Päärynä-homejuustotortut

Onko homejuuston ystäviä? Tässä helppo pikkusuolaisen ohje glögikaudelle, jossa homejuusto, päärynä ja pinjansiemenet solmivat makoisan liiton. Kun torttujen pohjana käytetään kaupan valmiita pakastettuja voitaikinalevyjä, näiden valmistus vie vain hetken, erityisesti jos pinjansiemenet paahtaa pannulla jo aiemmin (voi paahtaa useampi päivä etukäteen). 

Ohje on sen verran yksinkertainen, ettei minulla ollut tarkoitus tätä jakaa blogiin, enkä siis ottanut tortuista kunnon kuvia, joten tämä on ainoa kuva, jonka napsaisin. Mutta koska näistä tuli sen verran hyviä, niin laitanpa ohjeen tänne kuitenkin.

PÄÄRYNÄ-HOMEJUUSTOTORTUT (10 KPL)

Pussillinen pinjansiemeniä

5 pakastettua voitaikinalevyä

Homejuustoa (Aura)

2 päärynää

Voiteluun:

Kananmunaa

Aloita torttujen valmistus paahtamalla pinjansiemeniä kuivalla pannulla, ahkerasti käännellen, kunnes paahtuvat ja saavat hiukan väriä. Kaada lautaselle jäähtymään. Tämän voit tehdä jo useampi päivä etukäteen ja säilyttää pinjansiemenet ilmatiiviisti huoneenlämmössä.

Levitä pakastetut voitaikinalevyt pellille leivinpaperin päälle sulamaan noin 10-15 minuutiksi. Laita uuni kuumenemaan 215-.asteeseen. 

Pese ja kuori päärynät sekä viipaloi ne. Kun voitaikinalevyt ovat sulaneet, leikkaa jokainen levy puoliksi, kuten joulutorttuja tehdessä. Leikkaa kahteen vastakkaiseen kulmaan 90-asteen viillot. Laita päärynäsiivuja tortun keskelle, murustele homejuustoa päälle ja ripota lopuksi pinjansiemeniä päälle. Käännä leikkaamasi kulmien päät keskelle ja paina ne kunnolla kiinni.  Voitele kananmunalla ja paista uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes nousevat kauniisti ja ruskistuvat hieman.

Sopivat yhtälailla glögin, skumpan kuin teenkin kaveriksi.

Uskomatonta että huomenna alkaa jo joulukuu. Etukäteen ajatellen tuntui siltä, että tästä syksystä tulee varmasti erityisen pitkän oloinen koronan takia, kun kotosalla tulee oltua tavallista enemmän ja muutenkin ympyrät ovat niin pienet nyt poikkeusaikana. Joko teillä ollaan aloitettu joulujuttujen suunnittelu tai teko? Itse havahduin juuri pari päivää sitten siihen, että jouluun ei ole enää kauaa. Ensimmäisiä jouluun liittyviä puuhia minulla on yleensä täyttää kuusijoulukalenteri, jonka anoppini on meille ommellut kun pojat olivat pieniä.  Kuusikalenterissa on joka päivälle oma pieni lkangaspussi, johon saa sujautetettua jotain pientä kivaa. Vanhempi poikani on asunut omillaan jo pari vuotta, mutta hänen toiveenaan, yhtälailla kuin pikkuveljen, oli että tänäkin vuonna joulukalenteri laitetaan. He ovat aina avanneet kalenterin "luukkuja" vuoropäivinä, mutta vanhempi poika avaa sitten kylään tullessaan useamman "luukun" kerrallaan. Hyvää alkavaa joulukuuta!

Lohicanapéet, galetet ja parmesantähdet

Loppuvuosi tuntuu olevan pelkkää juhlaa. Juuri kun joulunpyhistä on selvitty, seuraava juhla jo kolkuttelee nurkan takana uuden vuoden muodossa. Samalla polkaistaan Suomen 100-vuotisjuhlavuosi käyntiin, joten ehdottomasti siis juhlan ja kuplivan paikka. Nämä pikkusuolaiset käyvät erinomaisesti shampanjan/kuohuviinin kanssa tarjottavaksi ja niitä voi valmistella osittain etukäteen.

Kaikki kolme erilaista leivonnaista tehdään samasta taikinasta, joten päätä itse, teetkö kaikkia kolmea erilaista leivonnaista vai vain yhtä tai kahta lajia. Taikinan voi tehdä halutessaan päivä-pari aiemmin jääkaappiin valmiiksi. Myös canapéiden ja galettejen täytteet voi tehdä valmiiksi jääkaappiin edellisenä päivänä. Itse leipominen kannattaa jättää tarjoilupäivään, jotta leivonnaisten rapeus on parhaimmillaan. Parmesantähdet sopisivat hyvin esim. juustotarjottimen kanssa tarjoiltavaksi.

TAIKINA/KAIKKIIN KOLMEEN SAMA:
1 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
100 g voita, jääkaappikylmää
ripaus sokeria
0,5 dl kotikaljaa/tummaa olutta, jääkaappikylmää

LOHICANAPÉET

Osa taikinasta

Minimuffinsivuoka

Tähtipiparkakkumuotti

Canapé -täyte (n. 20 kpl)

3 rkl Créme Fraîchea
1 tl hienonnettua tilliä
mustapippuria myllystä
n. 75 g kylmäsavulohta
vähän sitruunankuorta
n. 1/2 tl sitruunamehua
hiukan hienonnettua punasipulia
(suolaa)

Koristeeksi:
kylmäsavulohta
tilliä
hienonnettua punasipulia

GALETET
Osa taikinasta
n.12-14 cm:n rengasmuotti

Täyte (n. 4 kpl):
1,5 rkl yrttituorejuustoa
0,5 dl Mustaleima Emmental -raastetta
0,25 dl tillisilppua
pari rouhaisua mustapippuria myllystä
75 g kylmäsavulohifilettä

Koristelu:
Kananmuna + 1 tl vettä (voiteluun)
(Mustia seesaminsiemeniä)

PARMESANTÄHDET
Osa taikinasta

Tähtipiparkakkumuotti

Koristelu:
Kananmuna + 1 tl vettä (voiteluun)

Hienoksi raastettua parmesania

Seesaminsiemeniä

Taikina:
Mittaa monitoimikoneen kulhoon, jossa on leikkuuterä, jauhot, jääkaappikylmä voi paloina ja sokeriripaus. Käytä konetta hetki ja lisää sitten kotikalja/olut ja käytä vain sen aikaa, että taikinasta muodostuu pallo. Jauhojen kosteusprosentista riippuen, saatat joko joutua lisäämään hiukan jauhoja tai nestettä. Ota taikinapallo koneesta, litistä se pyöreäksi kiekoksi ja laita pakastepussissa jääkaappiin. Anna jähmettyä tunnin tai pidempään. Säilyy hyvin muutaman päivän jääkaapissa odottelemassa käyttöä.

Ilman monitoimikonetta:
Sekoita jauhot ja sokeri keskenään kulhossa. Lisää pieniksi paloiksi paloiteltu jääkaappikylmä voi ja nypi nopeasti sormenpäillä voi jauhojen kanssa ryynimäiseksi seokseksi. Sekoita lopuksi kotikalja/olut joukkoon.

Canapéet - Paisto ja täyttö:
Laita uuni kuumenemaan 200-asteeseen, kiertoilma 180-asteeseen.

Ota taikina kylmästä ja kauli osa siitä kevyesti jauhotetun leivinpaperin päällä ohueksi levyksi. Ota tähtimuotilla minimuffinsivuoan syvennystä hiukan suuremmalla tähden mallisella piparkakkumuotilla siitä paloja. Nosta ne minimuffinsivuoan syvennyksiin niin, että tähden sakarat nousevat reunoille.

Paista uunin keskitasolla, ritilän päällä, noin 9 minuuttia/kunnes kypsiä. Nosta ritilän päällä jäähtymään. Ota pois muffinsipellin syvennyksistä ja täytä vasta täysin jäähtyneenä. Canapéet kannattaa täyttää vasta hiukan ennen tarjoilua, ettei täyte pehmennä pohjia.

Täyte/Canapéet:
Pilko savulohi pieniksi paloiksi. Hienonna tilli. Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään. Maista täytettä ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa.

Lusikoi täytettä tähden syvennyksiin ja koristele peinellä kylmäsavulohipalalla, tillillä ja punasipulisilpulla.

Galetet - Paisto ja täyttö:
Laita uuni kuumenemaan 200-asteeseen, kiertoilma 180-asteeseen.

Sekoita muut täytteen aineet keskenään, mutta jätä kylmäsavulohi erikseen.

Ota taikina kylmästä ja kauli osa siitä kevyesti jauhotetun leivnpaperin päällä ohueksi levyksi. Ota rengasmuotilla levystä paloja. Levitä veitsellä ympyröille hiukan vajaa ruokalusikallinen täytettä niin, että et levitä täytettä ihan reunoille asti. Leikkaa päällimmäiseksi kylmäsavulohta pienehköinä paloina päälle. Kääntele reunat täytteen päälle haluamallasi tavalla. Voit esim. rypyttää reunat kuten karjalanpiirakassa tai sitten kääntää osan reunasta kerrallaan keskustaan päin. Molemmilla tavoilla jätä kuitenkin täyte näkyviin.

Voitele reunat munalla ja ripota halutessasi esim. mustia seesaminsiemeniä reunojen päälle. Nosta pellille, jonka päällä on leivinpaperi. Paista uunin keskitasolla noin 13 minuuttia, kunnes galetet ruskistuvat kauniisti ja ovat kypsiä. Nosta leivinpaperin kanssa ritilälle hetkeksi jäähtymään.

Parmesantähdet:
Laita uuni kuumenemaan 200-asteeseen, kiertoilma 180-asteeseen. Leivinpaperoi pelti valmiiksi.

Ota taikina kylmästä ja kauli osa siitä kevyesti jauhotetun leivnpaperin päällä ohueksi levyksi. Voitele munalla ja ripota päälle hienoksi raastettua parmesania ja seesaminsiemeniä. Paista noin 8 minuuttia tai kunnes ovat kypsiä.

Parmesantähdet sopivat esim. juustotarjottimen kanssa tarjottaviksi tai kata tarjolle esimerkiksi erimaksuisia tuorejuustoja/levitteitä niiden kanssa tarjottavaksi.

VINKKI: 
- Kylmäsavulohen sijaan täytteeseen kävisi hyvin myös katkaravut tai kylmäsavuporo (vaihda silloin tilli johonkin muuhun yrttiin)

- Koko taikinasta saat myös halutessasi yhden suuren galetten. Paista sitä silloin noin 190-asteessa, kiertoilmalla 170-asteessa noin 30 minuutia


TOIVOTTELEN UPEAA UUTTA VUOTTA 2017!

-Raili 

Helpot parsa-pekonipiiraat

Parsan ja pekonin liitto toimii aina, myös näissä helpoissa parsa-pekonipiiraissa. Nämä käyvät hyvin pikkusuolaiseksi kahvipöytään tai esimerkiksi juhlien buffet -pöytään. Parsat ja pekonit voi valmistella halutessaan jo edellisenä päivänä, jolloin piiraiden teko sujuu nopeasti ja helposti, kun taikinana käytetään valmiita pakastevoitaikinalevyjä.

Itse olen parsan suuri ystävä ja pidän erityisesti vihreästä parsasta. Näissä piiraissa kannattaakin ehdottomasti käyttää juuri vihreää parsaa, ihan jo ulkonäön takia. Parsa kannattaa esikypsentää uunissa, jolloin se säilyttää hyvin sekä värinsä että rakenteensa. Useimmiten kypsennän muutenkin parsan joko uunissa tai grillissä, en juurikaan käytä keitettyä parsaa.

PIENET PARSA-PEKONIPIIRAAT (15 kpl)

Nippu vihreää parsaa
Hiukan suolaa
1 tl öljyä
1/2 tl sitruunamehua
140 g paketti pekonisiivuja

5 levyä valmiiksi kaulittuja voi-/torttutaikinalevyjä

100 g pehmeää, mietoa vuohenjuustoa
1 prk/150 g Crème Fraîchea
1 tl raastettua (luomu)sitruunan kuorta
6 basilikanlehteä
1 varsi kevätsipulia
Mustapippuria myllystä
Sormisuolaa ripaus

Kananmunaa voiteluun

Esivalmistele ja kypsennä parsa ja pekoni:
Laita uuni kuumenemaan 180-asteeseen, kiertoilma 160-asteeseen. Leivinpaperoi uunipelti.

Pese parsa hyvin. Ota parsa käsiisi niin, että toinen pääty on toisessa kädessä, toinen toisessa. Taivuta parsan päitä kevyesti toisiaan kohti. Parsa napsahtaa poikki siitä kohtaa, josta alkaa tuore kohta. Jätä puumainen alaosa sivuun (voit keittää siitä esim. risottoihin ja keittoihin sopivaa parsalientä). Itse en yleensä kuori vihreää parsaa, mutta riippuen parsan tuoreudesta, kuori parsaa ohuesti parsan- tai perunankuorimaveitsellä, mikäli se vaikuttaa säikeiseltä.

Laita parsat leivinpaperoidulle pellille, pirskota päälle öljyä, sitruunamehua ja suolaa. Kääntele parsoja, jotta ne maustuvat kauttaaltaan.

Kypsennä parsoja uunin keskitasolla 10-15 minuuttia, parsojen paksuudesta riippuen. Ne saavat jäädä vielä melko napakaksi, koska ne kypsyvät lisää piiraita paistettaessa.

Ota pois uunista ja jätä jäähtymään. Jos paistat piiraat vasta seuraavana päivänä, säilytä parsat kannellisessa rasiassa jääkaapissa.

Parsan kypsyessä, kypsennä pekoni pannulla. Leikkaa pekonisiivut saksilla pienehköiksi kuutioiksi ja kypsennä pannulla ilman rasvaa, välillä käännellen, kunnes rapeutuvat ja ruskistuvat kauniisti kauttaaltaan. Nostele pekonipalat lautaselle, jonka pohjalla on talouspaperia, jotta ylimääräinen rasva imeytyy paperiin. Jos paistat piiraat vasta seuraavana päivänä, siirrä pekonipalat jäähdyttyään kannellisessa rasiassa jääkaappiin.

Vuohenjuusto-Crème Fraîche -täyte:
Hienonna vuohenjuusto lautasella haarukan avulla ja sekoita se Crème Fraîchen kanssa. Mausta seos sormisuolalla, mustapippurilla ja sitruunankuoriraasteella ja hienonna sekaan myös basilikanlehdet sekä kevätsipuli.

Piiraiden täyttö ja paisto:

Ota kaulitut taikinalevyt sulamaan ja irrota ne toisistaan ja asettele vierekkäin leivinpaperoidulle pellille.

Laita uuni kuumenemaan 225-asteeseen, kiertoilma 200-asteeseen.

Leikkaa jokainen taikinalevy kolmeen osaan, jolloin saat 15 pienehköä suorakaidetta. Levitä suorakaiteen keskelle vuohenjuusto-Crème Fraiche seosta vajaa teelusikallinen (vähän kuin viinerissä hillo-osa, eli reunat vapaaksi seoksesta). Laita täytteen päälle 2 parsaa (nuppuosa), jotka on leikattu sopivan mittaiseksi niin, että parsojen keskelle jää vapaata tilaa. Ripota paistettuja pekonipaloja tyhjäksi jääneeseen tilaan parsojen keskelle.

Voitele piiraiden reunat kananmunalla pullasudin avulla. Vältä voitelemasta ulkosyrjiä, jotta saat lehteviä leivonnaisia.

Paista uunin keskitasolla n. 15 minuuttia, kunnes piiraat ruskistuvat kauniisti ja nousevat lehteviksi. Nauti mielellään lämpiminä, tai ainakin muutamien tuntien kuluessa, jolloin piiraiden lehtevyys on parhaimmillaan.

VINKKI:
Tee ylijääneistä aineista parsa-pekonimunakas. Leikkaa parsoista pieniä lantteja, yhdistä voitelusta jäänyt kananmuna, parsapalat, pekonipalat, vuohenjuusto-Créme Fraîche täyte ja lisää 2-3 kananmunaa lisää, vähän mustapippuria ja suolaa. Pyöräytä aineista pannussa munakas. Tai kypsennä munakas uunissa uuninkestävässä pannussa/vuoassa.

Ihanaa, että nyt on ollut ihan mahdottoman upeita, aurinkoisia ja lämpimiä päiviä melko kylmän alkukevään jälkeen. Luonto heräsi vauhdilla ja oikein räjähti vihreäksi ja osan lehdistä melkein näkee kasvavan, jos katselee hiukan pidempään. Kyllä tätä kesää on taas odotettu, mutta hyväähän kannattaa odottaakin.

Kävin eilen illalla ihailemassa Roihuvuoren Kirsikkapuistossa ja Japaninpuistossa kirsikkapuiden kukintaa (siellä oli "pari" muutakin ihmistä ja autopaikkaa sai hiukan haeskella). Kukinta on nyt parhaimmillaan, mutta jos ilmat jatkuu näin lämpimänä, tuosta kauneudesta ei kauhean kauaa enää saa nauttia. Pidä siis kiirettä, mikäli haluat päästä osalliseksi tästä lyhytaikaisesta ihanuudesta. Puistossa juhlitaan sunnuntaina Hanami -juhlaa, joten toivotaan, että kukinta ainakin sinne asti kestää kauniina.

Kylmäsavulohipizza

Helpot ja herkulliset kylmäsavulohipizzat käyvät mainiosti kevyeksi lounaaksi, iltapalaksi tai kuplivan tai viinilasillisen kanssa pikkusuolaiseksi vieraille. Peruspizzasta poiketen, näissä ei ole tomaattikastiketta (eräänlainen pizza bianco siis), eikä juustoakaan kuin aivan ripaus parmesan -raastetta makua ja suolaisuutta antamaan.

Koska muut täyttet, kuin valkoinen pizzakastike, lisätään vasta paiston jälkeen, täytteitä voi helposti viilata syöjien makumieltymysten mukaan. Meidän perheessä minä esim. olin ainoa, joka halusi pizzaansa ohjeen kaikki täytteet, mukaanlukien kaprikset sekä avokadon. Kaprikset ovat muiden perheenjäsenten mielestä täysin no-no. Omituista porukkaa ;).

KYLMÄSAVULOHIPIZZAT (2-3 soikeaa pizzaa)

Pizzapohjat:
2 dl lämmintä vettä
n. 4,5 dl erikoisvehnäjauhoja (tai durum - jauhoja)
0,75 tl kuivahiivaa
ripaus suolaa
n. 10 ml öljyä

Hiukan öljyä pohjien kaulintaan

Pohjien päälle ennen paistoa:
1 rkl rahkaa
2 rkl turkkilaista jogurttia
1 tl valkoista balsamicoa
0,5 tl sinappijauhetta
mustapippuria, suolaa
1/2 sitruunan raastettu kuori

n. 2 tl parmesania raastettuna

Täytteet/paiston jälkeen:
150 g kylmäsavulohifilettä siivuina
kapriksia
rucolaa
1/2 punasipulia ohuina puolirenkaina
1 avokado siivuina
tuoretta tilliä
raastettua sitruunankuorta


Pizzataikina:
Tee taikina joko yleiskoneessa tai käsin taikinakulhossa. Sekoita desiin jauhoja kuivahiiva. Laita taikinakulhoon lämmin vesi (42-asteinen, eli selkeästi kättä lämpimämpi vesi) ja lisää jauho-kuivahiivaseos. Käytä konetta tai vaivaa käsin, jotta saat taikinaan hyvän alun sitkolle. Lisää sitten pikkuhiljaa, samalla taikinaa alustaen, lisää jauhoja. Käytä konetta noin 5 minuuttia tai vaivaa käsin hiukan pidempään. Lisää sitten suola ja öljy ja vielä lisää jauhoja, kunnes saat sopivan tuntuisen taikinan.  Käytä konetta vielä noin 5 minuuttia tai vaivaa käsin hiukan pidempään.

Öljyä kevyesti iso kulho ja laita pizzataikina siihen nousemaan. Peitä puhtaalla muovipussilla tai tuorekelmulla. Jätä huoneenlämpöön taikina nousemaan mielellään jopa 3-4 tunniksi tai minimissään 1/2 tunniksi. Kauemmin kohonnut pizzataikina on maukkaampi. Voit myös laittaa pizzataikinan tässä vaiheessa jääkaappiin, jossa se kohoaa hitaammin ja paistaa pizzat vasta seuraavana päivänä. Jääkaappisäilytetty pizzataikina kannattaa otta huoneenlämpöön lämepenemään  minimissään noin 20 minuuttia ennen pizzojen tekoa.

Ennen paistoa:
Laita uuni kuumenemaan 270-asteeseen, kiertoilma 250-asteeseen. Laita 2 peltiä  uuniin kuumenemaan myös.

Sekoita jogurtti, rahka, balsamico, sinappijauhe, mustapippuri, suola ja raastettu sitruunankuori keskenään. Jätä odottamaan.

Kauli pizzapohjat 2-3 leivinpaperin päällä hellävaraisesti öljyä ja jauhoja apunasi käyttäen ohuiksi soikeiksi pohjiksi ja levitä niiden päälle valkoinen pizzakastike. Kun kaulit hellävaraisesti, et poista taikinasta liikaa ilmaa. Raasta ripaus parmesania päälle. Vedä pohjat leivinpapereineen kuumille pelleille ja paista noin 9 minuuttia, kunnes ruskistuvat ja pohjat rapeutuvat. Vaihda tarvittaessa välillä peltien paikkaa.

Paiston jälkeen:
Levitä kuumien pizzojen päälle lohifileet, kaprikset, avokado, punasipulirenkaat, raastettua sitruunankuorta, tilliä sekä rucolaa ja tarjoa heti lämpimänä.

VINKIT:

- Pizzataikinaan saa parhaan maun pitkällä kohotuksella. Paras tapa on tehdä taikina jääkaappiin valmiiksi ja käyttää vasta seuraavana päivänä. Silloin taikinan kannattaa antaa lämmetä huoneenlämmössä n. 30 minuuttia ennen työstöä.

- Pizzataikina säilyy jääkaapissa hyvin jokusen päivän. Jos teet isomman taikinan, siitä voi paistaa osan kerrallaan. Pizzan rakenne ei ole hyvä uudelleenlämmittäessä, joten sitä kannattaa paistaa menekin mukaan

-Durumvehnäjauhot sopivat tavallisia vehnäjauhoja paremmin pizzan tekoon, koska pohjat on helpompi kaulia, mutta tavalliset vehnäjauhot käyvät myös. Itse käytän lähes kaikkeen leivontaan erikoisvehnäjauhoja. Ne käyvät melkein kaikkeen leivontaan hyvin.

-. Leivinpaperille voi myös ripotella hiukan polentaa. Se ei tartu samalla tavalla kiinni pizzapohjaan kuin jauhot

- Jos pizzataikinaa on hankala kaulia ja se vetäytyy taikaisin muotoonsa, painele siihen vieri viereen sormilla painaumia (kuten foccaciaan tehdään ennen paistoa), jolloin kauliminen helpottuu.

Galette x 2 - Kylmäsavulohi- ja vuohenjuusto-viikunahillotäytteillä

Galette on mutkaton, rustiikkinen ranskalainen avopiiras, joka tehdään suoraan pellille ilman piirakkavuokaa. Täytteitä voi vaihdella oman maun mukaan ja omaani päätyi tällä kertaa kylmäsavulohta. Olin ostanut joulua varten ison paketin kylmäsavulohifilesiivuja, koska sitä meillä kuluu melko paljon jouluna. Saatuamme lisäksi naapurilta kokonaisen fileen heidän itsesavustamaansa älyhyvää kylmäsavulohta, herkuttelimme heidän antamansa lohen sellaisenaan ja tuosta kaupan lohesta tein muutaman eri ruoan.

Uudenvuodentarjoiluksi pari-kolme eritäytteistä galettea salaatin ja kuohuvan kera toimisi oikein hyvin. Taikinat voi pyöräyttää pari päivää aiemmin jääkaappiin valmiiksi, edellisenä päivänä valmistella täytteet ja hiukan ennen vieraiden tuloa nopeasti täyttää ja paistaa galettet. Galettet maistuvat sekä lämpiminä että jäähtyneinä, mutta parhaimmillaan ne ovat kuitenkin leivontapäivänä, jolloin taikinakuori on rapeimmillaan.

KYLMÄSAVULOHI GALETTE ( n. 4:lle hengelle)

Galette -taikina:
1 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
100 g voita, jääkaappikylmää
ripaus sokeria
0,5 dl kotikaljaa/tummaa olutta, jääkaappikylmää

Täyte:
3 rkl ruohosipulituorejuustoa
1 dl Mustaleima Emmental -raastetta
0,5 dl tillisilppua
pari rouhaisua mustapippuria myllystä
150 g kylmäsavulohifilettä

Koristelu:
Kananmuna + 1 tl vettä (voiteluun)
Mustia seesaminsiemeniä

Taikina:
Mittaa monitoimikoneen kulhoon, jossa on leikkuuterä, jauhot, jääkaappikylmä voi paloina ja sokeriripaus. Käytä konetta hetki ja lisää sitten kotikalja ja käytä vain sen aikaa, että taikinasta muodostuu pallo. Jauhojen kosteusprosentista riippuen, saatat joko joutua lisäämään hiukan jauhoja tai nestettä. Ota taikinapallo koneesta, litistä se pyöreäksi kiekoksi ja laita pakastepussissa jääkaappiin. Anna jähmettyä tunnin tai pidempään. Säilyy hyvin muutaman päivän jääkaapissa odottelemassa käyttöä.

Ilman monitoimikonetta:
Sekoita jauhot ja sokeri keskenään kulhossa. Lisää pieniksi paloiksi paloiteltu jääkaappikylmä voi ja nypi nopeasti sormenpäillä voi jaouhojen kanssa ryynimäiseksi seokseksi. Sekoita lopuksi kotikalja joukkoon.

Täyttö ja paisto:
Laita uuni kuumenemaan 190-asteeseen, kiertoilma 170-asteeseen.

Pilko savulohi pieniksi paloiksi. Hienonna tilli. Ota taikina kylmästä ja kauli se kevyesti jauhotetun, uunipeltisi kokoisen leivnpaperin päällä ohueksi pyöreäksi taikinalevyksi. Jätä noin 5 senttiä taikinaa vapaaksi reunoilta. Levitä levylle ensin tuorejuusto, ripota sen päälle juustoraaste ja sitten tillisilppu ja rouhaise mustapippuria päälle. Ripota päällimmäiseksi paloiteltu lohi.

Jos haluat, voit trimmata reunat leikkaamalla pizzaleikkurilla/veitsellä ympyrän tasaiseksi. Trimmaus ei kuitenkaan ole pakollista, galetten viehätys on juuri rustiikkisuudessa, joten sen voi oman maun mukaan rypyttää/taitella. Itse trimmasin reunat ja otin ylijäämäpaloista muutaman pienen tähdenmallisen kuvion, jotka laitoin reunojen käännön ja voitelun jälkeen galetten reunoille. Halusin tehdä tämän galetten reunojen käännön niin, että täytekohdasta muodostuu tähtimäinen. Reunan kääntöjä oli vain viisi, ensin alareuna, sitten sivu sen päälle, yläreunasta noin puolet, toinen sivureuna ja lopuksi toinen puolisko yläreunasta. Allaolevat kuvat havainnolistavat nuo käännökset.

Nosta galette leivinpaperin kanssa pellille. Sekoita kananmuna ja vesitilkka lasissa ja voitele galetten reunat muna-vesiseoksella. Ripota reunoille mustia seesaminsiemeniä koristeeksi.

Paista uunin alatasolla noin 30 minuuttia, kunnes galette ruskistuu kauniisti ja on kypsä. Nosta leivinpaperin kanssa ritilälle hetkeksi jäähtymään.

Koska jääkaapissa oli joulun jäljiltä myöskin viikunahilloa ja vuohenjuustoa, pyöräytin vielä toisenkin galetten, johon tässä myös ohje. Taikina ja tekotapa ihan sama kuin yllä, vain täyte eroaa ylläolevasta

VUOHENJUUSTO-VIIKUNAHILLO GALETTE

Taikina ja tekotapa kuten yllä, vaihda vain tämä täytteeksi:

1,5 rkl Créme Fraîchea
3 rkl viikunahilloa
100-150 g pehmeää vuohenjuustoa siivuina (tarvittaessa pienemmäksi paloiteltuna, minulla pienikokoista vuohenjuustoa)

Voitele muna-vesiseoksella reunat ennen paistoa

Koristeeksi paiston jälkeen:
tuoretta timjamia
(karamellsoituja pähkinöitä)

HYVÄÄ LOPPUVUOTTA SEKÄ ALKAVAA UUTTA VUOTTA!

Kylmäsavulohitäytteiset rieskarullat

Rieskarullat ovat helppoja ja nopeatekoisia pikkusuolaisia tarjottavia, joiden makumaailmaa voit vaihdella omien mieltymysten mukaan. Ne ovat myös siitä näppäriä, että ne voivat odotella valmiina jääkaapissa tarjoilua.

Tein rieskarullia veljeni yrityksen sidosryhmätilaisuuteen, kahdella eri täytteellä, hänen toiveestaan. Näihin kylmäsavulohitäytteisiin rieskarulliin käytin Kurkelan tilan Kaurarieskasia, jotka ovat pieniä neliönmallisia rieskoja ja mukavan pehmeitä rullattavia. Raastettu sitruunankuori täytteessä antaa rulliin mukavan sitruunaisen säväyksen.

KYLMÄSAVULOHITÄYTTEISET RIESKARULLAT (72 kpl)

2 pkt Kurkelan tilan Kaurarieskasia (á 12kpl)

Täyte:
300 g kylmäsavulohifileitä
1 pkt Créme Bonjour ruohosipulituorejuustoa
3/4 ruukkutilliä
1/2 (luomu)sitruunan raastettu kuori
mustapippuria myllystä pari pyöräytystä

Lisäksi:
cocktail -tikkuja
foliota

Laita kaikki täyteaineet monitoimikoneen kulhoon, jossa on leikkuuterä ja hienonna pulssitoiminnolla tai konetta aina hetki käyttäen aineet hienommaksi. Älä hienonna kuitenkaan ihan sileäksi, vaan anna seoksen jäädä hiukan rouheaksi.

Voitele kukin rieskoista vajaalla ruokalusikallisella täytettä, rullaa tiukalle rullalle ja rullaa jokainen rulla yksittäin foliosuikaleeseen. Laita jääkaappiin tekeytymään.

Leikkaa jokaisesta rullasta 3 pientä rieskarullapalaa, tarvittaessa päädyistä pieni siivu pois leikaten, jotta saat rullista tasaisia. Rullat voi tehdä tähän asti valmiiksi tarjoilua edeltävänä päivänä, kunhan ne säilyttää tiiviisti esim. foliolla peitettynä jääkaapissa, etteivät ne kuivahda. Jos tarjoat ne tekopäivänä, niiden on hyvä kuitenkin vetäytyä ja tiivistyä jääkaapissa minimissään pari tuntia ennen leikkuuta.

Tarjolle asetettaessa, paina jokaisen rullan keskelle cocktail -tikku. Voit toki tikuttaa rullat valmiiksikin, mutta silloin ne tarvitsevat hiukan enemmän tilaa jääkaapissa, koska niistä tulee korkeampia. Ja silloin olisi hyvä olla esim. tiivis rasia, johon saat rullat tikkuineen pystyyn ja tiiviin kannen päälle.

Pienet Quichet: Pekoni-juusto ja Salami-paprika

Pienet annoskokoiset Quichet ovat mukavaa pikkusuolaista tarjottavaa esimerkiksi buffet -pöydässä. Itse tein näitä pieniä annospiiraita veljeni yrityksen sidosryhmätilaisuuteen. Näiden lisäksi tarjolla oli toki muutakin, mm. rieskarullia parilla eri täytteellä. Niiden ohjeetkin voisin laittaa blogiin jossain vaiheessa.

Molemmissa piiraissa on sama pohjataikina, johon lisämakua antaa mustaleimainen Emmental -juusto raasteena.  Samaa juustoa käytin myös piiraiden täytteessä. Juustoa tarvitset kaikenkaikkiaan n. 300 g. Kannattaa raastaa kaikki juusto heti kerrallaan ja laittaa se kannelliseen rasiaan, josta sitä on helppo ottaa taikinaan ja piirakan täytteisiin.

PIENET QUICHET - PEKONI-JUUSTO JA SALAMI-PAPRIKA

Quiche -taikina (n. 35 pikkupiirasta, vuokien koosta riippuen. Riittää molempiin täytevaihtoehtoihin):
4 dl vehnäjauhoja
2 dl ruisjauhoja
300 g voita (jääkaappikylmää)
2 dl mustaleimasta Emmentalia raasteena
2 kananmunaa (L-koko)
ripaus suolaa ja sokeria

Mittaa monitoimikoneen kulhoon, jossa veitsiosa, jauhot, voi kuutioina, juustoraaste ja suola ja sokeri. Käytä konetta hetki, jotta aineet menevät kunnolla sekaisin. Lisää kananmunat ja käytä konetta enää sen aikaa, että taikinasta alkaa muodostua pallo. Jauhojen kosteusprosentista riippuen, saatat joutua lisäämään aavistuksen jauhoja. Taikina jää melko pehmeäksi. Laita taikina pakastepussiin/kääri tuorekelmuun ja laita se jääkaappiin noin 30 minuutiksi (tai pidemmäksi aikaa).

Munamaito (n. 35 pikkupiiraaseen, vuokien koosta riippuen. Riittää molempiin täytevaihtoehtoihin):
5 dl kuohukermaa
3 dl kevytmaitoa
8 kananmunaa (L-koko)
Mustapippuria myllystä n. 6 pyöräytystä

Sekoita munamaidon aineet kulhossa haarukalla kunnolla sekaisin

Pekoni-juusto/Quiche Lorraine täyte (n. 17 pikkupiiraaseen)
300 g pekonia kuutioina
n. 2,5 dl mustaleimasta Emmentalia raasteena
n. 1/2 ruukkua lehtipersiljaa hienonnettuna

Paista pekonia maltillisella lämmöllä pannulla parissa erässä, välillä sekoitellen, kunnes pekonikuutiot ruskistuvat kauniisti. Kaada lautaselle, jonka pohjalla on talouspaperia, johon ylimääärinen rasva imeytyy.

Hienonna persilja.

Salami-paprika täyte (n. 17 pikkupiiraaseen)
150 g salamia siivuina
1 keltainen paprika
1 punainen suippopaprika
1/2 ruukkua basilikaa
n. 1 dl  mustaleimasta Emmentalia raasteena

Leikkaa salami pieniksi paloiksi. Pese ja kuutioi paprikat pieniksi kuutioiksi ja silppua basilika.

Piiraiden kasaus:
Ota taikina kylmästä. Voitele pienet annospiirasvuoat esim. vuokasprayllä.

Leivinpaperoi työtaso ja ripota sille kevyesti jauhoja. Ota puolet taikinasta ja laita toinen puolisko takaisin jääkaappiin. Kauli taikina ohueksi levyksi.

Ota taikinasta pyöreällä, annosvuokaa suuremmalla muotilla paloja ja painele ne yksittäin vuokiin. Jos jostain kohtaa taikina on paksumpaa, painele sitä sormin vuoan reunaa vasten, jolloin mahdollinen ylimääärinen taikina on helppo poistaa. Tai nosta taikinalevy vieri viereen asettelemiesi annosvuokien päälle ja kauli kaulimella niiden päältä. Painele taikina käsin vuokiin, kuten ensimmäisellä tavalla kerrottu.

Voit myös painella taikinapallon käsin vuokiin, mutta mielestäni kaulitsemalla saa parhaan tuloksen aikaiseksi, eikä taikina lämpiä niin paljon sillä tavalla.

Toista samoin toisen taikinapuoliskon kanssa. Laita vuoat kylmään.

Laita uuni kuumenemaan 200-asteeseen, kiertoilma 180-asteeseen.

VINKIT:
Kerrallaan uuniin mahtuu keskimäärin 12 pikkuvuokaa paistumaan. Kannattaakin tehdä piiraita erissä niin, että painelet n. 12 kpl piirastaikinaa vuokiin, laitat ne kylmään ja sitten teet toisen n. 12 kpl setin. Kun olet saanut toisen setin valmiiksi, ota ensimmäinen setti kylmästä, täytä ja paista. Sitten toinen jne. Näin saat uuniin aika uuden erän paistumaan sillä aikaa, kun kaulit taas uusia taikinaeriä.

Jos sinulla ei ole metallisia annosvuokia, kannattaa esipaistaa taikinaa vuoissa ennen täyttöä, jotta pohjasta tulisi rapeampi. Painele taikina vuokiin, laita taikinan päälle pala leivinpaperia ja sen päälle kuivattuja herneitä/papuja tai keraamisia paistokuulia, paista sitten uunin alatasolla ritilän päällä n. 6 minuuttia, ota herneet ja leivinpaperi pois ja paista vielä 4 minuuttia. Ota pois ja anna jäähtyä hiukan ritilän päällä, ennen kuin täytät ja paistat loppuun. Lyhennä silloin loppupaistoaikaa muutamalla minuutilla.

Jos sinulla ei ole annosvuokia (tai sinua ei huvita näprätä annosvuokien kanssa), voit paistaa piiraat myös kahtena isona piiraana, josta leikataan paloja. Silloin molempien annsovuokien tulisi olla pyöreän vuoan ollessa kyseessä n. 28 cm halkaisijaltaan. Esipaista silloin pohjataikinoita vuoissaan 180-asteessa, kiertoilmalla 160-asteessa uunin alatasolla, ritilän päällä 10 minuuttia, ennen täytteen lisäystä. Loppupaista sitten samassa lämmössä uunin alatasolla, ritilän päällä vielä n. 25 minuuttia.

Täyttö ja paisto:
Ota kerrallaan niin monta taikinalla vuorattua vuokaa kylmästä, kun uuniisi mahtuu kerrallaan ritilälle paistumaan. Pistele pohjat haarukalla.

Pekoni-juusto Quichet: Ripota taikinan päälle ensin pekonikuutioita, sitten noin 1 tl juustoraastetta ja hiukan persiljasilppua. Täytä vuoka 3/4 täyteen munamaidolla ja ripota vielä hiukan juustoraastetta pinnalle. Paista uunin alatasossa ritilällä n. 18 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ritilän päällä, ennen kuin kumoat piiraat vuoista ritilän päälle jäähtymään loppuun.

Salami-paprika Quichet: Ripota taikinan päälle ensin paloiteltua salamia, sitten paprikakuutioita, basilikaa ja n. 1/2 tl juustoraastetta. Täytä vuoka n. 3/4 täyteen munamaidolla. Paista uunin alatasossa ritilällä n. 18 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ritilän päällä, ennen kuin kumoat piiraat vuoista ritilän päälle jäähtymään loppuun.

Salaatti käy hyvin molempien piiraiden kanssa. Näiden piiraiden kanssa oli tarjolla klassista fetasalaattia, joka toimikin oikein hyvin molempien piiraiden kanssa.

Friteeratut kesäkurpitsankukat ja suolaheinänlehdet

 
Kesäkurpitsa tuottaa yleensä satoa, olipa kesä minkälainen tahansa. Osittain siksi se kuuluukin joka kesä niihin kasveihin, joita pihallani kasvatan hyötykäyttöön. Aluksi kesäkurpitsa majailee pienessä kasvihuoneessani, mutta kun se alkaa todella rehottaa, se vie liian suuren tilan muutenkin pienestä kasvihuoneesta, joten siirrän sen ulos. Silloin yöpakkaset ovat jo onneksi ohi. Istutan pari taimea aina isoon muovisaaviin, joten siirto onnistuu helposti.  Tänä kesänä laitoin kasvihuoneeseen kasvit myöhemmin kun normaalisti, koska kasvihuoneen muovikatetta piti hiukan fixailla. Sen ja viileän kesän johdosta, kesäkurpitsa ei ole vielä kauheasti kerennyt tuottamaan kesäkurpitsoja.

Kukkia olen kuitenkin ehtinyt hyödyntämään jo useamman kerran. Yleensä kesäkurpitsa kukkii runsaasti ja siinä on kahdenlaisia kukkia, naaras-/emikukkia, joihin kehittyy kesäkurpitsa sekä uros-/hedekukkia, joihin ei tule kurpitsaa. Hedekukat ovat suht pitkän ohuen varren päässä, joten ne on helppo erottaa emikukista. Kukat eivät kestä kauaa säilytystä, joten ne kannattaa käyttää mahdollisimman nopeasti poimimisen jälkeen. Molempia kukkia voi syödä monessakin muodossa, tällä kertaa hyödynsin niitä friteeraamalla. Italianmatkaajat ovat varmasti törmänneet friteerattuihin kesäkurpitsankukkiin matkoillaan. Italiassa myös tuoreita kesäkurpitsankukkia myydään laajasti toreilla, joten niitä voi helposti tehdä, vaikkei itse kasvattaisikaan kesäkurpitsaa. Suomessa en muista nähneeni kukkia myynnissä. Onko joku nähnyt?

FRITEERATUT KESÄKURPITSANKUKAT (4:lle alkupalana)

8 kpl kesäkurpitsankukkaa

Frittitaikina:
1 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
ripaus suolaa ja mustapippuria
1 tl sitruunamehua
n, 1,5 dl olutta (vaaleaa lageria/pilsneriä)

Öljyä friteeraukseen

Laita lautaselle talouspaperia pari kerrosta valmiiksi, johon nostat friteeratut kukat valumaan ylimäääräisestä öljystä.

 Avaa kukat varovasti  ja poista hedekukista kukan keskustasta heteet, napsaisemalla ne poikki.

Putsaa kukan sisältä mahdolliset öttiäiset vaikka kostutetulla talouspaperilla. Jätä kukat odottamaan frittitaikinan valmistuksen ajaksi.

Sekoita astiassa, johon saat helposti kastettua kukat, frittitaikina. Sekoita astiassa vehnäjauhot, suola, mustapippuri ja ruokasooda keskenään. Lisää sitruunamehu ja olutta samalla sekoittaen sen verran, että saat frittitaikinasta noin lettutaikinan paksuista. Älä ylisekoita, ettei oluen kuplat katoa, pienet mahdolliset epätasaisuudet taikinassa eivät haittaa.

Laita öljy pienehköön kattilaan kuumenemaan. Varaa varmuuden vuoksi kansi viereen, mikäli öljy ylikuumenee ja leimahtaa. Silloin nopeasti kansi päälle, jotta liekit tukahtuvat. Samasta syystä ei kannata pitää liesituuletinta päällä, mikäli friteeraat sisällä liesituulettimen alla. Itse friteeraan ulkona grillin sivukeittimellä grillikautena, jotta kaikki käryt jäävät ulos.

Kun öljy on noin 180 asteista, dippaa kukkia yksi kerrallaan frittitaikinaan ja valuta hetki ylimääräistä taikinaa astian päällä, ennen kuin lasket kukan varovasti kuumaan öljyyn. Friteeraa 2-4 kukkaa kerrallaan, riippuen minkä kokoisessa padassa/kattilassa friteeraat. Öljyn lämpötilan saa parhaiten tarkistettua digitaalimittarilla, mutta ellei sinulla ole mittaria, tipauta pieni määrä frittitaikinaa kuumennettuun öljyyn. Mikäli se alkaa heti kuplimaan ja kypsymään, öljy on tarpeeksi kuumaa. Tarkkaile öljyn lämpötilaa, jos fritattavat kukat ruskistuvat liian nopeasti/tummiksi, laske lämpötilaa. Kukkia ei friteerata kuin hetki per puoli, eli käännä ne pihdeillä/reikäkauhalla melko nopeasti. Friteeraa myös toiselta puolelta ja nosta sitten talouspaperin päälle valumaan.

Nauti friteeratut kukat lämpöisenä, jolloin ne ovat rapeimmillaan. Voit ripsauttaa tarvittaessa vielä hiukan suolaa päälle.

Frittitaikinaa  jää hiukan yli, itse innostuin kokeilemaan lopusta frittitaikinasta friteerattuja suolaheinänlehtiä. Niistähän tulikin hyviä, vähän kuin sipsejä, kun suolaheinä on luontaisesti kirpeä/suolainen. Suosittelen kokeilemaan.

FRITEERATUT SUOLAHEINÄNLEHDET

Suolaheinänlehtiä, mielellään mahdollisimman isokokoisia

Loppu ylläolevasta frittitaikinasta

Kasta lkehdet yksittäin frittitaikinaan ja friteeraa molemmin puolin rapeiksi ja ruskeiksi. Vaömistuu hetkessä. Nosta talouspaperin päälle valumaan.


FRITEERATUT JA TÄYTETYT KESÄKURPITSANKUKAT

Friteeratut kesäkurpitsankukat voi myös täyttää ennen friteerausta. Ainakin Italiassa tavallisin täyte taitaa olla ricottajuusto, johon on sekoitettu parmesania ja sitruunankuorta. Mutta ne voi täyttää oman maun mukaan. Minulla ei ollut nyt ricottaa, joten täytin kukat Aura -juustolla, johon sekoitin tuorejuustoa ja mustapippuria. Ihan hyvää Aura -juustollakin.

Tee esivalmistelut ja frittitaikina samoin kuin yllä.

Täyte esim:
n. 20 g Aura juustoa
Mustapippuria
n. 20 g maustamatonta tuorejuustoa

Sekoita haarukalla täytteen aineet keskenään, kunnes saat täytteestä tahnamaista.

Täytä kukat avaamalla kukka varovasti ja laittamalla noin teelusikallinen täytettä kukkaan. Pyöräytä sitten terälehtiä varovasti kiinni, ennen kuin kastat täytetyn kukan frittitaikinaan ja friteeraat sen kuten täyttämättömätkin.

Hävikistä herkuksi - Rapeat leipätikut

Vältän yleensä mahdollisimman pitkälle heittämästä mitään käyttökelpoista pois, myös ruokatarvikkeissa. Voileipäkakkua tehdessä jää helposti iso kasa leivästä leikattuja reunapaloja yli, joita ainakaan meillä ei kukaan väliittänyt syödä sellaisenaan. Kokeilin paahtaa nuo reunapalat uunissa oliiviöljyllä ja mausteilla höystettynä ja niistä tulikin aika hyviä rapeita leipätikkuja. Kannattaa kokeilla!

Minulla reunapaloja oli melko paljon, koska tein pari voileipäkakkua samalla kertaa. Parista paketillisesta ruispaahtoleipää näitä leipätikkuja tuli yhteensä noin 1,5 litraa. Mausteita voi vaihdella omien mieltymysten mukaan, minä maustoin omani suolalla, pippurilla ja yrttimausteilla. Valkosipulin ystävä voisi hienontaa sekaan vaikka kynnen valkosipuliakin.

RAPEAT LEIPÄTIKUT

n. 1,5 L (ruis)paahtoleivistä leikattuja reunapaloja
n. 2 rkl oliiviöljyä
Suolaa, mustapippuria
n. 1 tl Herbes de Provence -yrttiseosta

Laita uuni kuumenemaan 210 asteeseen, kiertoilma 190 asteeseen. Päällystä uunipelti leivinpaperilla.

Levitä reunapalat tasaisesti pellille ja ripottele öljy ja mausteet päälle. Nostele paloja käännellen, jotta ne maustuvat tasaisesti joka puolelta.

Paahda uunissa noin 10-15 minuuttia, välillä käännellen, jotta palat paahtuvat tasaisesti joka puolelta ja rapeutuvat. Anna palojen jäähtyä pellillä.

Säilytä ylijääneet leipätikut huoneenlämmössä ilmatiiviissä rasiassa.

Paahdetut kurpitsansiemenet ja kikherneet

Kaipaatko kisakatsomoon jotain naposteltavaa? Näitä pikkusuolaisia voi napsia suht hyvällä omalla tunnolla, koska sekä kurpitsansiemenet että kikherneet ovat terveellisiä. Kuorettomat kurpitsansiemenet on nopea paahtaa pannussa, mtta kikherneiden paahtamiseen menee huomattavasti kauemmin aikaa, joten ne valmistetaan uunissa. Paahdetut kurpitsansiemenet ovat hyviä myös salaatissa, mutta silloin ne voi kuivapaahtaa pannulla, ilman öljyä ja suolaa, jolloin ne ovat vieläkin terveellisempiä.

PAAHDETUT KURPITSANSIEMENET (n. 3 dl)

3 dl kuorettomia kurpitsansiemeniä
1/4 tl oliiviöljyä
Himalajan vuorisuolaa maun mukaan

Laita pannulle kurpitsansiement, öljy ja suolaa. Paahda kurpitsansiemeniä keskilämmöllä pannulla koko ajan sekoitellen, kunnes ne ovat paahtuneet sopivasti makusi mukaan. Aikaa siihen ei mene kuin pari minuuttia. Siemenet palavat melko helposti, joten ole tarkkana niiden kanssa.

Kaada lautaselle jäähtymään.

UUNIPAAHDETUT KIKHERNEET

1 tölkki/purkki suolaliemeen säilöttyjä kikherneitä
1 rkl oliiviöljyä
n. 1/2 rkl himalajan vuorisuolaa
1/2 tl savupaprikajauhetta

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen, kiertoilma 180 asteeseen.

Jos et muuten ole vielä kerennyt kokeilla, mitä saa aikaiseksi kikhernepurkin liemestä, niin kurkkaapa blogipostaukseni tuosta maailmalla kovasti kohutusta liemestä eli  Aquafabasta, täältä.

Valuta kikherneet siivilässä. Anna niiden olla siivilässä jonkun aikaa, jotta suurin osa nesteestä valuu pois.

Levitä pellille leivinpaperi ja sen päälle talouspaperia. Kaada kikherneet paperien päälle ja painele talouspaperilla kikherneiden päältä, jotta saat kikherneet mahdollisimman kuivaksi. Ota sitten niiden alta talouspaperit pois. Lisää öly, suola ja savupaprika ja sekoita ne hyvin kikherneisiin.

Paahda kikherneitä uunin keskitasolla noin 30-40 minuuttia, välillä niitä käännellen, jotta ne paahtuvat mahdollisimman tasaisesti. Kikherneet saavat paahtua rapeiksi asti. Minulla kesti kiertoilmalla 180 asteessa tasan 30 minuuttia.

Hyydytetyt lohileivokset

Hyydytetyt lohileivokset käyvät hyvin esimerkiksi perinteisen voileipäkakun sijaan juhlapöytään, brunssille (erityisesti munakkaan seuraan) tai suolapalaksi kahvipöytään. Näppärää tarjottavaa vaikka kevään juhlasesongin korkkaavana pääsiäisenä. Lohileivokset voi nimittäin tehdä tarjoilua edeltävänä päivänä täysin valmiiksi ja vain nostaa valmiit leivokset tarjolle.

Halutessasi voit tietenkin tehdä pienten annosleivosten sijaan tämän yhdeksi isommaksi hyydykekakuksi pieneen irtopohjavuokaan. Vuoraa silloin vuoan pohja ja reunat tuorekelmulla, ennen kakun kokoamista. Koristeeksi lohen sijaan kävisi hyvin myös mäti, mutta se pitää laittaa vasta tarjoilupäivänä.

HYYDYTETYT LOHILEIVOKSET (10 KPL)

130 g leipämuruja (ruisleivästä tai saaristolaisleivästä, reunat pois leikattuna)
4 rkl voita, sulatettuna

4 liivatelehteä
3 rkl limen mehua
1 prk/200 g Crème Fraichea
1 prk/250 g kermarahkaa
1 dl turkkilaista jogurttia
2 rkl tuoretta korianteria, silputtuna
250 g kylmäsavulohta, pieninä paloina (jätä pieni osa koristeluun)
1 punasipuli (jos oikein suuri, puolikas), pieninä paloina
2 kevätsipulin vartta, silputtuna
1/2 (luomu)limen kuori raasteena
mustapippuria ja suolaa maun mukaan

VINKKI: Mikäli et pidä korianterista, sen voi korvata tillillä. Korianteri kun jakaa mielipiteitä aika vahvasti. Tosin näissä korianteri ei maistu hallitsevasti, koska mieheni, joka ei kuulu korianterin suuriin ystäviin, söi näitä ihan tyytyväisenä.

Mittaa monitoimikoneeseen tai vastaavaan leipä, josta olet poistanut reunaosat. Aja pieneksi muruksi leipäpalat. Sulata voi esim. mikrossa ja sekoita se leipämuruihin. Jätä odottamaan.

Tein hyydytetyt lohileivokset normaalikokoiseen muffinsivuokaan. Leikkaa  20 kpl pitkulaista suikaletta pakastepussista/tuorekelmusta ja aseta ne ristiin kymmenen muffinsikolon pohjalle.

Upota liivatelehdet kulhoon pehmenemään kylmään veteen 5-10 minuutiksi.

Mittaa kulhoon Crème Fraiche, kermarahka, jogurtti ja limen kuoriraaste.

Leikkaa/hienonna punasipuli, lohi, korianteri ja kevätsipuli ja lisää ne rahkaseokseen. Kylmäsavulohien suolaisuudessa on aika paljon eroja, joten voi olla, ettei suolaa tarvitse laittaa ollenkaan. Siksi kannattaa maistaa ensin ja sitten vasta tarvittaessa lisätä suolaa. Mausta mustapippurilla ja suolalla ja tarkista maku.

Kuumenna limenmehu mikrossa/kattilassa ja liota siihen käsin kuivaksi puristamasi liivatelehdet. Jätä hetkeksi jäähtymään ja sekoita sitten täytteen sekaan huolellisesti.

Lusikoi noin 1,5 - 2 rkl lohihyytelöä esivalmistelemiisi muffinsipellin koloihin ja painele seos teelusikan avulla tasaiseksi. Kun olet annostellut kaiken lohihyytelön, ripota jokaisen hyytelön päälle noin 2,5 tl leipä-rasvaseosta päälle. Painele taas teelusikalla leipämuruseos tiiviiksi.

 Itse en poistanut leivästä reunoja, mutta huomasin, että ne kannattaa poistaa, muuten murut jäävät  hiukan turhan isoksi, kuten allaolevasta kuvasta näkyy. Onneksi se ei makua haitannut, oli lähinnä esteettinen haitta.

Peitä muffinsipelti muovilla ja laita muffinsipellin päälle raskas leikkuulauta tai vastaava. Laita jääkaappiin hyytymään useaksi tunniksi/seuraavaan päivään.

Jos sinulla oli leikkuulauta lohileivosten päällä painona, kumoa leivokset sille, kääntämällä muffinsipelti ylösalaisin. Muuten ota joku tasainen alusta, jolle voit kumota leivokset. Ota varovasti muovisuikaleet pois ja koristele mieleiselläsi tavalla ennen tarjolle laittoa.

Hyydytin lohileivokset yön yli ja koristelin ne seuraavana päivänä kylmäsavulohella, punasipulisilpulla ja korianterilla. Kun säilytin ylijääneet lohileivokset jääkaapissa, ne olivat vielä tarjoilua seuraavanakin aamuna täysin muuttumattomia myös koristelunsa osalta. Eli kestävät hyvin jääkaappisäilytystä. Maistuivat erinomaiselta aamupäivän brunssilla munakkaan ja vihannesten kera.

Accras de poisson - Karibialaiset kalafritterit

Tänään kun oli harmaatakin harmaampi päivä ja vettä ja räntää satoi lähes koko päivän, päätin tehdä ruoaksi jotain, mikä kuljettaa makumuistoissa kauaksi aurinkoon. Accrasit ovat Karibian ranskankielisillä saarilla syötäviä frittereitä, joita syödään pääsääntöisesti alkupalaksi. Ne tehdään useimmiten suolakalasta (suolaturskasta), jolloin niiden nimi on Accras de morue. Frittereitä tehdään kuitenkin myös ravuista, äyriäisistä ja mm. pavuista. Muillakin karibian saarilla syödään samanlaisia  frittereitä, mutta englanninkielisillä saarilla ne ovat Fish Fritters tai Fritters, riippuen, mistä ne tehdään. On oikeastaan muuten aika hassua, miten paljon suolaturskaa käytetään muutenkin Karibian saarilla, vaikka tuoretta kalaa on merestä saatavissa hyvin monenlaista lajia. Suolakalan käyttö ruoanlaitossa juontaa juurensa kauas menneisyyteen, se kun oli hyvin säilyvää pitkien merimatkojen aikana.

Jokusen vuosi sitten, saimme vuokraamamme talon avaimia omistajille palauttaessamme läksiäislahjaksi mm. pienen pehmeäkantisen ruokakirjasen, jossa oli Antillilaisen keittiön reseptejä. Näiden kalafritterien ohjeen otin tästä kirjasta, mutta tein siihen kuitenkin pieniä muutoksia. Osittain jo ihan sen tähden, ettei täällä tavallisissa ruokakaupoissa ihan tuosta vain ole suolaturskaa. Koska suolaturska on hyvin suolaista, sitä liotetaan ennen käyttöä. Kuitenkin kalafrittereihin käy hyvin mikä tahansa valkoinen kala, kun laittaa kalaa enemmän kuin suolaturskaa laitettaisi ja lisäksi maustaa hiukan tujummin frittimassan. Mm. kalakastike kävi hyvin tähän tarkoitukseen, antaen massaan hiukan lisää suolaisuutta ja kalan makua. Accrasit ovat omalla tavallaan kuin suolaisia pikku munkkeja, joissa taikinan osuus on melko suuri, siksi kalaa ei kannata laittaa ylenmäärin, ettei Accrasien rakenne muutu alkuperäisestä kuohkeasta fritteristä, vaan esim. juuri kalakastikkeella korostaa kalaista makua, vaihtaen osan ohjeen maidosta/vedestä kalakastikkeeksi.

Jos matkustelet Karibian saarilla, kannattaa maistaa myös niillä saarilla, joilla löytyy, isosta merietanasta tehtyjä frittereitä (ja muitakin siitä tehtyjä ruokia). Conch (enlanninkielisillä karibian saarilla), Lambi (ranskankielisillä karibian saarilla) on iso herkullinen merietana, jonka lihaa voi syödä raakanakin. Allaolevan kuvan vasemmassa yläreunassa näkyy pieni Conchin kuori (täysikasvuiset ovat noin 3 kertaa isompia). Joillain saarilla Conchin/Lambin kuoria löytyy helposti snorklatessa. Kuoressa oleva rako paljastaa, että otus on syöty sisältä. Kuoreen isketään vasaralla tiettyyn kohtaan ja otus vedetään sitten ulos kuorestaan. Meilläkin pojat ovat rahdanneet näitä tyhjiä kuoria jokusen matkoilta kotiin matkamuistoksi.

 ACCRAS DE POISSON - KARIBIALAISET KALAFRITTERIT (Alkuruoka 4:lle)

2 keltuaista
1 punainen chili  (suht mieto)
150 g tuoretta turskaa fileinä (tai muuta vaaleaa kalafilettä)
2 kevätsipulia
1 punasipuli
2 valkosipulin kynttä/puolikas yksikyntisestä valkosipulista
250 g (~ vajaa 4 dl) vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2,5 dl maitoa (vesikin käy)
4 rkl kalakastiketta
n. ruokalusikallinen tuoretta persiljaa
n. ruokalusikallinen tuoretta korianteria
n. rkl suolaa
n. 6 pyöräytystä mustapippuria myllystä

öljyä friteeraamiseen

Tarjoiluun:
Limenlohkoja

Salaattia
Tomaattia
Kurkkua
Karkeaa porkkanaraastetta

VINKKI:  Saat tästä helpohkosti pääruoan, mikäli keität lisukkeeksi riisiä, jonka sekaan sekoitat purkillisen huuhdeltuja ja valutettuja purkkipapuja ja ripauksen chilikastiketta sekä limenmehua

Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Laita valkuaiset kannelliseen rasiaan jääkaappiin ja käytä ne muutaman päivän sisällä johonkin muuhun.

Laita monitoimikoneeseen, jossa on leikkuuterä, sipulit, chili, valkosipuli. Käytä konetta hetki.
Lisää sitten kalafileet, persilja ja korianteri. Käytä konetta, kunnes saat hyvin hienontuneen seoksen.

Sekoita kulhossa jauhot ja leivinjauhe keskenään. Lisää sekaan keltuaiset, maito/vesi ja kalakastike sekä suola ja mustapippuri.

Sekoita sitten jauho-neste-keltuaisseokseen kalamassa. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Seoksen tulee olla melko notkeaa, muttei kuitenkaan ihan valuvaa. Lisää tarvittaessa nestettä, jos liian paksua ja jauhoja, mikäli liian juoksevaa. Laita peitettynä kylmään tekeytymään 45 minuutiksi. Ota kylmästä pois 15 minuuttia ennen kypsennystä.

Kaada laakeahkoon kattilaan öljyä niin, että sitä tulee noin viiden sentin kerros. Laita öljy kuumenemaan. Jos sinulla on lämpömittari, kuumenna öljy noin 175-asteiseksi. Ilman lämpömittaria voit tarkistaa oikean lämpötilan tipauttamalla pienen palan vaaleaa leipää kuumentuneeseen öljyyn. Mikäli leipäpala ruskistuu kauniisti noin minuutissa, lämpötila on oikea. Muuten säädä levyn lämpöä suuntaan tai toiseen. Liian kuumassa öljyssä accrat kypsyvät pinnalta liian nopeasti ja sisus jää raa'aksi, vastaavasti liian viileässä öljyssä accrat imevät liikaa öljyä.

Kannattaa paistaa ensin yksi accra, näin saat maut varmasti omaan makuusi sopivaksi. Ota kulhosta accra -taikinaa hiukan vajaa ruokalusikallinen. Nosta lusikka ihan lähelle öljyn pintaa ja valuta varovasti öljyn sekaan. Voit tarvittaessa auttaa toisella lusikalla. Ruskista ensin toiselta puolelta, käännä ja ruskista sitten myös toinen puoli. Kypsyminen vie noin 3-4 minuuttia. Nosta accra reikäkauhalla pois öljystä ja nosta se hetkeksi valumaan lautaselle, jonka pohjalla on talouspaperia. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Tässä vaiheessa voit tarvittaessa myös säätää takinan paksuutta, mikäli tarpeen.

Kannattaa muistaa aina friteeratessa: Ota varmuuden vuoksi kattilaan sopiva kansi lähelle. Jos jostain syystä ylikuumennat öljyn ja se leimahtaa, laita kansi kattilan päälle, jotta se tukahtuu.

Paista accroja kattilasi koosta riippuen noin 10 kerrallaan. Nosta sitten kypsät accrat lautaselle, jossa on talouspaperia, jotta ylimääräinen rasva imeytyy siihen.

Tarjoile vastafriteerattuina valitsemiesi lisukkeiden kanssa. Useimmiten näiden kanssa tarjotaan yksinkertaisesti salaatinlehtiä, tomaatti- ja kurkkusiivuja sekä karkeaa porkkanaraastetta. Myös esim. majoneesi, jonka olet maustanut chilikastikkeella käy lisukkeeksi.

Pienten Antillien ranskankielisillä saarilla Accrasien kera nautitaan usein myös Ti punchia, joka on lyhyt rommidrinkki (Ti=pieni). Ti punch kuuluu noiden saarten elämään todella vahvasti, on oikeastaan siellä elämäntapa ja sillä paikalliset aloittavat usein aamunsakin. Aperitiiviksi se mm. nautitaan lähes aina. Käy se digestiiviksikin. No toki rommi muutenkin elää hyvin vahvasti karibialaisten arkielämässä. Mutta siellä rommia osataan kuitenkin nauttia järjellä. Koska minulla oli vielä hiukan jäljellä reissusta tuotuja rommeja, tein miehelleni ja minulle Ti punchit aperitiiviksi Accrasien kanssa. Laitan lähipäivinä sen ohjeen blogiin, mutta päätin samalla kirjoittaa muutaman sanan rommista samaan postaukseen, joten en laita sitä tähän samaan postaukseen.

Uskomatonta, miten reissuilta tutut maut kuljettavatkin elävästi takaisin tiettyihin paikkoihin. Enpä pistäisi pahakseni, vaikka olisi per heti taas mahdollisuus lähteä reissuun. Pieni aurinkolataus ja hellivä lämpö tekisi kyllä terää ainakin meikäläiselle, ihania ruokia unohtamatta.