Runebergintortut minikoossa

Kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin mukaan nimettyjä runebergintorttuja syödään tietenkin (ainakin) 5. helmikuuta Runeberginpäivänä. Runebergintorttujen syntytarinasta kerrotaan, että Johan pyysi vaimoltaan Fredrikalta jotain makeaa aamupalapöytään. Fredrikalla ei ollut mitään makeaa, joten hän kehitti reseptin niistä aineksista, mitä hänellä oli, korppujauhoja, vehnäjauhoja, omenahilloa jne. Ja hyvin maistuivat Johanille punssin kera. Aiemmin tortuissa oli siis omenahilloa vadelmahillon/-marmeladin sijaan. Tietääkö kukaan, milloin ja miksi muuttunut vadelmaiseksi? Minä en ainakaan, mutta kun koko ikänsä on katsellut vadelmaisia runebergintorttuja, niin tuntuisi oudolta vaihtaa omenahillo vadelman tilalle.

Minun mielestäni oikea runebergintorttu on sellainen, jossa maistuu karvasmanteli ja kardemumma, ne eivät saa olla liian kuivia, mutteivät myöskään liian kosteita. Ja rommi/punssi saa maistua, muttei liian hallitsevasti, vaan hienovaraisena vivahduksena. Niin ja koska alkuperäisessä ohjeessa ilmeisesti oli omenahilloa, niin sitä laitan omiin torttuihini maun ja rakenteen takia.

Kaupan runebergintortut ovat mielestäni turhan isoja ja siksi teenkin omani aina minikokoisena. Löysin jokusen vuosi sitten IKEAsta muffinipellin, joka ei mielestäni sitten kauhean hyvin käynyt siihen tarkoitukseen, johon se on varsinaisesti tarkoitettu, koska muffineista tulee liian korkeita ja kapeita. Mutta runebergintorttuihin se käy ihan loistavasti ja kerralla saa paistettua 12 kivan kokoista runebergintorttua. Useimmiten joutuu hiukan leikkaamaan alaosaa tasaisemmaksi, muttei se haittaa, kun täytyyhän leipurin ottaa pari maistiaispalaa. Siis tietenkin vain laadunvalvonnan takia!

RUNEBERGINTORTUT MINIKOOSSA (12 kpl, ehkä 6 kpl isoja)

200 g voita, huoneenlämpöistä
1 dl fariinisokeria
1/2 dl sokeria
2 munaa
1,5 dl mantelijauhetta
1 dl piparimuruja
3 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
1/2 dl omenahilloa
1 dl + 3 rkl kuohukermaa
7 pisaraa karvasmanteliaromia

Kostutukseen
1/2 dl vettä
1/2 dl rommia
2 rkl sokeria

Kuumenna aineet pienessä kattilasssa keskenään. Pyöräytä kostutuksessa nopeasti lappeellaan torttu tai kostuta pullasudilla. Jos teet korkeahkoja torttuja, suosittelen pyöräyttämään tortut, jotta kostuvat tarpeeksi ja tasaisesti. Matalampien torttujen kanssa riittää päältä sively.

Jäähtyneiden ja kostutettujen torttujen päälle
Vadelmahilloa/-marmeladia
3 rkl vettä
n. 9 rkl tomusokeria

Laita uuni kuumenemaan 175-asteeseen, kiertoilma 155-asteeseen.

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokerit kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa munat joukkoon yksitellen.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan kevyesti sekoittaen. Lisää viimeiseksi kerma, karvasmanteliaromi ja omenahillo. Sekoita tasaiseksi, mutta vältä liiallista sekoittamista.

Lusikoi taikinaa vaikka muffinsipellin kevyesti voideltuihin syvennyksiin yli puoleenväliin tai käytä paperisia muffinsipapereita joko sellaisenaan tai muffinsipellin koloissa. Myös voidellut ja uuninkestävät kahvikupit käyvät. Ja tietenkin varsinaiset metalliset tai silikoniset runebergintorttuvuoat.

Paista uunin keskitasolla n. 15-20 minuuttia torttujesi koosta riippuen, kunnes tortut hiukan ruskistuvat ja ovat kypsiä. Kokeile vaikka cocktailtikulla, onko kypsää. Työnnä tikku tortun keskelle, jos tikkuun tarttuu taikinaa, paista vielä hetki.

Jos paistoit vuoissa tortut, anna niiden hetki jäähtyä vuoissa, ennen kuin kumoat ne ritilälle jäähtymään. Kostuta tortut, kuten ylhäällä on neuvottu ja jäähdytä ennen kuorrutusta.

Kun tortut ovat jäähtyneet, lusikoi niiden päälle vadelmahilloa/-marmeladia. Tee torttujen päälle vielä tomusokerikuorrutus sekoittamalla vesi ja tomusokeri keskenään paksuksi kuorrutteeksi. Kuorrutteen tulee olla niin paksua, että se pysyy heti tortun päällä, eikä valahda päältä pois. Lusikoi kuorrutus pieneen pakastepussiin, leikkaa kulmaan pieni reikä ja pursota vadelmahillon ympärille renkaaksi. Anna hetki jähmettyä ennen tarjoilua.

Nämä leivonnaiset säilyvät hyvin seuraavaan päivään huoneenlämmössä ja pieni seisotus on oikeastaan hyväksikin niiden rakenteelle, jotta ne kostuvat tasaisesti.

Kuten allaolevasta kuvasta näkyy, nämä eivät ole suurensuuria, korkeudeltaan tulitikun korkuisia ja halkaisijaltaankin tuollaset 3,5 senttiä. Saisko näitä siis syödä kaksi?

EDIT 3.2.2015. Lisäsin/korjasin kuorrutusohjeeseen tomusokerin määrää, koska ainakin nyt torttuja tehdessäni tuo aiemmin kirjoittamani tomusokerin määrä oli mielestäni liian pieni ja kuorrutus jäi turhan löysäksi.

Lohipinaattipasta uppomunalla

Melko nopea arkiruoka, joka taipuu myös vierastarjottavaksi annos kauniisti pleittaamalla. Ainoa hiukan haastava osuus on uppomunat, mutta eivät nekään vaikeita ole, kunhan teet kunnon pyörteen, kaadat munan tarpeeksi varovasti etikkaveteen, et anna kiehua liian kovalla ja tärkeimpänä, et ylikypsennä uppomunia. Ja jos et kertakaikkiaan uskaltaudu kokeilemaan uppomunia (tosin rohkaisen kokeilemaan), paista pannulla annosten päälle kananmuna häränsilmäksi jättäen keltuainen löysäksi.










LOHIPINAATTIPASTA UPPOMUNALLA (4:lle hengelle) 

n. 2 rkl oliiviöljyä
1 paahtoleipäviipale
7 basilikanlehteä
1/2 yksikyntistä valkosipulia
1/2 sipulia
mustapippuria myllystä jokunen pyöräytys
2 rkl voita
100 g babypinaattia
150 g lämminsavulohta
1 (luomu)sitruunan kuori ja mehu
1 tl kuivattua oreganoa
n. 2 dl keitinvettä
(tarvittaessa suolaa)

1/2 pkt tummaa kuituspagettia
suolaa keitinveteen

4 kananmunaa
pieni loraus etikkaa
mustapippuria ja suolaa myllystä valmiin uppomunan päälle pleittasuvaiheessa

Hienonna paahtoleipä ja basilikanlehdet blenderissä/monitoimikoneella/sauvasekoittimella. Jätä hetkeksi odottamaan.

Kuumenna oliiviöljy pannussa ja lisää siihen pieniksi pilkottu sipuli ja valkosipuli. Freesaile hetken aikaa, jotta sipulit pehmenevät. Siirrä sipulit lautaselle odottamaan.

Paahda samassa pannussa välillä pannua pesemättä leivänmuru-basilikaseos ja lisää tarvittaessa hiukan oliiviöljyä lisää. Sekoittele ja paahda rapeaksi. Siirrä odottamaan lautaselle, jossa on talouspaperi (imee mahdollisen ylimääräisen rasvan).

Laita spagettia varten suureen kattilaan vettä kiehumaan, mausta keitinvesi suolalla. Tee pastan kiehuessa uppomunat ja kastike loppuun.

Uppomunat

Laita suurehkoon kattilaan vettä kiehumaan. Lisää veden joukkoon pieni loraus etikkaa. Ota 2 kahvikuppia/lasia ja riko niihin molempiin varovasti kananmuna. Kun vesi poreilee, muttei kiehu liian voimakkaasti, tee lusikalla/kauhalla keitinveteen pyörre ja kaada pyörteeseen varovasti munat 1 kerrallaan. Katso kellosta aikaa ja anna munien olla poreilevassa vedessä 3,5 minuuttia. Ota reikäkauhalla pois ja nosta talouspaperin päälle. Toista kahden muun kananmunan kanssa sama.

Laita pannuun 2 rkl voita ja freesaa pinaattia siinä hetki. Lisää paloiteltu savulohi sekä sitruunanmehu ja suurin osa sitruunankuoresta (jätä osa annoksen koristeluun), mustapippuri  ja oregano. Kuumenna kaikki sekaisin. Maista, tarviiko suolaa.

Ota pastan keitinvettä talteen 2-3 dl ja valuta pasta lävikössä. Lisää pannuun kastikkeen sekaan 2 dl pastan keitinvettä ja sekoita.

Sekoita pasta ja kastike keskenään.

Nosta lohipinaattipastaa lautasille keoksi ja ripottele pastakeon päälle leivänmuruja ja raastettua sitruunakuorta. Nosta uppomuna päälle ja rouhaise vielä halutessasi mustapippuria ja suolaa uppomunan päälle. Tarjoile välittömästi, ettei uppomuna hyydy liikaa. Keltuaisen kuuluu olla valuvaa, kun uppomunan halkaisee.

Tässä viimeisessä kuvassa keltuaiset alkoivat jo hiukan hyytymään, kun olin leikannut ne kuvausta varten auki. No, kaksi perheenjäsentä sai kunnolla valuvan keltuaisen, kun kuvasin vain kahta annosta.

Pellavan- ja seesaminsiemensämpylät

Nämä sämpylät edustavat hyvin meidän perheen arkisämpylöitä. Niissä on kuitua vaikka muille jakaa, on kauraleseitä, pellavan- ja seesaminsiemeniä taikinassa ja sämpylöiden päällä, mysliä, mämmi- ja leipämaltaita, polentaa ym. Kuidut ovat terveellisiä ja lisäksi ne tekevät sämpylöistä myös maukkaita.

Sen jälkeen kun hankin pari vuotta sitten yleiskoneen (ihanaisen omenanvihreän Kitchen Aidin), olen tehnyt aiempaakin enemmän sämpylöitä ja leipiä itse. Leivoin minä aiemminkin paljon, mutta yleiskoneen hankinnan myötä leipomisesta on tullut entistäkin helpompaa, kun kone vaivaa vaikka sämpylätaikinaa samalla, kun itse tekee ruokaa. Aiemmin oli kädet kiinni taikinakulhossa alustamisen ajan.

Sämpylä- ja leipätaikinat ovat hyvin mukautumiskykyisiä, jos jotain siementä/jauhoa ei ole itsellä, sen voi helposti korvata jollain muulla. Eli näidenkään sämpylöiden melko kattavaa siemen-/jauhovalikoimaa ei kannata pelästyä.

Jos sinulla ei ole yleiskonetta käytössä, taikina pitää alustaa käsin hyvin. Yleensä hiivaa laitetaan sämpylätaikinoihin suhteessa 1 pussi kuivahiivaa/5 dl taikinanestettä, mutta minä teen usein 6 desiin taikinanestettä yhdellä kuivahiivapussilla. Jos teet käsin, etkä jaksa vaivata kauhean hyvin taikinaa, laita taikinanestettä vain 5 dl ja vähennä hiukan jauhojen määrää.

PELLAVAN- JA SEESAMINSIEMENSÄMPYLÄT (N. 16 KPL)

6 dl vettä
2 rkl hunajaa
1 tl suolaa
1 dl kauraleseitä
1 dl mämmi- ja leipämaltaita
2 dl mysliä
1/2 dl pellavansiemeniä (+ vähän sämpylöiden päälle)
1/2 dl sesaminsiemeniä (+ vähän sämpylöiden päälle)

1 dl polentaa 

1 pussi kuivahiivaa (11 g)

n. 9 dl vehnäjauhoja

1/4 dl öljyä

Laita yleiskoneen kulhoon, tai käsin taikinaa tehdessäsi taikinakulhoon, 6 dl 42-asteista vettä, eli selkeästi kättä lämpimämpää. Sekoita kuivahiiva kauraleseiden ja mämmi- ja leipämaltaiden joukkoon ja lisää taikinanesteeseen. Käynnistä yleiskone tai sekoita taikinakulhossa esim. puuhaarukalla aineet sekaisin. Lisää suola, hunaja, mysli, pellavan- ja seesaminsiement, polenta sekä 3 desiä vehnäjauhoja.

Sekoittele voimakkaasti hetken, jotta taikinaan sitoutuu ilmaa. Tässä vaiheessa taikina on vielä vellimäistä.
Peitä muovilla/muovipussilla ja anna hiivan aktivoitua 10 minuuttia, jolloin hiiva kuplii ja taikina alkaa käydä.

Lisää nyt esitaikinan sekaan lisää vehnäjauhoja, mutta älä lisää kaikkia loppuja jauhoja kerrallaan, vaan pikkuhiljaa samalla alustaen. Lisää melko loppuvaiheessa öljy ja lisää vielä jauhoja, kunnes saat pehmeän taikinan aikaiseksi. Koska taikinassa on paljon erilaisia siemeniä jne. se on suht tarttuvaa vielä tässä vaiheessa. Kovin napakaksi taikinaa ei kannata alustaa, koska pehmeästä taikinasta saa maukkaimmat sämpylät aikaiseksi. Tarvittaessa voit lisätä jauhoja vielä leivontavaiheessa, mikäli tarvitsee.

Nostata taikinaa puoli tuntia peitettynä lämpimässä paikassa.

Kumoa kohonnut taikina leivinpaperoidulle ja jauhotetulle työtasolle. Muotoile haluamasi mallisiksi sämpylöiksi ja nosta leivinpaperoiduille pelleille kohoamaan. Kohota leivinliinalla peitettynä puoli tuntia. Laita uuni kuumenemaan nostatusajan loppupuolella 250-asteeseen, kiertoilma 230-asteeseen.

Jos sinulla on uunissasi kiertoilmatoiminto, paista molemmat pellit samaan aikaan, eli voitele kohonneet sämpylät vedellä ja ripottele heti niiden pintaan pellavan- ja seesaminsiemeniä. Jos sinulla ei ole kiertoilmaa, paista 1 pelti kerrallaan, eli anna toisen pellillisen kohota vielä toisen pellin paistuessa.

Paista ensin 8 minuuttia ja laske sitten uunin lämpötila 220-asteeseen, kiertoilma 200-asteeseen ja paista vielä n. 10 minuuttia.

Kokeile sämpylöiden kypsyyttä kopauttamalla pohjaa sormella. Jos kumisee, sämpylät ovat kypsiä, ellei, paista vielä hetki.

Jäähdytä sämpylät ritilällä peittämättä, jotta ne säilyttävät rapean pintansa. Jos sämpylöitä jää, säilytä ne paperipussissa.