananmuna ja käytä taas sen aikaa, että taikinasta muodostuu pallo. Lisää tarvittaessa hiukan jauhoja.

Kauli taikina kevyesti jauhotetun leivinpaperin päällä ohueksi levyksi. Ota siitä pyöreällä muotilla/lasilla muffinsipellin koloa suurempia ympyröitä ja painele ne muffinsipellin koloihin. Kokoa leikattu taikina välillä kasaan ja kauli siitä uudestaan levy. Minulla taikina riitti 12 muffinsipellin kolon lisäksi kolmeen tartalettivuokaan.

Pistele pohjataikinat haarukalla ja esipaista niitä uunin alatasolla 210-asteessa, kiertoilma 190-asteessa 10 minuuttia.

Valmistele täyte pohjien esipaistuessa:

Paista kuivalla pannulla sieniä + pilkottua sipulia, välillä käännellen, kunnes sienistä irronnut neste on haihtunut ja sienet ja sipulit ovat saaneet hiukan väriä. Kaada ne lautaselle odottamaan.

Paloittele pekoni pieniksi paloiksi esim. saksilla ja paista se samalla pannulla ilman välipesua. Kaada lautaselle odottamaan. Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi puolikuunmuotoisiksi lanteiksi ja paista niitä pekonin rasvassa, balsamicolla, suolalla ja mustapippurilla maustettuna, kunnes ne saavat hiukan väriä.

Ota esipaistetut pohjat uunista ja annostele niille sieniä, pekonia ja kesäkurpitsasiivuja. Sekoita kulhossa ruokakerma, kevytmaito, Crème Fraîche, parmesan -raaste, kananmunat sekä hienonnetut yrtit keskenään haarukalla, jotta kananmunien rakenne menee kunnolla rikki. Annostele munamaitoa piiraisiin esim. pienen kauhan avulla.

Laske uunin lampötila 180-asteeseen, kiertoilma 160-asteeseen . Paista vielä uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes munamaito hyytyy ja ruskistuu kauniisti. Jäähdytä ritilän päällä muffinsipeltiä 5 minuuttia ja nosta piiraat sitten varovasti esimerkiksi haarukan avulla jäähtymään vielä hetkeksi ritilälle.

Tarjoa raikkaan salaatin kanssa esimerkiksi lounaaksi tai iltapalaksi.

Lingonberry Curd

Lemon- ja Lime Curdit ovat curdeista tutuimpia, mutta curdia voi tehdä muistakin marjoista/hedelmistä. Esimerkiksi puolukasta saa pyöräytettyä nopeasti Lingonberry Curdia, joka sopii monien leivonnaisten täytteeksi tai maistuu vaikka Sconesien kanssa iltateellä (itse jätin tuosta linkin skonssien ohjeesta tällä kertaa unikonsiemenet pois, muuten ohje 1:1).

LINGONBERRY CURD (n. 3 dl)

4 dl puolukoita
1 dl tomusokeria
2 kananmunaa
75 g voita, kuutioina

Mittaa puolukat korkeahkoon kulhoon, jossa voit surauttaa ne sauvasekoittimella hienoksi. Kun olet hienontanut puolukat, laita ne kattilaan, lisää tomusokeri ja kananmunat ja anna seoksen kuumentua kiehumispisteeseen, koko ajan sekoitellen. Keittele seosta samalla sekoittaen, kunnes se sakenee ja paksunee.

Ota sitten kattila pois lämmöltä ja lisää seokseen kuutioitu voi. Sekoittele, kunnes voi sulaa seokseen.
Purkita puhtaaseen purkkiin ja säilytä jääkaapissa.

Puolukkatahna säilyy jääkaapissa noin 2 viikkoa.

Puolukka-punaherukka vispipuuro

Vispipuuro kuuluu itsellä erityisesti syksyn herkkuihin puolukka-aikaan. Jostain syystä meidän perheen nuoret miehet eivät ole koskaan ymmärtäneet sen päälle. Omituista, kuka nyt ei vispipuurosta tykkäisi. Ajattelinkin kokeilla hiukan viritettyä vispipuuroannosta, josko se uppoaisi heille. Ja näin Flora Vanilla -vaahdon kanssa kerrostettuna, se olikin heidän mielestään hyvää.

Vispipuuro on siitä näppärä, että siihen käy hyvin monenlaiset marjat ja hedelmät perinteisimmän puolukan sijaan/lisäksi. Minulla oli hiukan punaherukoita, joten tein puuron käyttämällä siihen puoliksi punaherukoita, puoliksi puolukkaa. Punaherukoiden aika alkaa olla ohi, mutta laittamalla koko 5 dl puolukoita, saat melko samanlaista puuroa aikaiseksi.
.
PUOLUKKA-PUNAHERUKKA VISPIPUURO 

2,5 dl puolukoita
2,5 dl punaherukoita
1 L vettä (tai 9 dl, mikäli pidät paksusta vispipuurosta)
1,5 dl mannasuurimoita
1,25 dl sokeria (desikin saattaa riittää)
ripaus suolaa

Tarjoiluun:
1 prk Flora Vanilla 12% vaahdoksi vatkattuna

Laita kattilaan vesi ja marjat. Keitä marjoja noin 10 minuuttia, kunnes niistä irtoaa hyvin mehu. Voit painella marjoja kattilan reunoja vasten lusikalla/kauhalla, jotta saat niistä hyvin mehun irtoamaan.

Siivilöi mehu kuumuutta kestävään kulhoon, siirrä se takaisin kattilaan ja anna kiehahtaa. Lisää sitten mannasuurimot koko ajan vispaten. Lisää myös suola ja 1 dl sokeria. Keittele miedolla lämmöllä, välillä sekoitellen noin 10 minuuttia. Tarkista, että makeus on mieleisesi ja lisää tarvittaessa hiukan sokeria.

Ripota ruokalusikallinen sokeria puuron pinnalle kuortumisen estämiseksi ja anna puuron jäähtyä. Voit nopeuttaa puuron jäähtymistä upottamalla kattilan puoliväliin kylmään veteen tai siirtämällä puuron kulhoon, jossa voit vatkata sen.

Vatkaa puuro sähkövatkaimella kuohkeaksi. Tarjoile perinteisesti maidon kera tai vatkaa Flora Vanilla vaahdoksi ja kerrosta jälkiruokakulhoon/lasiin vispipuuroa ja vaniljavaahtoa.

Säilytä ylijäänyt puuro jääkaapissa.

VINKKI:
Saat puurostasi kuitupitoisemman ja terveellisemmän, mikäli soseutat marjat vaikka sauvasekoittimella ja jätät siivilöinnin pois. Silloin puurosta ei tule vatkatessa ihan niin kuohkeaa.

Kauramannasuurimoita käyttämällä saat astetta terveellisemmän vispipuuron. Se on hiukan eri makuista kuin valkoisista mannasuurimoista tehty, eikä siitä saa ihan niin kuohkeaa vispipuuroa aikaiseksi. 

Puolukka-Mascarpone-kookos piirakka & muuta puolukkaista

Tänä vuonna oli hyvä mustikkavuosi ja puolukoitakin tuntuu metsässä nyt mukavasti olevan. Ihan joka paikoilla puolukat eivät vielä olleet ihan kypsiä, mutta paikoissa, joihin aurinko on päässyt paistamaan, mättäissä oli hyvin kauniinpunaista puolukkaa. En malttanut olla keräämättä myöskään vielä viimeisiä mustikoita metsäreissullani. Myös suppiksia löytyy jo melko mukavasti, mutta näyttää siltä, ettei tänä vuonna meidän lähimetsään ole tulossa kauheasti suppiksia. Josko tulisi sitten talvella käytettyä viime vuonna kuivurilla kuivatetut suppikset, kun pakastimesta viimevuotiset onkin jo loppu.

Metsäretki meinasi osaltani päättyä hiukan ikävästi, kun sammal oli sopivasti peittänyt kapean puunrungon, johon onnistuin kompastumaan. Tuli kauhea hätä varjella ilamlennon aikana marja- ja sienisaalista, jotka onnistuinkin pitämään hienosti pystyasennossa, joten niistä ei mennyt mitään hukkaan. Mutta saalista varjellen, rähmälleni kaatuessani,  kopautin otsani komeasti kuusen runkoon, niin että kopsahti. Onneksi puupäästä on joskus hyötyäkin ja säikähdyksestä selvittyäni totesin, että selvisin välikohtauksesta pelkällä kuhmulla otsassa.

 

Riippuen siitä, haluatko piirakastasi ohutpohjaisen piirakkamaisen vai korkeamman ja paksupohjaisemman, kakkumaisen version, valitse sen mukaan vuokasi koko. Ylemmässä kuvassa vuoan koko oli minulla 26 cm, jolloin tulee ohutpohjainen piirakka ja alemmassa 24 cm, kakkumainen piirakka. Kuten näet, aika selkeä ero.

PUOLUKKA-MASCARPONE-KOOKOS PIIRAKKA (24-26 cm:n irtopohjavuokaan, huom! katso yläkuvan yllä oleva sepustus)

Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
2 dl mantelijauhoa
0,75 dl tomusokeria
100 g voita (jääkaappikylmää)
2 keltuaista (L-kokoisista kananmunista)

Täyte:
2 valkuaista (L-kokoisista kananmunista)
0,5 tl valkoviinietikkaa/sitruunamehua
1 rkl  maissitärkkelystä
200 g Mascarponea
1 dl tomusokeria
0,5 dl kookoshiutaleita
0,5 tl vaniljajauhetta/1,5 tl vaniljasokeria/1 tl vanilja-aromia

3 dl puolukoita (tuoreita tai pakastettuja. Kts. ohje täytteen kohdalta tarkemmin)

Pingota leivinpaperi 24-26 cm:n irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin. Suihkaise reunat vuokasprayllä tai voitele ne kevyesti.

Pohja:
Erottele kanamunista keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Jätä valkuaiset odottamaan täytteen valmistusta.

Mittaa monitoimikoneeseen vehnäjauhot, mantelijauhot, tomusokeri ja voi paloiteltuna. Käytä konetta sen aikaa, että saat seoksesta ryynimäistä. Lisää sitten keltuaiset ja käytä konetta vain sen aikaa, että taikinasta muodostuu pallomainen. Siirrä taikina pakastepussiin tai tuorekelmuun ja laita se jääkaappiin noin 15 minuutiksi.

VINKKI:
Jauhojen kosteusprosentit ja kananmunien koko vaihtelevat, joten lisää tarvittaessa joko muutama tippa kylmää vettä, mikäli taikinasta ei muodostu palloa ja se näyttää kuivalta ja ryynimäiseltä. Vastaavasti, mikäli taikina näyttää liian löysältä, lisää hiukan jauhoja.

Laita uuni kuumenemaan 170 asteeseen, kiertoilma 150 asteeseen.

Täyte:
Vatkaa ensin valkuaiset ja valkoviinietikka sähkövatkaimella marengiksi. Jätä odottamaan.

Mittaa toiseen kulhoon maissitärkkelys, mascarpone, tomusokeri, kookoshiutaleet ja vaniljasokeri. Vatkaa samoilla vatkaimilla, niitä välillä pesemättä, seos tasaiseksi.

Nostele mascarponeseoksen sekaan ensin puolukat nuolijalla nostellen ja lisää lopuksi marenki, jonka nostelet varovasti seoksen sekaan. Jos käytät pakastettuja puolukoita, lisää ne kohmeisena sekaan.

Lusikoi täyte esivalmistellulle pohjalle ja tasoita tasaiseksi. Paista uunin alatasossa n. 40 minuuttia.  Nosta ritilälle jäähtymään.

Säilytä ylijäänyt piirakka jääkaapissa.

Etsitkö jotain muuta puolukkaista? Allaolevista linkeistä löydät blogista jo aiemmin löytyviä puolukkaa sisältäviä ohjeita.

Kinuskinen puolukkajuustokakku

Mascarpone-rahkatäytteiset puolukka- ja omenapullat

Puolukkaunelma

Raakamehu puolukasta

Omena-puolukkapiirakka

Mustikkapiirakkaa + muita mustikkareseptejä

 

 
Tänä vuonna tuntuu olevan hyvä mustikkavuosi. Mustikoita on melko runsaasti ja ne ovat hyvän kokoisia, joten nyt jos koskaan kannattaa mennä mustikkaan, poimimaan vitamiinit ja ilmaiset herkut talteen. En ole aiemmin kokeillut marjanpoimuria, mutta nyt hankin sellaisen itselleni, koska ajattelin, ettei haittaisi, vaikka marjojen poimiminen olisi hiukan nopeampaa. Mustikoita kun on aika hidas poimia käsin. En tiedä, johtuiko väärästä tekniikasta vai mistä, mutta vaikutti siltä, että ämpäriin päätyi lehtiä ja muita roskia samassa suhteessa marjojen kanssa. Melko nopeasti marjanpoimuri sai jäädä mättäälle odottelemaan, kun keräsin mustikoita kuitenkin käsin. Täytyy ehkä antaa poimurille jossain vaiheessa kuitenkin toinen tilaisuus.

Mustikkapiirakka on yleensä se leivonnainen, jota tulee tehtyä ihan ensimmäisistä mustikoista. T'ällä kertaa tein sekä pieniä annospiiraita että yhden hiukan isomman piirakan. Osaan piiraista tein muruseoksen piiraiden päälle ripoteltavaksi ja osaan päätyi pohjataikinasta pikkuleipämuotilla otettu koristekuvio.

MUSTIKKAPIIRAKKA JA PIENET ANNOSPIIRAAT 
(1 X 18 cm:n piirakka ja 12 kpl muffinsipellillä paistettua annospiirasta + koristeet)

Pohjataikina:
4 dl vehnäjauhoja

125 g voita (suoraan jääkaapista)

0,5 dl tomusokeria

1 kananmuna

Mustikkatäyte:

7 dl mustikoita
6 rkl hillo-marmeladisokeria
2 tl perunajauhoja

Muruseos osaan piiraista:
3 rkl kaurahiutaleita
3 rkl mantelijauhoa
2 rkl voita, huonennlämpöistä
3 rkl sokeria

Pohjataikina:
Laita muut pohjataikinan aineet monitoimikoneeseen, paitsi kananmuna ja käytä hetken aikaa. Lisää sitten kananmuna ja käytä vielä sen aikaa,  että taikinasta alkaa muodostua pallo. Jos teet taikinan käsin, nypi voi jauho-tomusokeriseokseen ja lisää sitten kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Laita taikina muovipussiin ja jääkaappiin n. 30 minuutiksi (säilyy pari päivää jääkaapissa, mutta ota silloin noin 10 minuuttia ennen leipomista taikina pehmenemään).

Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen, kiertoilma 170 asteeseen.

Leivo ensin pienet annospiiraat muffinsipellillä. Suihkauta vuokaspraytä muiffinsipellin koloihin tai voitele ne muuten kevyesti.

Kauli noin puolet taikinasta, tarvittaessa jauhoja apunasi käyttäen ohuehkoksi levyksi. Ota pyöreällä, muffinsipellin koloa hiukan suuremmalla pyöreällä muotilla taikinasta paloja ja nosta ne muffinsipellin koloihin. Voit myös painella palan taikinaa kevyesti jauhotetuin sormin muffinsipellin koloihin. Nosta muffinsipelti hetkeksi kylmään.

Pingota 18-senttisen irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi. Suihkaise reunoille vuokaspraytä/voitele kevyesti reunat. Kauli loppu taikinasta ohuehkoksi levyksi ja leikkaa siitä esim. pizzaleikkurilla/terävällä veitsellä irtopohjavuoan halkaisijaa hiukan suurempi ympyrä. Nosta taikina varovasti vuokaan ja painele taikina vuoan pohjalle ja noin puoleenväliin reunoja.  Laita irtopohjavuoka hetkeksi kylmään.

Kauli lopputaikina ohueksi levyksi ja ota siitä haluamasi mallisella muotilla pieniä kuvioita piirakan/piiraiden päälle laitettavaksi. Minulla irtokuvioita tuli lopputaikinasta yhteensä 11 kpl, joista 6 laitoin muffinsipellillä paistettavien annospiiraiden pintaan, loput 5 irtopohjavuoassa paistetun piirakan päälle.

Mustikkatäyte ja muruseos: 

Sekoita mustikat, hillo-marmeladisokeri ja perunajauhot keskenään sekaisin. Jätä odottamaan.
Sekoita kaikki täyteaineet keskenään, jotta saat murumaisen taikinan aikaiseksi. Taikinassa saa olla isompia ja pienempiä paloja. Jätä odottamaan.

Piirakan ja piiraiden kasaus:

Ota muffinsipelti kylmästä ja lusikoi joka koloon noin ruokalusikallinen mustikkatäytettä. Ripota kuuden annospiiraan päälle muruseosta kerros ja paina loppujen kuuden päälle pohjataikinasta otettu irtokuvio.

Paista uunin alatasolla 190 asteessa, kiertoilmalla 170 asteessa  n. 15  minuuttia. Nosta muffinsipelti ritilälle jäähtymään.

Ota irtopohjavuoka kylmästä ja lusikoi loppu mustikkatäytteestä irtopohjavuoassa olevan pohjataikinan päälle. Ripota loput muruseoksesta piirakan pintaan sekä asettele loput irtokuviot piirakan koristeeksi. 

Paista uunin alatasolla 190 asteessa, kiertoilmalla 170 asteessa  n. 15  minuuttia. Nosta  ritilälle jäähtymään.

Halutessasi voit ripsauttaa tomusokeria siivilän läpi piirakan/piiraiden koristeeksi.

Piirakka ja annospiiraat ovat ehdottomasti parhaimmillaan leivontapäivänä, jolloin niiden taikina on mukavan rapsakka. Ylijääneet piiraat säilyvät huoneenlämmössä, mutta kosteahkon mustikkatäytteen johdosta, seuraavaan päivään säilytetyt piiraat pehmenevät melko paljon.   

Muita mustikkaa sisältäviä ohjeita löytyy blogista runsaasti jo aiemmin, mm. tällaisia:

Mustikka- ja Mascarpone-rahka-mustikkapullat























 Helppo ja nopea mustikkapiirakka
 
 

Mustikkajuustokakku 
 


Mustikkahillo



Mustikka-juustokakku piiraat/tartaletit



Nopea mustikkapaistos



Blueberry Dream Cupcakes



Blueberry Crumble Pies



Kookos-mustikkakakku



Mustikkapiirakka - Pala mummolaa



Terveyshillo mustikoista ja Chian -siemenistä



Mustikkahyydykekakku

 

Joitain muitakin mustikkaa sisältäviä ohjeita blogista löytyy, mutta eiköhän näillä pääse alkuun ;).

Kesän makuja - Hortasoosi ja pyyntituoretta haukea

Omassa lapsuudenkodissa hyödynnettiin paljon luonnonantimia - sieniä, marjoja, kalaa, nokkosia, voikukkia jne. Silloin tieto sienien ja kasvien tunnistamisesta ja niiden hyödyntämisestä siirtyi enimmäkseen vanhemmilta lapsille, nykyään tietoa löytyy pilvin pimein netin kautta ja alan kirjoista ja on mahdollista oalllistua myös erilaisille kursseille. Suomen luonto on vielä melko puhdasta, joten onkin hienoa, että luonnonatimien hyödyntäminen on taas noussut suosioon.

Itsepyydetty kala maistuu aina paremmalle kuin kaupan kalatiskiltä ostettu kala, ihan jo senkin takia, ettei pyyntituoretta kalaa saa kaupan tiskiltä. Hauki on kala, pyyntituoreena hyvä sellainen.

Meillä ei ole kesämökkiä, eikä enää venettäkään, joten kalaan pitää vartavasten lähteä. Eipä siinä mitään, kalastaminen on mielestäni tosi kivaa. Lapsuudessa tuli kalastettua erityisen paljon, kun vietimme paljon aikaa Sipoon ulkosaaristossa veneillen ja telttaillen, tuttavaperheemme veneellä. Kalankäsittely on siitä syystä itselle hyvin tuttua puuhaa. Ehkä juuri sen takia meikäläinen on se, joka perkaa kaiken kalan, riippumatta siitä, kuka perheenjäsenistä sen on kalastanut. Pannuun päätyneen hauen kalasti perheen nuorin mies, juurikin ylläolevasta kuvasta näkyvästä paikasta.

Tuoretta kalaa ei kannata lähteä ylimaustamaan, vaan antaa kalan itsensä maistua. Ruisjauhoissa molemmin puolin pyöritellyt filepalat kannattaa paistaa ehdassa voissa, jolloin maku on enemmän kuin kohdillaan. Kylkeen uusia kotimaisia perunoita, tilliä ja kasviksia sekä hortasoosia.

Jos ja kun jätät nahan haukeen paikalleen, kannattaa suomustaa nahkapuoli kunnolla, jolloin rapeaksi paistuneen nahankin voi halutessaan syödä. Hiukan reilun kilosesta hauesta tulee noin 700-800 fileitä eli noin 6-7 filepalaa. Itse en lähtenyt haukea fileoimaan täysin ruodottomaksi, vaan jätin nk. y-ruodot paikalleen. Ne on helppo kuitenkin syödessä nyppiä kypsästä kalasta pois.

PANNUPAISTETTUA HAUKEA

700-800 g haukifileitä
n. 1/2 dl ruisjauhoja
suolaa, mustapippuria
n. 1 tl sitruunamehua

Voita

Mausta filepalat suolalla, mustapippurilla ja sitruunamehulla. Laita laakealle lautaselle ruisjauhot ja paistinpannuun reilu nokare voita sulamaan ja ruskettumaan.

Pyörittele filepalat molemmin puolin ruisjauhoissa ja nosta pannulle paistumaan. Paista molemmin puolin kauniin ruskeaksi. Lisää tarvittaessa hiukan voita kun käännät filepalat.

Kalalle tein hortasoosin pihalta löytyneestä hortasta sekä muutamasta yrtistä. Itse keräsin pihalta montaa eri hortaa: suolaheinää, pieniä voikukanlehtiä, pieniä vuohenputkenlehtiä, pihatähtimöä ja piharatamoa sekä yrteistä rucolaa, tilliä ja basilikaa. Voit itse vaihdella hortaa ja yrttejä makusi/saatavuuden mukaan.

HORTASOOSI

1-2 kourallista hortaa + yrttejä yhteensä, esim. suolaheinää, piharatamoa,  pieniä voikukanlehtiä, pieniä vuohenputkenlehtiä, pihatähtimöä ja rucolaa, tilliä sekä basilikaa
1 prk Cremé Fraîchea
3 rkl majoneesia
3 rkl turkkilaista jogurttia
1 rkl sitruunamehua
1 tl valkoista balsamicoa

suolaa, mustapippuria maun mukaan
ripaus sokeria

Lataa blenderiin tai vastaavaan kaikki aineet ja pöräytä tasaiseksi soosiksi. Tarjoile kylmänä kalan ja mielellään uusien perunoiden kera.

Itse paistoin lisukkeeksi pienestä kesäkurpitsasta ohuiksi lanteiksi leikattuja siivuja, jotka maustoin sitruunamehulla, mustapippurilla, suolalla ja ripauksella balsamicoa. Ohuet kesäkurpitsalantit kypsyvät pannussa nopeasti lisukkeeksi.  Napsaisin pihasta vielä rucolaa (joka on talvehtinut nyt 3 talvea pihassa suojaamatta) ja paloittelin tomaatteja rucolan sekaan. Yksinkertaisen hyvää kesäruokaa.

Luonnonantimia - Pirteä kuusenkerkkäjuoma

Kuusenkerkät eli kuusen nuoret vuosikasvaimet ovat parhaimmillaan kevääällä ja alkukesällä ennen juhannusta, jolloin ne ovat pehmeitä ja vaaleanvihreitä. Kuusenkerkkiä voi myös pakastaa. Etelä-Suomessa niiden aika on ainakin suurimmalta osin ohi, mutta varjoisimmilla paikoilla kerkät saattavat olla vielä kerättäviä. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä antioksidantteja ja niitä onkin käytetty pitkään luonnonlääkinnässä. Kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan salaatissa, niitä voi käyttää keittoihin, kerkistä voi keittää teeetä tai siirappia tai tehdä kuusenkerkkäjuomaa tai - simaa.

Kuusenkerkkien keräämisessä tulee huomioida, ettei niiden keräily kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan niiden keruuseen tarvitsee aina maanomistajan luvan. Meillä on omalla tontilla jonkun verran pikkukuusia, joista keräsin kerkät. 2 litraa kerkkiä sai helposti muutamasta pikkukuusesta. Kerkkiä kerätessä ei kannata ottaa latvasta kerkkiä, ellet halua typistää kuusen pituuskasvua.

Tämän kuusenkerkkäjuoman ohjeen olen ottanut Arktiset aromit -sivuilta täältä. Itse tykästyin kovasti tähän pirteänmakuiseen juomaan ja aion ehdottomasti tehdä tätä ensi vuonnakin.

KUUSENKERKKÄJUOMA (n. 4 L)

4 L vettä
2 L kuusenkerkkiä
0,5 kg sokeria
25 g sitruunahappoa

Huuhtele kuusenkerkät kylmässä vedessä ja valuta ne siivilässä. Laita valutetut kerkät kuumuutta kestävään astiaan/kattilaan.

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kaada kiehuva vesi kuusenkerkkien päälle. Lisää sitruunahappo, anna jäähtyä yön yli.

Siivilöi juoma ja siirrä se kattilaan. Lisää sokeri ja kiehauta juoma. Anna jäähtyä ja pullota puhtaisiin, kuumennetuihin pulloihin.

Säilytä kylmässä. Juoma säilyy noin 2 viikkoa.

Laimenna tarjoiltaessa juomaa vedellä maun mukaan, noin 1 osa kuusenkerkkäjuomaa, 3 osaa vettä.

Kesä pullossa - Syreenimehu

Liiloista pihasyreeninkukista tehty mehu on todella kauniin väristä ja maku on kesäisen kukkea, vähän kuin pullotettua kesää joisi.  Jalosyreenit/unkarinsyreenit eivät käy tämän mehun valmistukseen, vaan nimenomaan vanhanajan pihasyreenit. Valkoisestakin pihasyreenistä voit mehua tehdä, mutta silloin luonnollisesti kaunis liila väri jää mehusta uupumaan. Osalla syreenien kukinta alkaa olla varmaan jo ohi, mutta viileän alkukesän ansiosta (onhan siinä jotain hyvääkin), osa syreeneistä kukkii täyttä häkää vielä Etelä-Suomessakin. Mehu tehdään sitruunahapolla uuttamalla, joten mitään erikoisvarusteita et mehun tekoon tarvitse. Tarjoiltaessa mehu laimennetaan joko tavallisella vedellä tai kuplivalla vedellä maun mukaan.

Syreeni kuuluu ehdottomasti omiin kukkasuosikkeihin ja sen tuoksu on yksi parhaista kesän tuoksuista. En yleensä raaski kauheasti omasta pihasta kerätä kukkia maljakkoon. En esimerkiksi koskaan ole ottanut syreeneistäni oksia maljakkoon, mutta kun on kyse jostain syötävästä tai juotavasta, jota voi tehdä pihan antimista, asia on ihan toinen. Lisäksi kun mehun tekoon käytetään vain kukat, ei tänä vuonna komeasti kukkivasta syreenistä juuri huomaakaan, että siitä on kukkaterttuja napsittu.

  

 
SYREENIMEHU (Reilu litra laimennettavaa mehutiivistettä)

35 syreeninkukintoa
1 L vettä
585 g sokeria (n. 6,5 dl)
1 (luomu)sitruuna
20 g sitruunahappoa (n. 2 rkl)

HUOM! Jos tiedät pitäväsi makeasta mehusta, lisää sokerin määrää noin 85 g/1 dl.
Itse en pidä kauhean makeasta juomasta, mutta perheen nuorison mielestä mehu oli liian hapanta

Levitä syreeninkukinnot ensiksi valkoisen pyyhkeen/lakanan päälle, jotta saat suurimman osan mahdollisista öttiäisistä pois. Laita kukinnot sitten runsaaseen kylmään veteen, jotta saat loputkin ei toivotut asukit pois kukista.

Riivi kukat kukkarangoista pois ja laita ne kattilaan tai muuhun kuumuutta kestävään astiaan.

Pese sitruuna hyvin kuumalla vedellä, siivuta se ohuiksi renkaiksi ja kerrosta syreeninkukkien kanssa kattilaan/astiaan.

Kuumenna vesi ja sokeri kiehuvaksi. Sekoittele, jotta kaikki sokeri sulaa. Ota pois lämmöltä ja sekoita sitruunahappo sekaan. Kaada kuuma liemi kukka-sitruunaseokseen ja anna seoksen jäähtyä peittämättä huoneenlämpöiseksi.

Sekoita seosta ja peitä astia kannella/kelmulla ja vie kylmään tekeytymään vuorokaudeksi.  Seosta kannattaa sekoittaa välillä pari kertaa.Voit jättää sen tekeytymään kahdeksikin vuorokaudeksi, mutta silloin kannattaa ottaa sitruunaviipaleet vuorokauden jälkeen pois, ettei niiden kuoresta tule kitkerää makua mehuun.

Siivilöi seos ja pullota se puhtaisiin (mielellään kuumennettuihin) pulloihin. Säilytä kylmässä. Mehu säilyy noin viikon sellaisenaan jääkaapissa. Jos haluat säilyttää mehua kauemmin, se kannattaa pakastaa.

Laimenna mehu tarjoiltaessa joko vedellä tai kuplivalla vedellä maun mukaan, kutakuinkin 1 osa mehua 3-4 osaa vettä, jääpalat sopivat hyvin mukaan.

En ole testannut, mutta voisin kuvitella, että syreenimehusta saisi aika ihanan tervetulodrinkin kuohuviinin kanssa. Myös muihin juomasekoituksiin se varmasti sopii hyvin. Ehkä pitäisi  kokeilla myös syreenisorbettia mehusta.

Tein myös syreenimarmeladia syreeninkukista, mutta sitä en ole vielä kerennyt maistamaan. Saas nähdä millaista siitä tuli.

OIKEIN IHANAA JUHANNUSTA - NAUTTIKAAHAN VALOSTA JA LUONNON KAUNEUDESTA !  

-Raili