Mustaherukka macarons

Aiemmat blogistani löytyvät macaronsit olen tehnyt ranskalaisella marengilla, jolla macaronsit ovatkin onnistuneet ihan hyvin. Kun vastaani internetin ihmeellisessä maailmassa tuli Pierre Hermén macaron -ohje (Hermén ja Ladureén macaroneja pidetään parhaimpina), jossa käytetään italialaista marenkia, halusin kokeilla myös sitä.

Macaroneista tulee hiukan erilaisia ranskalaisella ja italialaisella marenkimetodilla. Vaikea sanoa, kummat ovat mielestäni parempia. Ranskalaisella marengilla tehdyt ovat rakenteeltaan ehkä hiukan sitkeämpiä (positiivisessa mielessä tässä yhteydessä) ja italialaisella marengilla tehdyt miedommin mantelilta maistuvia ja hiukan korkeampia sekä jääkaapissa täytön jälkeen "kypsyttyään" pehmeämpiä.

Taidan kuitenkin siirtyä tekemään macaronsit italialaisen marengin metodilla. Lyhyen ajan sisään olen tehnyt sillä macaroneja varmaan 5 erää (macaron -ohjeita siis tulossa blogiin useampia lähiaikoina, tiramisu macaronit esimerkiksi olivat ihan yksiä suosikkeja ja nuo kuvissa näkyvät punaiset macaronit ovat mansikka macaroneja), ja joka ainoasta macaron -kuoresta on tullut ulkonäöllisesti kauniita ja kuoret irtoavat leivinpaperista lähes itsekseen ja paistoaika on sopiva joka kuorelle. Ranskalaisen marengin metodilla paistettaessa minulla jää välillä jokunen kuori hiukan alikypsäksi, vaikka muut ovat kypsiä. Lisäksi italialaisella marengilla tehdyt macaron -kuoret kuortuvat tosi nopeasti, joten ne saa paistettua hyvin nopeasti pursotuksen jälkeen.

Italialaisella marengilla(kin) tehtynä macaron -kuoret kannattaa aavistus ylipaistaa, jotta kuoret eivät laskeudu jäähtyessään ja muodosta onttoa kohtaa keskustan ja kuoren väliin. Ne saattavat tässä vaiheessa tuntua aika kuivilta, mutta kun ne kypsyvät täytettynä jääkaapissa 24 h, niiden rakenne on erinomainen.

Tämä ohje on toiminut joka kerta ihan loistavasti. Tosin ekalla kerralla paistoin ohjeen ilmoittamassa lämpötilassa ja se oli ainakin minun uunilleni liian kuuma. Jokainen uuni on kuitenkin omanlaisensa, joten sekä lämpötila että aika ovat hiukan suuntaa antavia. Puolitin alkuperäisen ohjeen ja tein siihen pieniä muutoksia, ohjeen macaron -kuoriin löysin täältä

Nämä allaolevat hyvin vaaleanliilat macaron -kuoret paistoin ohjeen ilmoittamassa lämpötilassa ja ne saivat hiukan liikaa väriä (jalkaosa osassa hiukan rusehtava) ja olivat rapeahkoja paiston jälkeen. Parin päivän jääkaappisäilytyksen jälkeen täytettynä, nekin olivat ihan okei rakenteeltaan. Seuraavat erät olivatkin sitten parempia, kun säädin uunin pasitolämpötilaa, eli väri pysyi muuttumattomana paistaessa ja eivät olleet liian rapeita paiston jälkeen.

Ilman digitaalivaakaa ja lämpömittaria on vaikea onnistua arvioimaan mittoja ja lämpötilaa, joten ne olisi hyvä olla tämän ohjeen kanssa.

MACARON -KUORET (n. 35 kpl kokonaista macaronia)

150 g tomusokeria
150 g mantelijauhoa
55 g valkuaisia
(haluamaasi pastaväriä, minulla liilaa näihin mustaherukka macaroneihin)

Italialainen marenki:
150 g sokeria
37,5 g vettä
55 g valkuaisia

Pierre Hermén ohjeesta poiketen, olen tehnyt suurimman osan näistä viime aikojen macaroneista ilman valkuaisten ikäännyttämistä, enkä ole huomannut juurikaan eroa. Mutta säilytän kyllä kananmunani huoneenlämmössä, joten jääkaappikylmiä munia ei kannata käyttää marengin valmistuksessa. Jos haluat ikäännyttää valkuaiset, laita valkuaiset peitettynä huoneenlämpöön vuorokaudeksi tai jääkaappiin pidemmäksi aikaa (ota ajoissa lämpenemään).

Jauha mantelijauhot ja tomusokeri monitoimikoneessa, jossa on leikkuuterä hienoksi. Ohjeessa kehotetaan siivilöimään seos, mutta en ole sitä enää nykyään tehnyt, koska seos on ollut tarpeeksi hienojakoista ilmankin siivilöintiä ja macaroneista on tullut kauniin tasaisia eikä niissä ole näkynyt röpelöä.

Siirrä mantelijauho-tomusokeriseos kulhoon, jossa voit vatkata sähkövatkaimella ja viritä vatkaimet valmiiksi. Lisää 55 g valkuaisia ja väri, mikäli haluat värjätä macaron -kuoret mutta jätä kulho vielä hetkeksi odottamaan.

Laita uuni kuumenemaan 145-asteeseen, ala-/ylälämmölle. Leivinpaperoi kaksi peltiä.

Italialainen marenki:
Mittaa yleiskoneen kulhoon 55 g valkuaisia ja kiinnitä koneeseen pallovatkain. Mittaa kattilaan vesi ja tavallinen sokeri. Kuumenna sokeri-vesiseosta, kunnes se saavuttaa 104-astetta ja käynnistä sitten yleiskone, ensin hiljaisella nopeudella, sitten hiukan kovemmalla. Anna sokeriliemen kuumentua 118-asteeseen ja kaada sitten kuuma sokeriliemi varovasti ohuena nauhana marengin sekaan koneen koko ajan vatkatessa. Anna koneen vatkata marenkiseosta, kunnes se viilenee 40-asteiseksi.

Vatkaa nyt sähkövatkaimella manteli-tomusokeri-valkuais -seos sekaisin. Lisää sitten n. 20 %:a italialaisesta marengista joukkoon ja vatkaa sähkövatkaimella sekaisin. Kaavi seos yleiskoneen kulhoon, jossa on loppu italialaisesta marengista ja nostele ja kääntele muolijalla seosta sekaisin, kunnes seos on tasaista ja muuttuu hiukan juoksevammaksi. Ota nuolijaan seosta ja kokeile, valuuko se melko helposti alas siitä. Mikäli ei, kääntele vielä hetki.

Siirrä seos pursotuspussiin, jonka päähän olet virittänyt pyöreän pienehkön tyllan. Pursota esivalmistelluille pelleille pienehköjä ympyröitä, noin 50-sentin kokoisia. Ne leviävät jonkun verran, joten jätä niille tilaa levitä. Pamauta peltiä 2-3 kertaa tasoa vasten (keittiöpyyhe alla pehmusteena), jotta ilmakuplat poistuvat ja macaronit tasoittuvat. Jätä kuortumaan noin 15 minuutiksi tai kunnes sormenpäällä pintaa kevyesti kokeiltaessa, taikinaa ei tartu sormeen.

Paista pelti kerrallaan uunin keskitasossa noin 17 minuuttia tai kunnes varovasti nostamalla macaronia se ei enää ole hyllyvä, vaan irtoaa kokonaisena melko helposti pelliltä. Siirrä ritilälle leivinpapereineen jäähtymään ja paista toinen pelti samoin.

MUSTAHERUKKATÄYTE (n. 35 macaroniin)

35 g voita, huoneenlämpöistä
1 dl tomusokeria
2 rkl mustaherukkahyytelöä
25 g Eila maustamaton tuorejuusto

lilaa pastaväriä

Vatkaa voi sähkövatkaimella kuohkeaksi, lisää tomusokeri ja vatkaa ensin hitaasti, sitten nopeuta nostaen.

Lisää loput aineet, vatkaa sekaisin. Tarkista paksuus ja lisää tarvittaessa hiukan tomusokeria, jos seos vaikuttaa liian löysältä.

Levitä veitsellä täytettä macaronpuoliskolle ja paina toinen puolisko päälle tai pursota täyte pakastepussin kulmaan leikkaamastasi aukosta. Laita macaronit kylmään tekeytymään 24 tunniksi ennen syöntiä. Tämä on tärkeää koostumuksen ja maun kannalta, eivät ole oikeanlaisia heti täytön jälkeen!

Säilyvät useamman päivän jääkaapissa ja macaronit voi myös pakastaa joko täyttämättöminä, jolloin ne säilyvät useamman kuukauden tai täytettynä, jolloin ne kannattaa syödä parin kuukauden sisällä.

Säilöttyä sitruunaa sisältävä porkkanahummus

Laitettuani sunnuntaina säilöttyjen sitruunoiden ohjeen blogiin, minulta pyydettiin ohjeita, joihin sitruunaa voi käyttää, eli tässä nyt yksi ohje. Tavallisen hummuksen ohje blogistani jo löytyy, mutta tässä hummuksessa on kikherneiden lisäksi porkkanaa ja säilöttyä sitruunaa. Säilötty sitruuna antaa tähän porkkanahummukseen paljon makua ja myös suolaisuutta. Siksi en lisännyt hummukseen ollenkaan suolaa ja valutin suolaliemeen säilötyt kikherneet kunnolla, ettei hummuksesta tule liian suolaista. Jos säilötyt sitruunasi ovat erityisen yltiösuolaisia, kannattaa huuhdella tai liottaa niitä kylmässä vedessä ennen hummuksen tekoa.

PORKKANAHUMMUS (n. 3,5 dl)

3 porkkanaa
300 g valutettuja kypsiä kikherneitä
1/5 yksikyntisestä valkosipulista/1-2 vs kynsi
1/2 säilöttyä sitruunaa, ohje täällä (käytä sekä kuori että hedelmäliha, vain  siemenet poistettuna)
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl tahinia
1/2 tl jeeraa
mustapippuria myllystä
Tarvittaessa hieman vettä ohennukseen

Tähän käyvät joko itsekeitetyt kikherneet tai suolaliemeen säilötyt kikherneet. Koska säilötyt sitruunat ovat hyvin suolaisia, säilötyt kikherneet kannattaa valuttaa ja käyttää hummuksen ohennukseen tarvittaessa vettä, eikä kikherneiden suolalientä.

Pese, kuori ja lohko porkkanat. Keitä niitä suolattomassa vedessä noin 10 minuuttia/kunnes pehmenevät. Valuta ja jätä odottamaan.

Mittaa porkkanoita lukuunottamatta kaikki hummuksen aineet monitoimikoneen kulhoon, jossa leikkuuterä. Lisää porkkanat. Surauta tasaiseksi tai aja hummus sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Jos hummus vaikuttaa liian paksulta, lisää hiukan vettä sekaan ja sekoita uudestaan.

Tämäkin hummus sopii tavallisen hummuksen tavoin levitteeksi, kasviksien kanssa tarjottavaksi, aterian lisänä...

Säilötyt sitruunat

Säilöttyjä sitruunoita löytää ainakin etnisistä ruokakaupoista valmiinakin, mutta niitä on hyvin helppo tehdä itsekin. Hiukan kärsivällisyyttä näiden teko kyllä vaatii, koska sitruunoiden pitää tekeytyä kuukauden verran, ennen kuin ne ovat valmiina käytettäväksi. Vastaavasti ne säilyvät pitkään ja purkillinen niitä riittää kauan. Kun käytin näitä pari päivää sitten ruokaan höysteeksi, muistin samalla, etten olekaan laittanut ohjetta blogiin, vaikka näiden teosta onkin kulunut jo lähes vuosi.

Säilötyissä sitruunoissa on ihan omanlaisensa sitruunan maku, jota on hiukan vaikea kuvailla, se on voimakkaan sitruunainen ja hyvin intensiivinen. Säilöttyjä sitruunoita käytetään erityisesti marokkolaisessa keittiössä mm. tagineissa. Ne käyvät hyvin kalan, kasviksien ja lampaan maustamiseen ja oikeastaan mihin tahansa, mihin halutaan sitruunan aromia. Itse käytän tuoreita sitruunoita tosi paljon leivontaan ja ruoanlaittoon, mutta säilötyt sitruunat ovat paljon riittoisampia maunantajia ruokiin, koska niiden maku on paljon vahvempi.

SÄILÖTYT SITRUUNAT (1 isohko lasipurkillinen)
6-7 luomusitruunaa
1-1,5 dl karkeaa merisuolaa

Desinfioitu isohko lasipurkki

Pese lasipurkki ja kansi hyvin. Lasipurkki kannattaa desinfioida, jotta sitruunat säilyvät kunnolla pidempään, eivätkä homehdu.

Pese sitruunat hyvin ja poista niistä kannat ohuelti.  Ripota lasipurkin pohjalle pari ruokalusikallista merisuolaa. Leikkaa sitruunat neljään osaan niin, että lohkot jäävät kiinni toisiinsa. Aukaise leikattua sitruunaa varovasti ja ripota noin teelusikallinen suolaa sitruunan sisään ja paina se sitruuna sitten tiiviisti purkkiin niin, että mehua irtoaa kunnolla.

Käsittele samoin kaikki sitruunat.  Painele sitruunat tiiviisti purkkiin. Jos mehu ei riitä peittämään sitruunoita, purista vähän mehua lisää ylimääräisestä sitruunasta. Ripota lopuksi suolaa vielä pari ruokalusikallista purkin pinnalle.

Anna olla 3-4 viikkoa huoneenlämmössä auringonvalolta suojattuna, välillä käännellen ylösalaisin, jotta sekoittuu kunnolla. Nyt säilötyt sitruunasi ovat valmiita käytettäväksi eli siirrä ne jääkaappiin.

Säilyvät avaamattomana vaikka kuinka kauan, kunhan purkki on desinfioitu kunnolla ja sitruunat ovat nesteen peitossa. Avattunakin säilyvät todella pitkään. Jos neste ei peitä avaamisen jälkeen, lisää joko kiehautettua vettä tai sitruunan mehua ja vähän suolaa. 

Useimmiten säilötyistä sitruunoista käytetään pelkkä kuori, koska hedelmäliha on aika mössöä, mutta esimerkiksi erilaisiin tahnoihin voit hienontaa koko sitruunan. Sitruunat ovat todella suolaisia, joten voit halutessasi huuhdella niitä ennen käyttöä. Silppua kuori pieneksi ja käytä erilaisissa ruoissa lisäaromia antamaan.

Sitruunatorttu paahdetuilla vaahtiksilla

Kirpeänmakean sitruunatortun täydentää nopeasti grillivastusten alla paahdetut vaahtokarkit. Toki sitruunatorttuun käy hyvin myös marenkihuntu, mutta nyt välillä vaihteeksi tällainen versio. Sitruunatorttu on parhaimmillaan heti sen jälkeen, kun vaahtikset on paahdettu, jolloin ne ovat ihanan pehmeitä ja venyviä.

Sitruunatäyte sekoitetaan nopeasti kondensoidusta maidosta, sitruunamehusta ja -kuoresta sekä keltuaisista. Olin leiponut macaronseja pari erää, joista jäi keltuaisia yli, tähän ne sai hyvin käytettyä.

SITRUUNATORTTU PAAHDETUILLA VAAHTIKSILLA (22-24 cm irtopohjavuokaan)

Torttupohja:
2 dl vehnäjauhoja (hiukan vajaa)
62,5 g voita (jääkaappikylmää)
0,5 dl tomusokeria
0,5 kananmunaa (tai 1 keltuainen)

Täyte:
1 prk kondensoitua maitoa
1,5 dl sitruunamehua (n. 2,5 sitruunasta)
1 (luomu)sitruunan raastettu kuori
5 keltuaista (L-kokoisista munista)

Päälle:
n. 25 kpl normaalikokoisia vaahtokarkkeja

Torttupohja:
Laita monitoimikoneeseen jauhot, paloiksi leikattu voi sekä tomusokeri ja käytä hetki, jotta aineet menevät sekaisin ja siitä tulee ryynimäistä. Lisää sitten kananmuna ja käytä sen aikaa, että taikinasta alkaa muodostua pallo. Jos teet taikinan käsin, nypi voi jauho-tomusokeriseokseen ja lisää sitten kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Siirrä taikina pakastepussiin/tuorekelmuun ja laita se jääkaappiin n. 30 minuutiksi.

Laita uuni kuumenemaan 190-asteeseen, kiertoilma 170-asteeseen. Pingota irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi.

Ota taikina kylmästä ja kauli taikina leivinpaperoidulla työtasolla, jonka päälle olet sirotellut jauhoja, ohuehkoksi pyöreäksi kiekoksi, halkaisijaltaan noin irtopohjavuoan kokoiseksi.  Nosta taikina leivinpaperin avulla vuokaan ja painele sormin taikina vuoan pohjalle ja hiukan alle puoleenväliin reunoja. Vaihtoehtoisesti voit painella taikinan suoraan sormin vuokaan heti kylmästä oton jälkeen, mutta itse suosin kaulimista, koska sillä tavalla saa helpoiten tasapaksun pohjan aikaiseksi. Pistele taikina haarukalla ja paista heti uunin alatasossa 190-asteessa, kiertoilma 170-asteessa 10 minuuttia.

Täyte:
Tee pohjan esipaistuessa täyte, sekoittamalla kaikki täyteaineet keskenään yhteen, haarukalla sekoittaen. Kaada täyte vuokaan esipaistetun pohjan päälle, laske lämpö 180-asteeseen, kiertoilma 160-asteeseen. Paista täytteen kanssa noin 17 minuuttia.

Anna jäähtyä vuoassa ritilän päällä. Sitruunatäyte on parempaa, kun se on jäähtynyt, joten siksi ei kannata heti laittaa vaahtiksia päälle.

Vaahtokarkkipäällyste:
Leikkaa vaahtikset puoliksi saksilla. Asettele täytteen päälle vieri viereen, vähän kuin laittaisit omenapiirakkaan omenasiivuja.

Laita uuniin grillivastukset päälle ja paahda grillivastuksilla noin minuutti, kunnes vaahtikset ruskettuu ja pehmenee. Minulla uuni oli kiertoilmagrillillä ja hiukan reilussa minuutissa tuli sopiva. Vähän uunista riippuen, aika voi hiukan vaihdella. VAHDI vaahtokarkkeja paahtaessasi niitä, ne palavat nopeasti, jos ovat liian kauan. Vaihtoehtoisesti voit käyttää tohotinta vaahtiksien ruskistamiseen.

Tämä sitruunaherkku on parasta melko nopeasti uunista oton jälkeen, kun vaahtikset ovat vielä ihanan pehmeitä ja venyviä. Piirakasta on helpointa leikata paloja vaahtokarkkien väleistä, koska pehmeänä vaahtikset tarttuvat kakkulapioon aika rankasti.

Samalla sitruunatäytteellä tein tammikuun alussa sitruunatartaletteja,  jotka päällystin sveitsiläisellä marengilla. Halutessasi voit päällystää tämän ohjeen piirakan tuolla sveitsiläisellä marengilla. Silloin marengin aineosat kannattaa puolittaa, ettei sitä jää kauheasti yli.

Kanelikierrepannarit

Nämä kanelikierrepannarit ovat amerikkalaisten pancakesien ja suomalaisen pullan risteymä maultaan. Pannarin päälle paistovaiheessa pursotettava spiraali kaneliseoksesta karamellisoituu ihanasti pannaria paistaessa. Mutta kanelikierre tekee pannareista sen verran makeita, että parhaiten omasta mielestäni lisukkeeksi kävivät makeuttamattomat marjat. Tosin  kyllä nämä vähäsokerisen itsetehdyn mansikkahillonkin kanssa olivat hyviä.

Meillä oli aika monta pannarinsyöjää paikalla, joten paistoin ison satsin pannareita. Puolittamalla molemmat, sekä pannaritaikinan että kanelikierreainekset, saat hiukan maltillisemman määrän pannareita. Tällaiset jenkkityyliset pannarit ovat parhaimmillaan melko nopeasti paiston jälkeen, jolloin ne ovat pulleita ja kuohkeita. Säilytettäessä niiden rakenne hiukan lässähtää.

KANELIKIERREPANNARIT (n. 35 pienehköä pannaria)

Pannarit:
5 dl kevytmaitoa
1 prk/250 g kermarahkaa
ripaus suolaa
0,5 tl vaniljajauhetta/1,5 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa (L-kokoa, pienempiä laita 3 kpl )
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
3 rkl öljyä
(0,5 tl kardemummaa)

Kanelikierre:
105 g voita, pehmeänä, ei ihan sulana
1,5 dl fariinisokeria
1 rkl tomusokeria
1 rkl + 2 tl kanelia

Aloita pannarien teko sekoittamalla kanelikierteen ainekset keskenään pienessä kulhossa. Jätä odottamaan. Voita ei kannata sulattaa, vaan jättää se aavistus vajaa sulamispisteestä. Näin rasva ei erotu kanelisokeriseoksesta, vaan seos pysyy tasaisena ja pursotuskelpoisena koko ajan.

Sekoita vehnäjauhojen joukkoon leivinjauhe ja ruokasooda.

Sekoita kulhossa puolet maidosta, kermarahka, suola, vanilja, munat ja vehnäjauhoseos ja öljy sekä halutessasi kardemumma keskenään. Lisää loppu maito ja sekoita tasaiseksi. Seos on selkeästi paksumpaa kuin lettutaikina.

Sekoita kanelikierre seos tasaiseksi ja lusikoi seos tukevaan pakastepussiin ja solmi se kiinni. Leikkaa toiseen kulmaan pienehkö reikä.

Kuumenna paistinpannu ja lisää siihen hiukan voita tai öljyä ennen ensimmäisen pancakes -erän paistoa. Laita pannulle kerrallaan paistumaan noin 2-3 pienehköä pannaria kerrallaan. Itse käytän pannaritaikinan annostelussa pientä kauhaa, jolla on helppo annostella samankokoisia pannareita. Kun pannariin muodostuu kuplia, pursota pannarin päälle kaneliseoksesta kierre. Aloita keskeltä ja jatka reunoille päin spiraalia. Älä pursota ihan reunoille asti. Anna paistua vielä hetki ja käännä sitten pannari varovasti ja paista toinen puoli.

Itse paistoin pannarit pinnoitetussa pannussa, joten en lisännyt ensimmäisen pannarierän jälkeen enää rasvaa paistaessa. Kannattaa pyyhkäistä pannua aika usein talouspaperilla, jotta pannulta saa kanelisokeriseoksen jäämät pois, ettei sokerinjäämät pala pannuun kiinni.

Kurpitsa-bataatti-porkkanakeitto

Tämä kurpitsa-bataatti-porkkanakeitto on kauniin oranssinkeltaista siinä käytettyjen juureksien ja kasviksien ansiosta. Kuvat on otettu illalla keinovalossa, luonnossa keitto oli vielä kauniimman väristä. Lempeän makuinen keitto saa sopivaa mausteisuutta inkivääristä, valkosipulista ja srirachasta.

Kun kasvikset paahtaa paloiteltuna uunissa ennen kattilaan siirtämistä, keiton maku saa syvyyttä ja keiton teko loppuun sujuu nopeasti ja helposti. Valmiin keittoannoksen päälle murusteltu feta, paahdetut kurpitsansiemenet ja tuore timjami viimeistelevät sekä maun että keiton ulkonäön.

KURPITSA-BATAATTI-PORKKANAKEITTO (n. 8:lle hengelle)

Paahdetaan uunissa:
1 myskikurpitsa
1 bataatti
3 porkkanaa
2 banaanishalottisipulia (tai esim. 1 keskikokoinen keltasipuli)
1 yksikyntinen valkosipuli (tai n 5 valkosipulin kynttä)
mustapippuria myllystä
1/2 rkl suolaa
n. 3 rkl öljyä
timjamia varsineen noin 5 vartta

Siirrä kattilaan uunissa paahdetut juurekset+kasvikset sekä:
1,4 L vettä (tarvittaessa hiukan lisää keiton soseutuksen jälkeen)
2 rkl balsamicoa
1 rkl srirachaa (tai maun mukaan)
1 rkl häränlihafondia (tai  esim.1 liemikuutio, kasvisyöjille tietty kasvislientä)
1/2 appelsiinin mehu
n. 2 cm:n pala inkivääriä raastettuna
hiukan lisää timjamia

Lisukkeeksi:
fetaa murusteltuna
paahdettuja kurpitsansiemeniä
timjamia

Paahdetaan uunissa:

Laita uuni kuumenemaan 200-asteeseen, kiertoilma 180-asteeseen.

Pese kurpitsa, bataatti ja porkkanat. Poista halkaisemastasi kurpitsasta tukevalla lusikalla/jäätelökauhalla siemenet ja höttöinen sisus. Kuori bataatti ja porkkanat ja sipulit. Paloittele juurekset ja kasvikset pienemmiksi paloiksi, kurpitsa kuorineen, koska se on helpompi kuoria kypsänä. Asettele kaikki paloitellut juurekset+kasvikset uunipellille ja mausta ne suolalla ja mustapippurilla sekä asettele timjaminvarsia sinne tänne. Valuttele öljyä kaikkien ainesten päälle.

Paista uunin keskitasolla noin  45-60 minuuttia, kunnes kypsiä. Kannattaa kääntää aineksi noin pulivälissä, jotta kypsyvät ja ruskistuvat tasaisesti.

Anna jäähtyä hiukan ja kuori sitten kurpitsanpalat. Ota timjamit pois. Siirrä kuoritut kurpitsanpalat ja muut paahdetut ainekset kattilaan ja lisää samalla vesi, balsamico, sriracha, fondi, appelsiinin mehu, raastettu inkivääri ja hiukan lisää tuoretta timjamia (pelkkiä lehtiä, ei varsia nyt). Anna kypsyä kannen alla vielä noin 10 minuuttia.

Poraa keitto tasaiseksi sauvasekoittimella tai blenderissä. Tarkista keiton paksuus ja lisää tarvittaessa hiukan vettä.

Kata lisukkeet pieniin kulhoihin, jotta jokainen voi laittaa mieleisensä lisukkeet keittoannokseensa tai ripota lisukkeet valmiiksi keiton päälle.

Ylijääneen keiton voi hyvin lämmittää maun kärsimättä. Säilytyksessä keitto saattaa sakeutua jonkun verran, joten pieni vesimäärän lisäys voi olla tarpeen.

Kylmäsavulohipizza

Helpot ja herkulliset kylmäsavulohipizzat käyvät mainiosti kevyeksi lounaaksi, iltapalaksi tai kuplivan tai viinilasillisen kanssa pikkusuolaiseksi vieraille. Peruspizzasta poiketen, näissä ei ole tomaattikastiketta (eräänlainen pizza bianco siis), eikä juustoakaan kuin aivan ripaus parmesan -raastetta makua ja suolaisuutta antamaan.

Koska muut täyttet, kuin valkoinen pizzakastike, lisätään vasta paiston jälkeen, täytteitä voi helposti viilata syöjien makumieltymysten mukaan. Meidän perheessä minä esim. olin ainoa, joka halusi pizzaansa ohjeen kaikki täytteet, mukaanlukien kaprikset sekä avokadon. Kaprikset ovat muiden perheenjäsenten mielestä täysin no-no. Omituista porukkaa ;).

KYLMÄSAVULOHIPIZZAT (2-3 soikeaa pizzaa)

Pizzapohjat:
2 dl lämmintä vettä
n. 4,5 dl erikoisvehnäjauhoja (tai durum - jauhoja)
0,75 tl kuivahiivaa
ripaus suolaa
n. 10 ml öljyä

Hiukan öljyä pohjien kaulintaan

Pohjien päälle ennen paistoa:
1 rkl rahkaa
2 rkl turkkilaista jogurttia
1 tl valkoista balsamicoa
0,5 tl sinappijauhetta
mustapippuria, suolaa
1/2 sitruunan raastettu kuori

n. 2 tl parmesania raastettuna

Täytteet/paiston jälkeen:
150 g kylmäsavulohifilettä siivuina
kapriksia
rucolaa
1/2 punasipulia ohuina puolirenkaina
1 avokado siivuina
tuoretta tilliä
raastettua sitruunankuorta


Pizzataikina:
Tee taikina joko yleiskoneessa tai käsin taikinakulhossa. Sekoita desiin jauhoja kuivahiiva. Laita taikinakulhoon lämmin vesi (42-asteinen, eli selkeästi kättä lämpimämpi vesi) ja lisää jauho-kuivahiivaseos. Käytä konetta tai vaivaa käsin, jotta saat taikinaan hyvän alun sitkolle. Lisää sitten pikkuhiljaa, samalla taikinaa alustaen, lisää jauhoja. Käytä konetta noin 5 minuuttia tai vaivaa käsin hiukan pidempään. Lisää sitten suola ja öljy ja vielä lisää jauhoja, kunnes saat sopivan tuntuisen taikinan.  Käytä konetta vielä noin 5 minuuttia tai vaivaa käsin hiukan pidempään.

Öljyä kevyesti iso kulho ja laita pizzataikina siihen nousemaan. Peitä puhtaalla muovipussilla tai tuorekelmulla. Jätä huoneenlämpöön taikina nousemaan mielellään jopa 3-4 tunniksi tai minimissään 1/2 tunniksi. Kauemmin kohonnut pizzataikina on maukkaampi. Voit myös laittaa pizzataikinan tässä vaiheessa jääkaappiin, jossa se kohoaa hitaammin ja paistaa pizzat vasta seuraavana päivänä. Jääkaappisäilytetty pizzataikina kannattaa otta huoneenlämpöön lämepenemään  minimissään noin 20 minuuttia ennen pizzojen tekoa.

Ennen paistoa:
Laita uuni kuumenemaan 270-asteeseen, kiertoilma 250-asteeseen. Laita 2 peltiä  uuniin kuumenemaan myös.

Sekoita jogurtti, rahka, balsamico, sinappijauhe, mustapippuri, suola ja raastettu sitruunankuori keskenään. Jätä odottamaan.

Kauli pizzapohjat 2-3 leivinpaperin päällä hellävaraisesti öljyä ja jauhoja apunasi käyttäen ohuiksi soikeiksi pohjiksi ja levitä niiden päälle valkoinen pizzakastike. Kun kaulit hellävaraisesti, et poista taikinasta liikaa ilmaa. Raasta ripaus parmesania päälle. Vedä pohjat leivinpapereineen kuumille pelleille ja paista noin 9 minuuttia, kunnes ruskistuvat ja pohjat rapeutuvat. Vaihda tarvittaessa välillä peltien paikkaa.

Paiston jälkeen:
Levitä kuumien pizzojen päälle lohifileet, kaprikset, avokado, punasipulirenkaat, raastettua sitruunankuorta, tilliä sekä rucolaa ja tarjoa heti lämpimänä.

VINKIT:

- Pizzataikinaan saa parhaan maun pitkällä kohotuksella. Paras tapa on tehdä taikina jääkaappiin valmiiksi ja käyttää vasta seuraavana päivänä. Silloin taikinan kannattaa antaa lämmetä huoneenlämmössä n. 30 minuuttia ennen työstöä.

- Pizzataikina säilyy jääkaapissa hyvin jokusen päivän. Jos teet isomman taikinan, siitä voi paistaa osan kerrallaan. Pizzan rakenne ei ole hyvä uudelleenlämmittäessä, joten sitä kannattaa paistaa menekin mukaan

-Durumvehnäjauhot sopivat tavallisia vehnäjauhoja paremmin pizzan tekoon, koska pohjat on helpompi kaulia, mutta tavalliset vehnäjauhot käyvät myös. Itse käytän lähes kaikkeen leivontaan erikoisvehnäjauhoja. Ne käyvät melkein kaikkeen leivontaan hyvin.

-. Leivinpaperille voi myös ripotella hiukan polentaa. Se ei tartu samalla tavalla kiinni pizzapohjaan kuin jauhot

- Jos pizzataikinaa on hankala kaulia ja se vetäytyy taikaisin muotoonsa, painele siihen vieri viereen sormilla painaumia (kuten foccaciaan tehdään ennen paistoa), jolloin kauliminen helpottuu.

Sitruunatartaletit sveitsiläisellä marengilla

Nämä sitruunatartaletit ovat sitruunanystävälle taatusti mieleisiä. Makeankirpeän sitruunatäytteen kruunaa vaahtokarkkimainen sveitsiläinen marenkikuorrutus. Näitä kelpasi nautiskella iltapäiväteellä katsellen nuorten leijonien kultajuhlia. Itselle nämä maistuivat vähän liiankin hyvin, onneksi syöjiä oli useampi...

Blogiani seuranneet ovat varmaan huomanneet mieltymykseni annos- ja minileivonnaisiin. Onhan niissä hiukan enemmän näperrettävää, kuin vastaavissa isokokoisissa, mutta toisaalta niiden kypsymisaika sitten on suurempia lyhyempi. Ja jos leivonnaisia jää yli, annoskokoiset ovat tarjolle asetettaessa priiman näköisiä, verrattuna leivonnaiseen, josta on jo aiemmin leikattu paloja.

Täyte on äärimmäisen helppo tehdä ja siitä riittää noin 12 kpl tartaletteja. Taikinaa jää hiukan yli, mutta lopputaikinan voi säilyttää jokusen päivää jääkaapissa tai leipoa esimerkiksi kekseiksi tai pakastaa.

SITRUUNATARTALETIT (n. 12 kpl tartalettivuokiin)

Tartalettipohjat:
4 dl vehnäjauhoja (hiukan vajaa)
125 g voita (jääkaappikylmää)
0,75 dl tomusokeria
1 kananmuna (L-koko)

Täyte:
1 prk kondensoitua maitoa
1,5 dl sitruunamehua (n. 2,5 sitruunasta)
1 (luomu)sitruunan raastettu kuori
5 keltuaista (L-kokoisista munista)

Tartalettipohjat:
Laita monitoimikoneeseen jauhot, paloiksi leikattu voi sekä tomusokeri ja käytä hetki, jotta aineet menevät sekaisin ja siitä tulee ryynimäistä. Lisää sitten kananmuna ja käytä sen aikaa, että taikinasta alkaa muodostua pallo. Jos teet taikinan käsin, nypi voi jauho-tomusokeriseokseen ja lisää sitten kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Siirrä taikina pakastepussiin/tuorekelmuun ja laita se jääkaappiin n. 45 minuutiksi.

Voitele pienet tartalettivuoat kevyesti esimerkiksi vuokasprayllä.  Kauli taikina leivinpaperoidulla työtasolla, jonka päälle olet sirotellut jauhoja, ohueksi levyksi. Ota levystä hiukan tartalettivuokaa suuremmalla pyöreällä muotilla ympyrä ja nosta se tartalettivuokaan. Painele sormin reunoille ja ota tarvittaessa ylimääräinen taikina pois veitsellä reunoista. Käytä tarvittaessa hiukan jauhoja apuna.

Voit myös nostaa kaulitun levyn vierekkäin olevien tartalettivuokien päälle ja kaulia kaulimella niiden päältä.

Tai kolmas tapa on painella nokare taikinaa sormin vuokaan.

HUOM! Jos sinulla on vain vähän tartalettivuokia, paista osa piiraista ja kumoa kypsät piiraat varovasti käteesi, josta nostat ne hyvin varovasti ritilälle jäähtymään. Tee sitten seuraava setti piiraita ja toista sama kunnes kaikki piiraasi on paistettu.

Nosta vuoat kylmään n. 20 minuutiksi.

Laita uuni kuumenemaan 175-asteeseen, kiertoilma 155-asteeseen.

Pistele pohjat haarukalla, noste ne uuniritilän päälle ja paista pohjia 11 minuuttia uunin alatasolla.

Anna pohjien jäähtyä ritilällä ennen täyttöä.

Tartalettien täyttö:

Sekoita kaikki täyteaineet keskenään yhteen haarukalla sekoittaen. Lusikoi täytettä noin 2 rkl per tartaletti ja paista samassa lämmössä, uunin alatasolla vielä noin 10 minuuttia.

Jäähdytä tartaletit ritilällä, poista ne vuoista ja pursota/levitä halutessasi marenki torttujen päälle. Näihin sitruunatorttuihin marengin makeus antaa mukavaa vastapainoa, koska täyte on aika kirpeää. Jos et halua tehdä marenkia, niin voit vaikka koristella tartaletit kermavaahdolla.

SVEITSILÄINEN MARENKI
3 kananmunanvalkuaista
2 dl Siro sokeria (erikoishienoa)

Tavallistakin sokeria voit käyttää, mutta jotkut tavalliset sokerit ovat niin isokiteisiä, että ne eivät sula niin helposti ja marenkiin saattaa jäädä kokonaisia sokerikiteitä, jotka ratisevat hampaissa. Siro -sokerin kanssa tuota ongelmaa ei ole.

Laita valkuaiset ja sokeri kuumuutta kestävään kulhoon. Laita kulho vesikattilan päälle, jossa vesi poreilee hiljakseen. Älä anna kulhon pohjan koskettaa kiehuvaa vettä. Sekoittele/vatkaa valkuais-sokeriseosta koko ajan, kunnes sokerikiteet ovat liuenneet ja valkuaisseos on noin 60-asteista. Kokeile valkuaisseosta sormien välissä. Jos siinä on vielä sokerikiteitä, jatka kuumennusta ja vatkausta.

Siirrä seos yleiskoneeseen, jossa on pallovatkain ja vatkaa marenki kuohkeaksi ja viileäksi, noin 5-10 minuuttia. Tai vatkaa kulhossa sähkövatkaimella.

Levitä tai pursota marenkia sitruunatorttujen päälle ja ruskista halutessasi marengin pintaa hiukan joko tohottimella tai uunissa hetki kuuman grillivastuksen alla. Marenki on hyvää ilman ruskistamistakin tällaisena vitivalkoisena.

Itse tykkään kuitenkin hiukan ruskistaa marenkia. Laitan leivonnaiset kuumuutta kestävän alustan päälle, esim. uunipannulle, jolloin ei haittaa, vaikka tohottimen liekki hiukan osuisi alustaankin.

VINKIT:
Tartalettitaikinan voi halutessan tehdä valmiiksi jokusen päivä etukäteen ja säilyttää jääkaapissa. Myös tartalettipohjat voi paistaa valmiiksi pari päivää aiemmin ja säilyttää ilmatiiviisti huoneenlämmössä. Täyttövaiheessa ne kannattaa antaa olla tartalettivuoissa, jolloin ne pitävät paremmin muotonsa.

Riippuen, kuinka reilulla kädellä marenkia annostelet, sitä jää jonkun verran yli. Sveitsiläinen marenki säilyy jääkaapissa noin 24 h käyttökelpoisena peitettynä (päinvastoin kuin ranskalainen marenki, joka tulee käyttää nopeasti vatkauksen jälkeen). Sen voi säilyttää pursotuspussissa, kunhan sen laittaa tiiviisti suljettuun pakastepussiin tai rasiaan.

Ylijääneet leivonnaiset voi säilyttää rasiassa jääkaapissa. Parhaimmillaan tartaletit ovta kuitenkin leivontapäivänä, jolloin pohjan rapeus on suurimmillaan.

Pomegranate-Rose Water Cheesecake

Hyvää alkanutta vuotta 2016! Toivottavasti uusi vuosi tuo tullessaan kaikkea hyvää. 
Tällä kakulla meillä juhlistettiin vuoden ensimmäistä päivää. Juustokakku on hiukan eksoottisempi makumaailmaltaan, täytteiden ruusuveden ja granaattiomenan ansiosta. Pohja on kuitenkin perinteinen keksipohja Digestive -kekseistä. Tein kakun korkeareunaiseen 18-senttiä halkaisijaltaan olevaan  irtopohjavuokaan ja käytin lisäksi reunakalvoa, koska halusin kakusta korkean. Mikäli sinulla ei ole korkeareunaista irtopohjavuokaa, kannattaa kakku tehdä vaikka 24-senttiä halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan, jolloin kakusta tulee huomattavasti matalampi.

Pidän melko pehmeistä juustokakuista, mutta tämä oli jo sillä rajalla, että se pysyi muodossaan, joten lisäsin allaolevaan ohjeeseen molempiin täytteisiin yhden liivatelehden, jotta kakusta tulee hiukan napakampi.

Granaattiomenan mehun voit joko puristaa granaattiomenista tai käyttää valmiina saatavaa granaattiomenan mehua. Itse käytin sekä valmista mehua että granaattiomenaa, koska halusin granaattiomenan siemeniä kakun päälle koristeeksi. Kuvissa tuo kiille näyttää paljon tummemmalta, mitä se oli luonnossa. Luonnossa se oli paljon kauniimman värinen. Vaikka nyt ollaankin menossa jo oikeaan suuntaan luonnonvalon kanssa, kestää vielä aikansa, ennen kuin luonnonvalo on ideaalinen ruokakuvauksia ajatellen.

POMEGRANATE-ROSEWATER CHEESECAKE
 (n. 10:lle - 18 cm:n korkeareunaiseen irtopohjavuokaan)

Keksipohja:
90 g Digestive -keksejä
40 g voita

Täytteet/yhteinen täyte, joka jaetaan puoliksi ennen 1. ja 2. täytteen maustamista:
1 Flora Vispi
1 prk/250 g mascarponea
1 prk kondensoitua maitoa
2 dl turkkilaista jogurttia
2,5 rkl tomusokeria
0,5 tl vaniljajauhetta/1,5 tl vaniljasokeria

1. täyte/punainen:
1/2 yhteisestä täytteestä
4 rkl granaattiomenamehua
4 liivatelehteä

2. täyte/valkoinen:
1/2 yhteisestä täytteestä

2 tl ruusuvettä

1,5 rkl vettä

Kiille:

2 dl granaattiomenamehua

1 dl vettä

1,5 dl hyytelösokeria

Koristeluun esim.:
Granaattiomenan siemeniä
Minimarenkeja
Myrkyttömiä ruusunterälehtiä (omani tein Candy Claysta)
Valkosuklaapäällysteisiä pakastekuivattuja vadelmia.

Pingota irtopohjavuoan reunan ja pohjan väliin leivinpaperi. Laita 1. täytteen liivatteet pehmenemään kylmään veteen.

Sulata voi mikrossa/kattilassa. Murskaa Digestive -keksit koneessa tai tukevassa pakastepussissa kaulimella päältä ajellen. Sekoita voisula ja keksimurska ja painele se esivalmisteltuun vuokaan. Laita peitettynä jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Yhteinen täyte:

Vatkaa sähkövatkaimella Flora Vispi vaahdoksi. Jätä odottamaan. Älä pese vatkaimia.

Yhdistä toiseen kulhoon mascarpone, kondensoitu maito, turkkilainen jogurtti, tomusokeri ja vaniljajauhe. Pyöräytä samoilla vatkaimilla, joilla vatkasit Flora Vispin, aineet sekaisin. Älä vieläkään pese vatkaimia. Nostele täytteen sekaan vatkattu Flora Vispi -vaahto nuolijalla nostellen. Jaa täyte nyt kahtia. Laita 1/2 täytteestä jääkaappiin peitettynä odottamaan 2.täytteen tekoa. 

1. täyte/punainen:

Lisää toiseen puolikkaaseen täytteesta 2 rkl granaattiomenamehua (loppu 2 rkl kuumennetaan liivatelehtiä varten).

Kuumenna loppu 2 rkl granaattiomenamehua ja liota siihen käsin kuivaksi puristamasi liivatelehdet. Anna hetki jäähtyä välillä sekoittaen, ennen kuin sekoitat sen täyteseokseen ohuena nauhana, koko ajan samalla vatkaten hiljaisella nopeudella. 

Ota irtopohjavuoka kylmästä ja viritä vuoan reunoille reunakalvo, mikäli käytät sitä. Mikäli et käytä reunakalvoa, voitele vuoan reunat kevyesti öljyllä ja ripota reunoille tomusokeria. Kaada täyte keksipohjan päälle. Kopauta vuokaa pöytään pari kertaa, jotta täyte leviää tasaisesti ja mahdolliset ilmakuplat poistuvat. Laita jääkaappiin peitettynä hyytymään minimissään 30-45 minuutiksi.

2. täyte/valkoinen:

Laita 2. täytteen liivatteet pehmenemään kylmään veteen.

Sekoita kylmässä olleeseen 1/2 täytteeseen 2 tl ruusuvettä, nuolijalla nostellen. Kuumenna 1,5 rkl vettä miksossa/kattilassa ja liota siihen käsin kuivaksi puristamasi liivatelehdet. Anna hetken jäähtyä, välillä sekoittaen, ennen kuin sekoitat ne täytteeseen ohuena nauhana, samalla nuolijalla sekoittaen.

Ota juustokakku kylmästä. Valuta varovasti valkoinen täyteseos punaisen päälle.  Kopauta vuokaa pöytään pari kertaa, jotta täyte leviää tasaisesti ja mahdolliset ilmakuplat poistuvat. Laita taas kylmään peitettynä noin tunniksi.

Kiille:

Kuumenna kattilassa granaattiomenamehu ja vesi kiehuvaksi. Sekoita kiehuvaan seokseen, koko ajan samalla sekoittaen hyytelösokeri. Sekoita, kunnes kiehahtaa uudestaan.

Ota seos pois levyltä ja jätä jäähtymään. Sekoittele melko usein, ettei seos kuorru.

Ota juustokakku pois kylmästä ja valuttele hiukan jäähtynyttä seosta varovasti lusikan avulla juustokakun pinnalle. Kun olet laittanut osan seoksesta, voit valutella sitä hiukan reippaammin. Kopauta taas hiukan vuokaa pöydän pintaan ja laita kylmään hyytymään minimissään kolmeksi tunniksi tai seuraavaan päivään.

Koristelu:
Halusin käyttää koristelussa myös niitä aineita, joita juustokakussa on makuna, joten käytin koristelussa sekä granaattiomenan siemeniä että ruusunterälehtiä. Minulla ei ollut myrkyttömiä ruusunterälehtiä saatavilla, joten tein kakkuuni ruusunterälehdet Candy Claysta. Ohjeen Candy Clayn tekoon löydät tarvittaessa täältä.

Käytin koristeena lisäksi aiemmin tekemiäni minimarenkeja ja kaupasta valmiina ostamiani valkosuklaapäällysteisiä pakastekuivattuja vadelmia.

Ota kakku kylmästä ja asettele koristeet kakun päälle haluamallasi tavalla.

VINKIT:

-  Candy Claysta tehdyt ruusunterälehdet sekä marengit kannattaa laittaa kakun päälle vasta hetki ennen tarjoilua, koska ne pehmenevät melko nopeasti kiilteen päällä.
- Kauniit reunat juustokakkuun saat joko käyttämällä reunakalvoa tai öljyämällä ja tomuskoeroimalla vuoan reunat kevyesti
- Korkeista kakuista saat leikattua kauniita tasaisia paloja terävällä isolla veitsellä. Pyyhi joka leikkuun jälkeen terä talouspaperiin, jotta se ei tuhraa kiillettä leikatessa
- Hyytelösokerilla tehty kiille makeuttaa kiilteen granaattiomenamehun sopivasti. Jos haluat kiilteestä napakamman, kuin hyytelösokerilla tehtynä, käytä liivatelehtiä, mutta makeuta silloin mehua kiillettä varten